Lahtisen kirjailijafilosofia on mielestäni melko samanlainen kuin esimerkiksi Kirsti Ellilällä: kirjoittaa viihdettä tärkeistä, vaikeistakin aiheista. Kyyneliä joulupuurossa sijoittuu siis sisällissodan jälkeiseen aikaan. Ihan tarkasti en osannut tapahtumia ajoittaa. Joko on kyse syksystä 1918 tai sitten mahdollisesti 1919, mutta ihan varma en voi olla. Joka tapauksessa opettajan leski joutuu muuttamaan pois kotikylältä, kun kuolleen miehen tilalle otetaan uusi opettaja kyläkouluun. Leski päättää avata paperitavarakaupan kirkonkylälle. Oppivelvollisuuslain voimaantulosta puhutaan, mutta sekin on niin epämääräinen vinkki, että se ei auta tarkassa ajoittamisessa. Oikeastaanhan tällä kysymyksellä nyt ei ole niin suurta väliä. Sen paremmin tapahtumapaikkaakaan, nimetöntä kirkonkylää, en osaa kartalle sijoittaa. Sodan konkreettiset vaikutukset näkyvät arjessa lähinnä elintarvikepulana. Esimerkiksi vangituista ei ole puhetta lainkaan.
Opettajan lesken talouteen kuuluvat lapset Betty ja Mimmi sekä kotiapulainen Alli. Ristipaineita asetelmaan tuo se, että punakaartilaiset ovat murhanneet valkoisiin kuuluneen opettajan ja tunnetusti Allin isä on ollut aktiivinen punainen ennen sotaa ja sen aikana. Isä ja Otto-veli onkin nyt haudattu joukkohautaan. Näistä asioista ei kuitenkaan puhuta. Silti ne mieltä kaihertavat molemmin puolin. Allilla on punikkitaustastaan vastusta myös miesasioissa, sillä hän huomaa rakastuneensa ison talon perijään. Mahdollinen anoppi kuitenkin asettuu jyrkästi liittoa vastaan. Talonemännäksi ei ole punakaartilaisen tyttärellä asiaa.
Aikuisten huolet ovat kuitenkin kirjassa enemmän taka-alalla. Enemmän keskiössä ovat lapset. Kahdeksanvuotias Betty on ahdistunut ja masentunutkin isän merkillisen kuoleman ja sitä seuranneen muuton jälkeen. Mimmi on viisivuotias, eikä oikein osaa surra. Onhan hänellä sitä paitsi Jooseppi, vanha kesy varis aina seuranaan. Tytöt myös tutustuvat kesän aikana muonamiehen poikaan Aaroon. Poltetun tai vahingossa palaneen kansakoulun tilalle kunnostetaan kiireellä koulutiloja autioon torppaan. Hanke herättää tytöissä ja kylän lapsissa ristiriitaisia tunteita. Kun uusi naisopettaja tulee tekemään paperikaupasta hankintoja, Mimmi pelästyy mutta myös kiinnostuu. Syksyllä hänet otetaan Bettyn kauhuksi kouluun kuunteluoppilaaksi.
Varsinaista juonta kirjassa ei ole. Lähinnä se koostuu episodeista henkilöiden elämässä puolen vuoden aikana. Meneekö Alli naimisiin lasten vastustuksesta huolimatta? Mikä aiheuttaa äidin huolestuttavan yskän? Kuka söi Paavon eväät koululla? Kirja on nopealukuinen, eikä kovin mullistava sisältönsä puolesta, mutta lapsikuvauksessa Lahtinen on mielestäni onnistunut oikein mukavasti. Lasten näkökulma tapahtumiin on myös tuore. Kansi antaa kirjan sisällöstä vähän harhaanjohtavan romanttisen kuvan. Kirjaston tarra peittää tiedon kuvittajasta, vain etunimi Kaarina on luettavissa. Tunnistaako joku tekijän?
Anni Lahtinen: Kyyneliä joulupuurossa
Otava 1985. 126 s.
Kannen tekijä on Kaarina Ewart, sama kirja löytyy minunkin hyllystäni. Luin tämän kirjan monesti joskus 12-13-vuotiaana ja tykkäsin siitä paljon, mutta epäilen, ettei kirja enää kiinnosta samalla tavalla. Aihe on toki kiinnostava.
VastaaPoistaKiitos tiedosta! Lahtinen oli minulle aivan uusi tuttavuus ennen tätä kesää. Luulenpa, että aika alkaa ajaa näiden kirjojen ohi jollakin tapaa.
VastaaPoistaTämän kirjan nimi on kyllä korneinta mitä vastaan on tullut vähään aikaan. Mutta ilmeisesti suosittu kirjailija on ollut kuitenkin?
VastaaPoistaAihe olisi kiinnostava, mutta kuvauksesi perusteella en taida kuitenkaan lähteä tätä kirjastosta etsimään.