Belinda Bauer: Hautanummi

Jos Marianne Cedervallin Ajattelen sinua kuolemaasi saakka on hyvänmielen veijaridekkari, on Belinda Bauerin Hautanummi sen täydellinen vastakohta. Esikoiskirjansa jälkisanoissa Bauer kertoo, että alkuaan hänen ei ollut lainkaan tarkoitus kirjoittaa jännityskirjaa. Ideana oli vain kirja pojasta ja tämän isoäidistä. Sitten kirjailija oli saanut jostain ajatuksen kirjoittaa pedofiliasta ja sen tuhoista vaikutuksista uhrin läheisiin sukupolvienkin taakse. Nämä ainekset ovat päätyneet kirjaan, joka paikoin hyytää veren. Sopii siis hyvin hellelukemiseksi, eikä tätä yksin pimeään aikaan uskaltaisi lukeakaan!

Päähenkilö on 12-vuotias Steven, joka asuu äitinsä, pikkuveljensä ja mumminsa kanssa pikkukaupungissa Exmoorin nummen liepeillä. Kahdeksantoista vuotta aikaisemmin pedofiili sarjamurhaaja Arnold Avery oli siepannut Stevenin 11-vuotiaan enon Billyn. Avery jäi myöhemmin kiinni, mutta kaikkia hänen nummelle hautaamiaan lasten ruumiita ei koskaan löydetty. Stevenin mummi seisoo edelleen ikkunassa odottamassa poikaansa kotiin. Katoamisen aikaan Lettie, Stevenin äiti, oli 14-vuotias. Äiti oli aina rakastanut enemmän Billyä, ja nyt Lettie unohtui kokonaan. Hän sai selvitä omillaan. Lettie sai Stevenin hyvin nuorena, eikä ole antanut sitä koskaan anteeksi pojalleen. Nuorempaa poika Daveyta on paljon helpompi rakastaa. Lettien poikaystävät vaihtuvat tiheään, ja muutenkin tunnelma talossa on kireä. Kukaan ei tunnu pitävän Stevenistä, joka haluaisi vain normaalin perheen.

Ollessaan kymmenvuotias Steven on päättänyt löytää Billy-enon ruumiin, jotta mummi alkaisi pitää hänestä. Siitä pitäen hän on käyttänyt kaiken vapaa-aikansa kaivamiseen. Lopulta hän tajuaa tehtävänsä mahdottomuuden ja päättää kääntyä sen henkilön puoleen, joka tietää: Averyn. Steven on taitava kirjoittamaan kirjeitä, ainakin opettajan mielestä. Poika päättää käyttää taitoa hyväkseen, mutta ei osaa aavistaa, kuinka vaaralliseen peliin lähtee.

Näkökulma kääntyy aina välillä Arnold Averyyn, joka on istunut pitkään vankilassa. Bauer kuvaa hirvittävällä tarkkuudella kieroutuneen pervertikon ajatusmaailmaa ja mielitekoja. Lasten hautojen ajatteleminenkin saa hänet seksuaalisen kiihkon valtaan. Steven on kuvattu myös taitavasti. Poikaa käy todella välillä sääliksi, kun äiti ja mummi purkavat häneen kiukkuaan ja koulussa kovikset kiusaavat armottomasti.

Lukija alkaa hyvin nopeasti aavistaa, että Averyn ja Stevenin tiet vielä risteävät. Piinaavaa on seurata tapahtumien vääjäämätöntä kulkua kohti ratkaisua. Keskenkään ei voi kirjaa jättää, sillä lukijan on saatava tietää ratkaisu.

Belinda Bauer: Hautanummi (Blacklands)

Suom. Sirkka-Liisa Sjöblom. Karisto 2011 (alk. ilm. 2010) 355 s.