Mitä kirjoja ostetaan?

Edellisen kirjoituksen innoittamana jatkan vielä tilastotietojen tutkailua. Innoitusta sain myös Kirsti Ellilän Kirjailijan häiriöklinikan päivityksestä Menestysteos. Ellilä oli lukenut ruotsalaisen Kajsa Ingemarssonin kirjan Keltaisten sitruunoiden ravintola, joka oli vuonna 2005 ollut Ruotsin myydyin kirja. Luettuaan Ellilä oli jäänyt ihmettelemään, miksi ihmeessä ruotsalaiset olivat sankoin joukoin ostaneet juuri tätä kirjaa, joka ei herättänyt hänessä juuri mitään tuntemuksia: No minä luin ja katso, minustakin se oli kiva. Viihdyin sen parissa mainiosti muutaman uneliaan iltapäivän. Virinneessä keskustelussa monet olivat samoilla linjoilla, että kyseessä ei nyt ollut kovinkaan kummoinen kirja, naisille suunnattua melko harmitonta viihdettä (tosin mm.  Anu Holopainen oli ärsyyntynyt alun raiskausyrityksen sivuuttamisesta), joka ei juuri muistijälkiä mieleen jätä. Sattumalta minäkin olen kirjan lukenut, koska tein siitä arvion lehteen. Viihteellisyyden ole huomannut minäkin, samoin kaavamaisuuden, mutta koska arviota tehdessään yrittää löytää myös hyviä puolia, olen aikoinani sanonut mm. seuraavaa:

 ”… vaikka Keltaisten sitruunoiden ravintola on ihmissuhde- tai rakkausromaani, siinä kuitenkin käsitellään mm. nyky-Ruotsin työoloja varsin kipakalla otteella. Ravintola-alalla riesana ovat mm. huonot palkat, hankalat työajat ja pimeät työsuhteet. Ruotsissakin kärsitään globalisaatiosta, kun tuotantoa siirretään muualle.

Agnes lähtee mukaan ystävänsä uuteen ravintolaan ja huomaa viihtyvänsä. Bisnes ei kuitenkaan luista ihan toiveiden mukaan, ja lopulta kaikki on yhden kortin varassa. Jos pelätty ravintolakriitikko Lola kirjoittaa ravintolasta arvostelun, se voi pelastaa tai tuhota kaiken. Lukija arvaa kauan ennen kirjan henkilöitä, kuka on Lola ja kuka tulee olemaan Agnesin uusi rakkaus, mutta ei se vie lukuiloa.

Keltaisten sitruunoiden ravintola on harmitonta, rentouttavaa viihdettä.”

Johtopäätös siis voisi olla vaikkapa, että ruotsalaiset ovat halunneet ostaa viihdyttävää lukemista. Ingemarsson on tietääkseni kohtuullisen tunnettu henkilö, ja ainakin kustantaja Otava kuvaa kirjailijaa näin:

Ruotsalainen Kajsa Ingemarsson (s. 1965) on suosittu kirjailija, kolumnisti sekä tv- ja radioesiintyjä. Ennen kirjailijaksi ryhtymistään Ingemarsson työskenteli Ruotsin turvallisuuspoliisin SÄPOn vastavakoilussa. Hän puhuu puolaa ja venäjää ja on ollut tulkki ja kääntäjä, samoin kuin valokuvamalli. Ingemarssonilla on kaksi lasta ja hän asuu perheineen Tukholmassa.

Mietin sitten, mitä me suomalaiset ostamme. Avuksi jälleen kaivoin esiin Suomen kustannusyhdistyksen sivut, joilta löytyvät bestseller-listat vuodesta 2000 alkaen. Poimin listoilta kolme myydyintä kotimaista ja käännöstä kultakin vuodelta. Tältä näyttää:

Vuosi 2000

1	Laila Hietamies: Kesän korkea taivas	Otava	75900
2	Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä	Otava	74600
3	Väinö Linna: Sotaromaani	WSOY	63800

1	Liza Marklund: Uutispommi	Otava	88000
2	Patricia Cornwell: Mustalla merkitty	Otava	79100
3	Henning Mankell: Palomuuri	Otava	60500

Vuosi 2001

1	Arto Paasilinna: Ihmiskunnan loppulaukka	WSOY	66000
2	Laila Hietamies: Syksyksi kotiin	Otava	65400
3	Ilkka Remes: Uhrilento	WSOY	61000

1	J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta 1-3	WSOY	87000
2	Patricia Cornwell: Viimeinen piiri	Otava	73100
3	Liza Marklund: Paratiisi	Otava	69800

Vuosi 2002

1.	Leena Lehtolainen: Kun luulit unohtaneesi	Tammi	81 300
2.	Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie	WSOY	74 500
3.	Ilkka Remes: Itäveri	WSOY	72 900

1.	Henning Mankell : Tanssinopettajan paluu	Otava	63 700
2.	Jean M. Untinen-Auel : Luolien suojatit	WSOY	62 800
3	Herbjørg Wassmo : Dinan kirja	Otava	54 000

Vuosi 2003

1.	Ilkka Remes: Ikiyö	WSOY	135 200
2.	Laila Hietamies: Siellä jossakin	Otava	70 500
3.	Laila Hietamies: Koivu ja tähti	Otava	57 800

1.	Henning Mankell: Ennen routaa	Otava	79 700
2.	Patricia Cornwell: Raatokärpänen	Otava	67 700
3	Liza Marklund: Punainen susi	Otava	55 200

Vuosi 2004

1.	Laila Hietamies: Kallis kotimaa	Otava	121 600
2.	Arto Paasilinna: Tohelo suojelusenkeli	WSOY	95 600
3.	Reijo Mäki: Huhtikuun tytöt	Otava	82 900

1.	Dan Brown: Da Vinci-koodi	WSOY	155 700
2.	Patricia Cornwell: Pahan jäljillä	Otava	76 400
3	Henning Mankell: Leopardin silmä	Otava	41 600

Vuosi 2005

1.	Ilkka Remes: Nimessä ja veressä	WSOY	118 700
2.	Laila Hirvisaari: Kruununpuisto	Otava	95 900
3.	Arto Paasilinna: Suomalainen kärsäkirja	WSOY	74 200

1.	Dan Brown: Enkelit ja demonit	WSOY	150 800
2.	Patricia Cornwell: Pedon leima	Otava	59 100
3	Dan Brown: Da Vinci -koodi	WSOY	52 100

Vuosi 2006

1.	Ilkka Remes: 6/12	WSOY	151 600
2.	Laila Hirvisaari: Myrskyn edellä	Otava	100 500
3.	Kjell Westö: Missä kuljimme kerran	Otava	89 300

1.	Dan Brown: Meteoriitti	WSOY	97 300
2.	Henning Mankell: Kennedyn aivot	Otava	67 700
3	Kate Mosse: Labyrintti	Otava	57 500

Vuosi 2007

1.	Ilkka Remes: Pahan perimä	WSOY	133 100
2.	Laila Hirvisaari: Grand Hotel	Otava	118 500
3.	Reijo Mäki: Uhkapelimerkit	Otava	63 400

1.	Dan Brown: Murtamaton linnake	WSOY	71 500
2.	Henning Mankell: Italialaiset kengät	Otava	45 600
3.	Liza Marklund: Elinkautinen	Otava	42 300

Vuosi 2008

1.	Sofi Oksanen: Puhdistus	102 200	WSOY
2.	Ilkka Remes: Pyörre	82 500	WSOY
3.	Laila Hirvisaari: Vuoksen helmi	77 600	Otava

1.	Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa	54 000	Otava
2.	Henning Mankell: Kiinalainen	50 300	Otava
3.	Liza Marklund: Paikka auringossa	48 000	Otava

Vuosi 2009

1.	Laila Hirvisaari: Pihkovan kellot	Otava	82 400
2.	Ilkka Remes: Isku ytimeen	WSOY	72 900
3.	Kjell Westö. Älä käy yöhön yksin	Otava	57 60

1.	Henning Mankell: Rauhaton mies	Otava	70 100
2.	Dan Brown: Kadonnut symboli	WSOY	67 900
3.	Patricia Cornwell: Scarpetta	Otava	38 500

Vuosi 2010

1.	Ilkka Remes: Shokkiaalto	WSOY	72 600
2.	Riikka Pulkkinen: Totta	Otava	59 100
3.	Reijo Mäki: Kolmijalkainen mies	Otava	55 200

1.	Patricia Cornwell: Valokeilassa	Otava	49 400
2.	Tess Gerritsen: Jääkylmä	Otava	43 600
3.	Dan Brown: Kadonnut symboli	WSOY	38 300

Vuosi 2011

1.	Laila Hirvisaari: Minä Katariina	Otava	83 900
2.	Ilkka Remes: Teräsleijona	WSOY	69 100
3.	Rosa lIksom: Hytti nro 6	WSOY	66 100

1.	Patricia Cornwell: Kuolleiden satama	Otava	43 900
2.	Tess Gerritsen: Hiljainen tyttö	Otava	39 000
3.	Henning Mankell: Likainen enkeli	Otava	35 300

Mitä johtopäätöksiä näistä sinänsä yllätyksettömistä luvuista ja nimistä voi sitten tehdä? Ainakin suomalaiset ostavat eniten viihdettä. Dekkarit, toimintajännärit ja romantiikka ovat ostetuimpia lajeja. Kotimaisten puolella vain muutamat klassikoitten uusintapainokset ja pari Finlandia-voittajaa ovat päässeet murtamaan selkeän viihteen monopolin. Paasilinna edustanee huumoria, mutta viihdettä kai hänenkin loppuajan kirjansa ihan selkeästi ovat. Riikka Pulkkisen Totta taitaa olla ainoa hieman erilainen menestyjä joukossa. Käännösten puolella kansainväliset suursuosikit ovat vallassa meilläkin. Taru sormusten herrasta on pieni poikkeus, mutta sen uusintapainosta siivitti tietysti elokuvien levitys. Suomalaiset suosivat varmoja, tuttuja tekijöitä. Uutuuskirjat ovat hävyttömän kalliita, joten on hyvä tietää, mitä saa rahoillaan. Kirjakerhot myös edistävät näiden takuunimikkeiden myyntiä.

Voiko tässä valossa ihmetellä ruotsalaisia? J


'''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''

En malta olla liittämättä tähän linkkiä Puolisilmä-blogiin, jossa aihetta myös tavallaan sivutaan. Johnny kirjoittaa näin:

Selailin erästä gradua (Bittejä paperilla - Kirjan hinta ja kaunokirjallisuuden tuotannon murros 2000-luvun alussa, Aila-Liisa Laurila, Huhtikuu 2005) ja löysin kirjan hinnan koostumisesta tällaisen arvion:

Kotimaisten kertojien teoksen keskihinta oli vuonna 2003 26,84€. Se muodostui graduntekijän karkean laskutoimituksen mukaan seuraavista asioista:

Kirjakauppa                       6,71
Tekninen valmistus              5,37
Tekijänpalkkio                    4,03
Kustantajan yleiskulut         4,03
Kuluttajan alennukset          2,68
Arvonlisävero                     2,15
Kustantajan mainonta         1,34
Kustantajan marginaali        0,54

Tuosta voi sitten laskea, paljonko noin keskimäärin menestyskirjailija tienaa kirjansa myynnillä. 10 000 kirjan myynnillä vuodessa saa jo ihan kelpo tilin. Mutta silloin pitää keikkua meikäläisten myyntilistojen kärkisijoilla. 1000 kirjalla ei vielä paljoa juhlita, ja se taitaa olla paljon arkisempi tulos kuin soisi.