Sivut

torstai 6. lokakuuta 2011

Onnea sympaattiselle Nobel-voittajalle

Kuva Ylen sivuilta
Uskottava on, että syksy on pitkällä. Siitä ovat varma merkki kirjallisuuspalkintojen voittajista uutisointi. Tällä kertaa voitto siis meni Ruotsiin ja Tomas Tranströmerille. Sydämelliset onnittelut!

Minulla on ollut mahdollisuus ihan oikeasti nähdä tämä herrasmieskirjailija ja kuulla hänen soittoaan. Tranströmer oli nimittäin vuonna 2007 vierailemassa Taalintehtaalla Baltic Jazz -festivaaleilla ja minä olin juttua tekemässä. Laitan tähän siitä tekstistä mielenkiintoisimmat palat teille kaikille luettaviksi.
                                                     
                                                         *  *  *


Kirjallisuudesta kiinnostuneille jazzin ystäville tarjoutui ainutlaatuinen tilaisuus perjantaina Taalintehtaan kirjastossa, kun maailmankuulu ruotsalaisrunoilija Tomas Tranströmer luki runojaan ja soitti pianoa.

Tilaisuus oli monilla tavoin harvinaislaatuinen. 76-vuotias tunnustettu runoilija Tranströmer halvaantui oikealta puolelta vuonna 1990 aivoverenvuodon jälkeen. Seurauksena oli myös afasia. Vakavasta sairaudesta huolimatta Tranströmer on jatkanut sekä korkeatasoisten runojen kirjoittamista että pianon soittoa, tosin enää vain vasemmalla kädellä. Perjantaina hän soitti kirjastoon pakkautuneelle kuulijakunnalle useita vain vasemmalle kädelle sävellettyjä teoksia.

Koska sairaus on vienyt Tranströmeriltä puhekyvyn lähes kokonaan, hänen runojaan lukivat vaimo Monica Tranströmer ja suomentaja Caj Westerberg. Lisäksi kuultiin myös kirjailijan omaa ääntä, sillä hän on ennen sairastumistaan lukenut runojaan nauhalle.

Kirjastonjohtaja Carita Forsman-Rudels kertoi avaussanoissaan idean Tomas Tranströmerin vierailusta tulleen kirjailija Caj Westerbergiltä, joka on ahkera kirjaston asiakas. Ajatusta lähdettiin innostunein mielin toteuttamaan. Suomenkielisen avauspuheen pitäjä kirjailija Taavi Soininvaara nimitti Dragsfjärdiä ja Taalintehdasta Suomen kirjailijapääkaupungiksi, asuuhan siellä eniten päätoimisia kirjailijoita asukaslukuun nähden.

Keskusteluun osallistui aktiivisesti myös runoilija Tua Forsström, jonka tuotantoa Westerberg on suomentanut.

Tomas Tranströmerin runoudessa keskeisiä aiheita ovat Tukholman saaristo ja meri, joten ne puhuttelevat myös suomalaista lukijaa. Vuonna 1974 julkaistu Itämeriä-teos muodostuu yhdestä saaristoaiheisesta kuusiosaisesta runosta, jota Westerberg kuvaili saaristofreskoksi.

Koulutukseltaan ja siviiliammatiltaan Tomas Tranströmer on psykologi. Nuorena hän kuitenkin uskoi, että musiikista olisi tullut hänen toimeentulonsa. Runoilijoita hän ei pitänyt kovinkaan suuressa arvossa, vaikka kirjoitti ensimmäiset runonsa jo 17-vuotiaana. Esikoisteos ilmestyi 1954 ja sai kriitikoilta heti haltioituneen vastaanoton.

Ennen sairastumistaan Tranströmer oli tunnettu pitkistä runoistaan, mutta viime vuosina muoto on tiivistynyt ja viimeisimmät julkaistut tekstit ovatkin olleet haikuja. Hänelle tunnusomaiset metaforat tulevat runoilijan omien sanojen mukaan itsestään. Kirjoittaminen ei ole kuitenkaan helppoa. Mielikuvien muuttaminen sanoiksi on haasteellista, koska sanat helposti muuttavat alkuperäistä mielikuvaa.

                                                             *  *  *

Nobelpalkinnosta voidaan tietysti olla monta mieltä. Minua aina pännii se, että voittajat ovat usein hyvin iäkkäitä, Tranströmerkin yli 80-vuotias. Maineella, kunnialla ja rahalla olisi käyttöä nuoremmillakin.

10 kommenttia:

  1. Kiinnostava juttu sinulla! Tranströmerin runoja olen joskus lukenut, ruotsiksikin, mutta eivät ne suoraan sanottuna aivan hirveästi ole minua säväyttäneet. Hattuani nostan kuitenkin, meni varmasti aivan oikealle henkilölle.

    Ikäkysymys on tässä ehkä jopa perusteltu. Pelottavampi melkein olisi vaihtoehto, jossa palkinto annettaisiin jollekin nelikymppiselle, joka sitten seruaraavien vuosikymmenten ajan kirjoittaisi toinen toistaan ala-arvoisempia floppeja.

    - Wikipedian mukaan Kipling olisi nuorin palkinnonsaaja: sai kirjallisuuden Nobelinsa 42-vuotiaana. Eli on joskus sata vuotta sitten uskallettu antaa tunnustusta nuoremmillekin ...

    VastaaPoista
  2. Miten kiinnostavaa! En ole tästä runoilijasta kuullutkaan, vaikka luen runoja keskivertoa enemmän.

    Ilahduttavaa kuulla, että runoilija on säilyttänyt elämän voimansa ja jaksaa edelleen sekä soittaa että runoilla.

    VastaaPoista
  3. Penjamilla on hyvät pointit ja sinulla hyvä juttu, ja aina on hienoa nähdä näitä kirjalijoita, itse en liiemmälti ole tätä herkkua saanut maistaa.

    VastaaPoista
  4. Olipas kiinnostava postaus nobelistista, joka on itselleni uppo-outo. Se taas ei ole ihme, sillä luen liian vähän runoutta.

    Kiinnostukseni heräsi kirjoituksesi myötä! Kiitos!

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintoinen katsaus voittajaan, josta minulla ei ole ollut harmainta aavistustakaan ennen tätä. Mutta eipä ole juuri ennenkään, lähes aina nobelistit ovat olleet minulle tuntemattomia suuruuksia tai ainakin sellaisia, joita en ole lukenut. viime vuosien voittajista vain Lessing on tuttu kirjailija.

    Jotenkin tuli tästä jazzia soittavasta, psykologi-kirjailijasta mieleen Claes Andersson.

    VastaaPoista
  6. Jaana, Andersson minullekin hänestä tuli ja tulee mieleen. Ja enpä voi juuri kehua minäkään sillä, että nobelistit yleensä olisivat tuttuja. Vargas Llosalta olin poikkeuksellisesti jopa lukenut yhden tai ehkä kaksikin kirjaa ennen palkintoa. Enkä tältä Tranströmeriltäkään ole mitään lukenut :(

    Tuohon Penjamin pointtiin, että olisi noloa, jos sitten nobelisti alkaisi suoltaa floppeja, voin kyllä yhtyä myös. Uhkana voisi olla myös luomisen tyrehtyminen.

    VastaaPoista
  7. Kiinnostavaa! Olet ajan hermolla. :) Tuli myös olo, että tämän runoilijan tuotantoon voisi tutustua. Painelenkin seuraavaksi kirjaston sivuille katsomaan, joko on jonoa muodostunut.

    VastaaPoista
  8. Tranströmer mainittiin aika säännöllisesti Hesarin lukupiirin spekulaatioissa menneinä vuosina, sieltä on nimenä tuttu, vaikken olekaan lukenut.
    Mutta sävy oli tosiaan vähän sellainen että runouden saamasta Nobelista oli jo pitkä aika, mutta ovat haluttomia antamaan sitä pohjoismaalaiselle kirjailijalle kun vetivät alkuvuosina niitä niin paljon, ja toisaalta Tranströmerin ohittaminenkin olisi outoa...no nyt sai :)

    Nobelit annetaan elämäntyöstä niin ovat tosiaan aika iäkkäitä saajat...ja jossain taidettiin arpoakin että onko kukaan kirjallisuuden nobelisti kirjoittanut merkittäviä kirjoja palkinnon jälkeen, ja ei niitä kauheasti ollut...hyviä toki jotkut mutta kukaan ei kai ainakaan parantanut tasoaan. Että siinä mielessä kyseessä on myös vähän kuolemansuudelma :)

    Mutta sama se on myös noissa tiedenobeleissa, ne jaetaan yleensä asioista jotka on tehty parikymmentä vuotta aiemmin.

    VastaaPoista
  9. Tosiaan ansainnut tämän palkinnon, hänen 80-vuotis synttäriksi julkaistiin keväällä suuri teos. Tomas Tranströmerin melkein kaikki teokset käännetty suomeksikin.

    VastaaPoista
  10. Minä tunnustan lukeneeni puolivahingossa muutaman Tranströmerin runon, kun lueskelin keväällä Eeva-Liisa Mannerin runokokoelmaa, jonka loppuun jostain syystä oli tällätty joitakin tämän ruotsalaisen runoilijan runoja. En niistä paljoa nauttinut. Niin että kaipa hän on palkinnon ansainnut? Googletuksen perusteella ainakin monet kirjabloggaajat ovat hihkuneet riemusta, kun aiemmin tuntematon Tranströmer on saanut tunnustusta.

    VastaaPoista