Syksyn kirjasadon kimppuun!

Viikonlopun Hesarissa oli jälleen listattu syksyllä ilmestyvää kirjallisuutta. Minua miellyttää enemmän paperiversio, johon voi tehdä merkintöjä, mutta Hesarittomille on tarjolla myös sähköiset luettelot kaunokirjallisuudesta ja tietokirjallisuudesta. Monenlaista mukavaa on taas tulossa kirjafriikkien iloksi, ja ainoa murhe taitaakin olla se vanha: mistä saada lisää aikaa vuorokauteen? Toimittaja Esa Mäkinen on jo valmiiksi merkannut huomiokynällä paperilehteen kahdeksan mielenkiintoista tärppiä kaunokirjavalikoimasta.

Toimittajan valinnat:
Bo Carpelan: Lehtiä syksyn arkistosta (postuumina)
Kari Hotakainen: Jumalan sana
Rosa Liksom: Hytti nro 6
Jari Tervo: Layla
Jonathan Franzen: Vapaus
Mari Saat: Lasnamäen lunastaja
Anja Senllman: Öisin olemme samanlaisia
Metropoliitta Panteleimon: Murha kirkonkylässä


Aika varmoja nakkeja toimittaja valitsi. Mielenkiintoisin tästä kahdeksikosta on tuo viimeinen, koska se on dekkari. Sen haluaisin ehdottomasti saada luettavaksi.

Lehdessä on erikseen lueteltu esikoiskirjat. Kiinnostavimpia ovat Anna-Kaari Hakkaraisen Verkko ja Mia Vänskän Saattaja. Edellinen edustanee jonkinlaista vaihtoehtohistoriaa, koska aiheena on Neuvosto-Suomessa elävän pojan isän katoaminen. Jälkimmäinen taas on kauhuromaani. Hauskimmat esikoiskirjojen nimet ovat Jermu Koskisen Niin kauas kuin vyötä riittää ja Satu Taskisen Täydellinen paisti. Paljon muuta ei kahden rivin esittelyistä oikein irtoa.

Muista aioin lukea ainakin Kirsti Ellilän Ristiaallokkoa-kirjan, joka on kolmas osa kirkkotrilogiasta. Nyt näkökulma on Auliksen. Kiinnostavan virkistävää! Helmi Kekkosen Valinta odottelee jo tuossa pöydänkulmalla. Tuomas Kyrön Kerjäläinen ja jänis sekä Juhani Känkäsen Elämäni mustimmat hetket kiinnostavat myös, koska kummankin kirjoista olen aiemmin vaikuttunut. Anne Leinosen ja Miina Supisen yhteistyön tulos Rautasydän on listallani myös. Ihan pakko on lukea jossakin vaiheessa myös Annamari Marttisen Ero, luinhan keväällä koko Marttisen tuotannon läpi, ja pidin.

Onko Stefan Moster Helen Mosterin mies? Merkittävä kirjallinen kysymys. Ainakin Stefan Mosterilta ilmestyy syksyllä kirja, Nelikätisen soiton mahdottomuus. Pakollisiin kuuluu myös Miika Nousiaisen uutuus Metsäjätti. Nousiaisen edelliset kaksi ovat olleet mahtavia! Tosin pikkuisen laittoi korpeamaan Nousiaisen tässä samassa Hesarissa antama lausunto, ettei hän pidä itseään kirjailijana. Kannattaisi nyt vain vaatimattomasti tyytyä osaansa, kirjailijaksi kun haluaisi niin kovin moni, jolle ovi kustantamoon ei vain aukea. Suosittelen kaikille myös tutustumista Harri Närhen kirjoihin. Mieheltä ilmestyy nyt uutuus Isättömät. Johanna Sinisaloltakin tulee taas uutta, Enkelten verta -niminen teos. Edellinenkin on vielä lukematta! Voisiko tahtia hieman hidastaa? :)

Samaten olen ainakin vuoden jäljessä Antti Tuurin tuotannossa, vaikka sitäkin olen yrittänyt seurata ajantasaisesti. Uusin on nimeltään Ikitie, ja se kertoo muilutuksesta. Aihe kiinnostaa kyllä, eikä Tuurin kaltaista lakoniaa hallitse kukaan muu. Jyrki Vainosen merkillisiä kirjoja olen myös lukenut, ehkä kaikki tähän mennessä ilmestyneet. Olin aikoinani Vainosen vetämällä kesäkurssilla, ja pitihän miehen kirjoihin tutustua. Nyt tulee aikakonetarina Swiftin ovella. Luennassa on jo nyt Kaari Utrion Oppinut neiti.

Jännitys-osastolta kiinnostavia ovat ainakin:

Risto Isomäki: Con rit
Leena Lehtolainen: Oikeuden jalopeura
Juha Numminen: Räjähdyspiste
Anna ja Eppu Nuotio: Tuplana, kiitos
Harri Nykänen: Pyhä toimitus


Käännöskirjallisuudesta on ihan pakko lukea ainakin Paul Austerin uusin eli Sunset Park. Tosin edellinenkin on lukematta hyllyssä, tunnustan. A. S. Byattin Riivaus teki aikoinaan niin suuren vaikutuksen, että on ainakin saatava kosketeltavaksi uutuus Lasten kirja. Sara Gruenin Apinatalo kiinnostaa myös kovasti Vettä elefanteille -kirjan perusteella. Elokuvakin pitäisi ehtiä katsoa! Marina Lewyckalta tulee kirja nimeltä Meidät on kaikki tehty liimasta. Muistatteko saman kirjailijan aiemman, riemastuttavan Traktorien lyhyt historia ukrainaksi? Viivi Luikin Varjoteatteri pitäisi ehtiä, ja Marisha Rasi-Koskisen Katariina on jo tuossa pöydänkulmalla odottelemassa.

Huhuh, mitäköhän tästä tulee? Katsotaan joulukuun lopulla, mitkä on luettu, mitkä pinottu.