Lumooja

Keväällä haikailin täydellisen kirjallisuuslehden perään. Valitettavasti sellaista ei vielä ole hyppysiin osunut, vaan on täytynyt tyytyä melkein täydellisiin. Imagessa on vuoden mittaan ilmestynyt hyviä ja perusteellisia kirjailijahaastatteluja, mm. Sofi Oksasesta ja Pirkko Saisiosta. Niistä iso kiitos.

Taannoisella kirjoittamisen opettamisen kurssilla (josta olen paasannut kaikki lukijat näännyksiin) opettajamme esitteli myös Suomessa ja suomeksi ilmestyviä kirjoittamiseen liittyviä lehtiä. Selasin silloin Lumoojan runoteemanumeroa ja kiinnostuin. Lumooja on turkulaisen kirjoittajayhdistys Kapustarinnan lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa (tilaushinta 20 euroa/vuosi). Päätin ainakin kokeeksi tilata lehden. (Tilausohjeet ja muutakin tietoa löytyy täältä.)

Tänään sitten ensimmäinen tilaamani Lumooja kolahti laatikkoon (nro 4/2011). Lehden alaotsikko on lupaavasti Virkee kirjallisuuslehti. Ihan virkeältä vaikuttikin. Kansi oli tällä kertaa raikkaan oranssi. Mikään kovin tuhti lukupaketti ei ole kyseessä, sillä lehdessä on vajaat neljäkymmentä sivua. Mutta sisältö on tiukan asiallisesti kirjallisuuteen keskittyvää.

Pääkirjoituksessa Marissa Janhunen pohdiskelee, miksi kirjoittaminen tuntuu välillä pakkopullalta, vaikka sitä rakastaakin. Avuksi oli löytynyt Niina Revon näkemys siitä, että kirjoittaminen on etuoikeus. Mitä tapahtuu? -palstalla on pikku-uutisia kirjoituskilpailuista sekä WSOY:n Pirunmeri-projektista ja Kirjasammosta. Kolumnin on tähän numeroon kirjoittanut Helmi Kekkonen. Aihe on kirjablogisteja varmasti kiehtova kirjahyllyn siivous. Jotakin pitäisi karsia, mutta miten voi luopua kirjoista? ”Eivät ne ole vain kirjoja. Ne ovat hetkiä oman elämäni varrelta, osa minua. Jokaisella on oma merkityksensä, jokaisella syynsä olla minun hyllyssäni, jokaisella oma tarinansa kerrottavana.” Kirjalla vesilintua -palstalla Niina Repo paljastaa, ettei pidä Gargantuasta, jonka huumori on turhan alapää- ja eritekeskeistä.

Turun kirjamessuista on kevyt reportaasi, jossa jokaiselta vastaan tulleelta kirjailijalta on kysytty jotakin. Vastaukset vaihtelevat vaikenemisesta (Jyrki Kiiskinen) kaavoituksen ihmettelyyn (Miika Nousiainen). Kirjablogin pitäjää ilahdutti eniten pitkä juttu Sara Kokkosen verkkokirjakaupasta, siis Saran kirjat -blogin Sarahan se siinä! Hieno juttu, hieno blogi ja hieno kauppa!

Kiinnostava juttu oli myös Tiia R. Junnonahon kirjoittama Setä otti syliin, jossa on kyse Jari Tervon kirjoittamasta Laylasta. ”Haluan tulkita Jari Tervon romaanin akanvirran kaanoniin ja nimittää hänet uuden feministisen kirjallisuuden kummisedäksi.” Että näin!

Lumooja julkaisee myös kaunokirjallisia tekstejä. Tässä numerossa on Paula Hotin ja Ville Laitisen runoja sekä Anu Suvannon pieni kauhunovelli Sirkuksessa. Kymmenen sivua on omistettu kirjakritiikeille. Sivun mittaiset kritiikit on kirjoitettu Marisha Rasi-Koskisen Katariinasta sekä Kristina Carlsonin William N. päiväkirjasta. Loput ovat puolen sivun lyhyitä, kenties 1500 merkin tekstejä. Arvioitu on mm. Ville Hytösen, Heidi Jaatisen, Johanna Hulkon, Terttu Lensun, Anna-Kaari Hakkaraisen ja Helmi Kekkosen kirjat. Kriitikot ovat kaikki uusia nimiä ainakin minulle. Vaikutelma on raikas.

Lumooja kaipailee myös uusia kirjoittajia. Jos haluaa kokeilla siipiään kriitikkona tai vaikkapa runoilijana, kannattaa kurkata Lumoojan nettisivuja, joilta löytyy ohjeita. Palkkiota lehti ei kuulemma maksa, mutta mainehan on tärkeämpää!


Yleisilme vaikuttaa huolitellulta, ja ensilukaisulla osui vain pari tavutusvirhettä tms. haaviin. Moitin kuitenkin pikkiriikkistä fonttikokoa ja hieman suttuisenoloisia kuvia (lienevät taiteellisia?).