Hyvää syntymäpäivää!

Tasan vuosi sitten, marraskuun 20. päivänä klo 16.40 julkaisin ensimmäisen blogikirjoitukseni (inhoan sanaa bloggaus, vielä enemmän blogaus) Harjoittelua, harjoittelua! Tuossa innostuneessa ja lyhyessä aloitustekstissä kerronkin, mistä lopullinen sysäys oman kirjablogin pitämiseen oli tullut. Olen tainnut silloin jakaa blogini osoitetta tutuilleni, sillä pari ystävääni kävi ilokseni kommentoimassa, samoin Salla Brunou, joka siis on blogini eräänlainen kummitäti. Kiitos Mirvalle, Hennalle ja Sallalle kannustuksesta haparoivien alkuaskelten aikaan!

Enpä tuolloin vuosi sitten osannut arvata, miten vahvasti tulisin imaistuksi sosiaalisen median pyörteisiin. Vähitellen oma kirjoittaminen muuttui säännöllisemmäksi. Samalla löysin kiehtovan kirjablogiavaruuden, joka tuntuu edelleen laajenevan huimaa vauhtia. Uusia blogeja syntyy tai minä löydän jo vanhempia lähes päivittäin. Olen jo joutunut jakamaan seuraamani blogit alakategorioihin oman blogini sivupalkkiin, että pysyn edes jotenkin uusien julkaisujen perässä. Parhaimmillaan tai pahimmillaan toisten blogien lukemiseen ja kommentoimiseen hujahtaa tunteja. Blogit ovat siis varsin addiktoivia!

Alussa ajatus oli pitää virtuaalista lukupäiväkirjaa. Olen murrosikäisestä saakka kirjannut ylös lukemani kirjat. Ensin kirjoitin vain vihkoon kirjan ja kirjailijan nimen, päiväyksen ja arvioinnin asteikolla 1-5. Kun hankimme oman kotitietokoneen, aloin koota sähköistä listaa lukemistani kirjoista. Siinä vaiheessa arvioit muuttuivat pidemmiksi sanallisiksi vuodatuksiksi. Jatkoin tätä senkin jälkeen, kun olin aloittanut paikallislehden avustajana. Lehteen kirjoitan pääasiassa kirja-arvioita. Luen kuitenkin paljon enemmän kuin lehteä varten pitäisi tai voisi. Vedin pitkään pientä kansalaisopiston lukupiiriä, jossa sain kertoa lukemistani kirjoista ja kuulla toisten lukukokemuksista. Kun luovuin tästä, jäi jokin tärkeä ulottuvuus lukemisesta puuttumaan. Kaipasin keskustelua hyvistä ja huonoista lukukokemuksista. Blogimaailma on totisesti täyttänyt tämän toiveen!

Varsin pian huomasin, että blogiinhan voi kirjoittaa muutakin kuin kirjaesittelyjä. Tätä mahdollisuutta olen käyttänyt sumeilematta ja paikoin ehkä liikaakin. Olen antanut painavan sanani niin kriitikon asemasta  kuin kirjastoapurahajärjestelmästäkin. Nämä usein enemmän innostuneet kuin punnitut ja asiantuntevat tekstini ovat kirvoittaneet mukavia keskustelujakin. Koskaan ei muuten voi tietää, mikä omista kirjoituksista kiinnostaa muita netissä surffailevia. Monesti olen sydänverellä ja intoa puhkuen kirjoittanut lukemastani hienosta kirjasta, mutta vain muutama lukija jaksaa käydä kurkkaamassa. Sitten taas roiskaisen pikapikaa jonkin vinkin tv-ohjelmasta, ja hups! kävijämäärät ovat oman blogini ennätystasoa. Toisaalta taas on ollut mukavaa, että jokin jo aikoja sitten kirjoitettu juttu nousee kiinnostuksen kohteeksi. Näin kävi esimerkiksi Johanna Hulkon kirjasta kirjoittamalleni jutulle, jota ei ensi alkuun monikaan Hulkon itsensä lisäksi lukenut. Pari viikkoa sitten sivu nousi kuukauden käydyimpien listalle.

Blogimaailman tavoille oppiminen on vienyt aikansa (olenkohan kokonaan oppinut vieläkään?). Vuoden aikana kirjablogit ovat saaneet huomiota muissakin medioissa. Kesällä Aamulehdessä esiteltiin muutamia, ja yllätyksekseni minunkin blogini oli päässyt hetkeksi parrasvaloihin. Olen edelleen otettu ja imarreltu! Todella upeaa oli kirjablogien saama tunnustus Kirjamessuilla, Rakkaudesta kirjaan -palkinto. Palkitsemisesta ja rankkaamisesta keskusteltiin tuoreeltaan hieman kitkerästikin, mutta hieno tunnustus meni oikeisiin osoitteisiin. Onnea vielä voittajille täältäkin. Ilahduttavaa on ollut huomata, mitä palkinnosta on ihan konkreettisesti seurannut palkituille kirjoittajille. Työkaverini kysyi minulta jokin aika sitten, minkälaisia tavoitteita minulla on blogini suhteen. Kysymys oli yllättävä. En ole ajatellutkaan, että blogilla olisi jokin päämäärä tai tarkoitus. Sinisilmäisesti (?) ajattelen, että blogi on olemassa minun ilokseni. Sillä ei ole tarkoitus ansaita rahaa tai mainetta. Mutta mukavaa on, kun huomaa jonkun lukevan ja vielä mukavampaa, kun joku kommentoi. Ilahduttavaa on ollut myös saada yhteydenottoja muutamilta kirjailijoilta. Olen lisäksi tajunnut, että monet kirjailijatkin pitävät omia blogeja, joita on kiva seurata.

Blogit ovat vaikuttaneet elämääni myös muualla sosiaalisessa mediassa. Facebookissa on oma sivusto Kotimaiset kirjablogit, jonka kautta on helppoa seurata kirjablogimaailmaa. Sitä kautta olen saanut koko joukon uusia FB-kavereita kirjablogien kirjoittajista, mikä on ollut varsin mukavaa. Verkottumista parhaimmillaan!

Blogeissa pyörii tavan takaa erilaisia haasteita, joihin olen satunnaisesti osallistunut. Kesällä innostuin keksimään ihan oman haasteen Himolukijoille ja lintubongareille, joka sekin sai ihan mukavasti osallistujia. Kiitos kaikille ja mukaan ehtii vielä! Syksyllä taas innostuin aloittamaan lainaustalkoot, joihin vieläkin tulee osallistujia. Hienoa! Sosiaalinen media näyttää voimansa! Samaten erilaiset tunnustus”palkinnot” kiertävät blogeissa kuin entisaikojen kiertokirjeet. Hauskaa on näitäkin seurailla, vaikka laiska olen itse osallistumaan, valittelut siitä. Kuitenkin haluan pitää siitä ajatuksesta kiinni, että kirjoitan blogissa kirjoista, kirjailijoista, kirjallisuudesta, kirjoittamisesta jne., en minusta.

Kolmas ilmiö ovat erilaiset arvonnat, joista käytiin taannoin keskusteluakin. Jotkut ärsyyntyvät arvonnoista ja saivatpa ne välillä kosiskeluleimankin. Olen osallistunut ja voittanutkin jonkin kirjapaketin (nöyrät kiitokset vielä!), mutta oman arvonnan pystyyn laittamisen kynnys on kovin korkealla. Laiskottaa! Idea on kuitenkin mitä kannatettavin: ylimääräiset kirjat kiertoon ja käyttöön!

Arvontaa en jaksa vieläkään rakentaa, mutta pari kirjaa voisin näin syntymäpäivän kunniaksi laittaa maailmalle. Sankarittarena määrään säännöt ihan itse niin kuin haluan, valitusoikeutta ei ole! Menetellään näin. Alla on lyhyt lista kirjoista, joita en enää tarvitse tai halua pitää. Jos tunnet, että jokin kirjoista on juuri se, jota olet aina halunnut mutta et ole vielä ehtinyt muualta hankkia, menettele seuraavasti. Jos et vielä ole rekisteröitynyt blogini lukijaksi, tee se (kosiskelua, haa!). Kaikki vanhat ja uudet rekisteröityneet voivat siis saada kirjan. Kirjoita sitten kommenttilaatikkoon hyvä selitys, miksi haluat juuri ko. kirjan ja miksi olisit paras mahdollinen omistaja sille. Viikon kuluttua, siis sunnuntaina 27.11.2011 klo 12.00 päätän, keille kirjat postitan. Jos kirjoja jää yli, jatkan niiden osalta mahdollisesti aikaa.

Synttärilahjakirjani ovat:

Pekka Manninen: Peili (WSOY, ilm. 2010, 141 s. sid.)

Katariina Souri: Pillerinpyörittäjä (Tammi, ilm. 2010, 212 s. sid.)

Helmi Kekkonen: Valinta (Avain, ilm. 2011, 159 s., sid.)

Pia Juul: Hallandin murha (Atena, ilm. suomeksi 2011, 215 s., sid.)

Lisa See: Pionin rakkaus (WSOY, ilm. suomeksi 2009, 417 s., sid. arvostelukpl-leima)

Jane Austen: Viisasteleva sydän (WSOY, äänikirja, 8 cd:tä)

Thomas Hylland Eriksen: Hetken tyrannia (Johnny Kniga, ilm. suomeksi 2003, 240 s., nid., arvostelukpl-leima)

Joseph Conrad: Anarkistit (Otava, ilm. alk. suomeksi 1961, tämä versio 2004, 375 s., sid.)

Hyvää syntymäpäivää, oma blogini!


P.S. Jotenkin kämmäsin, vaikka olin mielestäni ajoittanut tämän julkaisun klo 16.40! Plääh! Milloin opin käyttämään Bloggeria?!