Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarja

Vuonna 2002 jäin koukkuun. Kuuluin silloin Suureen Suomalaiseen Kirjakerhoon, jonka yhtenä vuoden kuukaudenkirjana oli amerikkalaisen Diana Gabaldonin bestseller Muukalainen. Muistan todella huonosti, oliko minulla ylipäätään minkäänlaista odotushorisonttia, kun kirjaan tartuin. Muistiinpanot jälkikäteen ovat karut, vain neljä lyhyttä riviä, jotka paljastavat minun kyllä viihtyneen kirjan parissa. Mutta mitään kovin painavaa sanottavaa siitä ei ole siis mieleen jäänyt. Silti sain eilen illalla loppuun sarjan seitsemännen osan, Luiden kaiun. Olen kymmenen vuoden aikana kahlannut 7524 sivua! Välillä pohdin ihan vakavissani, onko tässä mitään järkeä, mutta sitten jatkan ahmimista. Jokin jippo Gabaldonin tekstissä siis täytyy olla.

Gabaldon on koulutukseltaan luonnontieteilijä, mutta hän liittyi internetin keksimisen jälkeen CompuServe-nimiseen kirjoittajaryhmään ja sai ryhmäläisiltä innostunutta palautetta Skotlantiin sijoittuvasta tarinastaan ja kirjoitti sille jatkoa. Muukalainen ilmestyi vuonna 1991 (mikä oli minulle yllätys, sillä luulin, että kirja olisi suomennettu tuoreempana). Nettisivuillaan Gabaldon itse kertoo, että esikoisromaani oli tavallaan vahinko. Hän kirjoitti sen oppiakseen, millaista romaanin kirjoittaminen on ja haluaisiko hän kirjoittaa sellaisia. Tuloksena oli siis bestseller, ja Gabaldon jätti pian entisen ammattinsa ryhtyäkseen kirjailijaksi. Melkoinen tuhkimotarina siis, tai ainakin amerikkalaisen unelman toteutuminen. Kirjoja on nimittäin myyty reippaat 19 miljoonaa kappaletta…

Parhaillaan Gabaldon kirjoittaa sarjan kahdeksatta osaa Written In My Own Heart’s Blood, jonka pitäisi ilmestyä vuoden 2013 alussa. Suomennos valmistunee saman vuoden lopulla tai seuraavan keväällä. Gabaldon antaa myös ymmärtää, että kyseessä on sarjan päätösosa. Tulossa on kuitenkin myös vielä toistaiseksi nimeämätön prequel, eli ”mitä ennen tapahtui” -osa. Sarjaan liittyy myös oma spin offinsa, eli toistaiseksi kolmiosainen lordi Grey -sarja: Lordin yksityisasia, Lordi John ja veitsenterän veljeskunta ja Lordi John ja paholaisen korttipakka. Tätä spin off -sarjaa en ole lukenut. Lordi John Grey on siis Muukalais-sarjan sivuhenkilö.

Olen kirjoihin koukussa myös siinä mielessä, että pakkomielteenäni on hankkia ne kaikki. Niinpä hyllyssäni on lähes 35 senttimetriä tummanruskeita kirjanselkämyksiä G-kirjaimen kohdalla. Gummerus on julkaissut teoksia myös isokokoisina pokkareina. Omat kovakantiset versioni painavatkin useimmat toista kiloa kappaleelta. Ensimmäinen kirjakerhon kautta tullut on todella ohutsivuinen, joten se hieman hoikentaa rivistöä.

Mutta asiaan. Sarjan jujuna on aikamatkustus. Wikipediassa todetaan, että aikamatkailu yhdistetään yleensä tieteiskirjallisuuteen. Gabaldonin sarja ei kuitenkaan mielestäni ole millään lailla scifiä, vaan luokitteluksi sopii parhaiten historiallinen romantiikka, naisviihde, puhdas hömppä. Mausteena on ripaus fantasiaa tuon aikamatkailun muodossa. Juoni on rönsyilyssään vertaansa vailla, eikä mikään kustannustoimittaja tunnu asettavan Gabaldonille minkäänlaisia rajoja, päinvastoin. Hurjia seikkailuja, käsittämättömiä yhteensattumia, ja aina välillä estotonta seksiä. Siinä resepti, noin pääpiirteissään.

Muukalaisen alussa minäkertoja, lähes kolmikymppinen Claire on lomamatkalla Skotlannissa Invernessissä aviomiehensä historioitsija Frank Randallin kanssa vuoden 1945 kesäkuussa. Pari on ollut naimisissa seitsemän vuotta, mutta maailmansodan aikana he ovat tavanneet vain kolmesti. Frank etsii myös omia sukujuuriaan, ja saa selville, että hänen esi-isänsä on ollut Musta-Jaskaksi kutsuttu pahamaineinen kapteeni Jonathan Randall 1740-luvulla. Musta-Jaska on kohdellut kovalla kädellä kapinallisia skotteja. Tässä yhteydessä Claire tapaa ensi kerran Roger MacKenzien, josta myöhemmin tulee hänen vävynsä.

Juhannuksena Claire, joka on jättänyt sairaanhoitajan työnsä ja etsii aikansa kuluksi tietoja lääkekasveista, lähtee keräämään kasveja Craigh na Dunilta, muinaiselta kivikehältä. Kauhukseen hän siirtyy ajassa kaksisataa vuotta taaksepäin ja törmää ensi töikseen Mustaan-Jaskaan. Skottikapinalliset kuitenkin nappaavat hänet, ja hänet vihitään pakolla nuoren James Fraserin kanssa. Vaikka kyseessä on todellinen pakkoavioliitto, James ja Clare rakastuvat toisiinsa intohimoisesti. Seuraa monenlaisia kauheita juonenkäänteitä ja sankaripari on lähes jatkuvasti kuolemanvaarassa. James joutuu mm. Musta-Jaska Randallin vangiksi ja kiduttamaksi. Kirja päättyy onnellisiin hetkiin Ranskassa, johon pariskunta on kirjavien vaiheiden jälkeen päätynyt. James alkaa toipua kokemuksistaan, ja Clare kertoo olevansa raskaana.

Jo ensimmäisessä osassa Clare hyödyntää sairaanhoitajan ammattiaan. Kokemukset sodan ajalta ovat muutenkin eduksi. Ehkä kiehtovinta tässä aloitusosassa olikin, miten 1900-luvun ihminen selviytyy 1700-luvun maailmassa, ja miten Clare pystyy hyödyntämään tietojaan historian kulusta (tiedot ovat aika ylimalkaiset) sekä tieteen edistysaskelista. Muistan, että minua jäi kaivelemaan erityisesti, miksi kirjassa ei kerrottu mitään siitä, miten Frank Randall selviytyi vaimonsa katoamisesta. Siihen sain vastauksen seuraavassa osassa. Myöskään aikamatkan syytä tai tapaa ei tässä osassa muistikuvieni mukaan vielä paljoakaan ehditty pohdiskella.

Sudenkorento alkaa jaksolla, joka sijoittuu vuoteen 1968. Clare on palannut Skotlantiin kauniin punatukkaisen tyttärensä Briannan kanssa (James on pitkä ja komea, punatukkainen skotti, Frank lyhyempi ja tumma). Clare etsii tietoja Cullodenin taistelussa kuolleista. Hautausmaalta löytyy Jonathan Randallin hautakivi, mutta Claren kauhuksi myös Jamien (Jamesin). Clare kertoo Briannalle, että James eikä Frank oli tämän oikea isä. Myös Roger saa kuulla tästä ja Clairen uskomattomasta aikamatkasta. Sitten siirrytään takaisin 1700-luvun Ranskaan, jossa Claire ja James yrittävät estää Kaarle Stuartia nostattamasta kapinaa Skotlannissa. Historian kulun muuttaminen on kuitenkin mahdotonta, ja Cullodenin tuhoisa taistelu lähenee vääjäämättä. Claire on raskaana ja pariskunta tekee ratkaisunsa. Clairen on parasta pyrkiä takaisin 1900-luvulle, turvaan. Toinen osa päättyy 1960-luvun loppuun, jolloin Claire saa selville, että Jamie onkin elossa 1700-luvulla.

Kolmas osa Matkantekijä kertoo Clairen uudesta matkasta 1700-luvulle Jamien luo. Claire ja Roger ovat päätelleet, että tietyillä ihmisillä on kyky siirtyä ajassa kivikehien kautta tiettyinä vuoden hetkinä, kuten juhannuksena. Tällä kertaa Claire on varustautunut paremmin. Nykyajassa hän on opiskellut kirurgiksi, mistä onkin menneisyydessä paljon etua. Claire löytää Jamien, mutta hankaluuksia tuottaa se seikka, että Jamie on avioitunut luultuaan, ettei Claire voisi koskaan palata hänen luokseen. Jamie joutuu lähtemään Amerikkaan Pohjois-Carolinaan, jossa suvulla on maaomaisuutta. Claire seuraa häntä, mutta matkalla sattuu monen moista, mm. hurrikaani iskee.

Syysrummuissa nykyajassa Brianna ja Roger saavat käsiinsä lehtileikkeen, jossa kerrotaan James ja Claire Fraserin kuolleen tulipalossa vuonna 1776. Brianna lähtee kivikehän kautta etsimään vanhempiaan ja estämään katastrofin. Roger, joka myös on sukuaan aikamatkaaja, seuraa häntä. Brianna raiskataan ennen kuin Roger löytää hänet. Perheen yhdistymistä ja erilaisia vaikeuksia siinä käsitellään vielä pitkään. Mielenkiintoisimpia kohtia ovat uudisasutuksen kuvaus. Jamie ja klaanin muut jäsenet rakentavat umpimetsään, erämaahan, lopulta melko kukoistavan tilan. Claire koettaa hoitaa lääkärin tointa alkeellisissa oloissa. Hän esimerkiksi koettaa valmistaa penisilliiniä homehduttamalla leipiä sekä rakentaa kalkkarokäärmeen hampaista injektioruiskun. Intiaaneihin sekä muihin aikamatkustajiinkin törmätään. Tuliristi sekä Lumen ja tuhkan maa eivät kovinkaan paljon vie juonta eteenpäin, vaikka hurjia seikkailuja koetaankin. Sisällissota levottomuuksineen lähestyy ja Frasereitten asema käy vähitellen tukalaksi. James Fraser tuntee olevansa luonnostaan kapinallisten eli amerikkalaisten puolella. Sotiminen kuitenkin kauhistuttaa häntä, sillä hänen avioton poikansa William on brittiupseeri. William uskoo, että hänen isänsä on lordi John Grey.

Koska olen lukenut kirjoja kymmenen vuoden mittaan harvakseltaan, en millään ole tahtonut pysyä kaikissa juonenkoukeroissa mukana. Näihin kirjoihin todellakin olisin toivonut henkilöluetteloita, sukupuita ja karttoja lukemisen avuksi. Niitä ei kuitenkaan ole ollut tarjolla. Kirjailijan nettisivuilla tosin esitellään teokset The Outlandish Companion Vol 1 ja Vol 2, joissa on juuri näitä kaivattuja tietoja. Jälkimmäinen osa on vielä teon alla, mutta ensimmäisessä osassa olisi henkilöluetteloita, horoskooppeja, sukupuita jne., jotka liittyvät sarjan neljään ensimmäiseen osaan.

Kahden vuoden tauko lukemisessa taakkani lähdin kahlaamaan osaa seitsemän, Luiden kaikua. Sen muistin, että edellisessä osassa Brianna, Roger ja lapset Jem ja Mandy lähetettiin kivikehän kautta nykyaikaan, vuoteen 1980. Syynä oli Mandy-tytön synnynnäinen sydänvika, jota ei voitu hoitaa edes Clairen avuilla 1770-luvulla. Clairen ja Jamien koti tuhoutui tulipalossa kirjan lopussa, mutta kukaan ei menehtynyt.

Sisällissota on vihdoin alkamassa, ja Jamie ja Claire päättävät lähteä Skotlantiin, jotta James ei joutuisi sotaan vapausarmeijan joukkoihin. Samalla seurataan mm. Williamin vaiheita Pohjois-Amerikassa brittisotilaana. Nykyajassa Brianna ja Roger ovat asettuneet Jamesin entiselle kotitilalle Lallybrochiin. Roger saa käsiinsä lippaan, jonka sisällä on Clairen ja Jamesin heille kirjoittamia kirjeitä. Niiden avulla Brianna ja Roger voivat seurata menneisyyden tapahtumia. Epärealistisuuden huippu on minusta se, että he eivät lue kirjeitä heti, vaan säästelevät niitä avaamattomina kuukausia! Pariskunnan elämän seuraaminen nykyajassa on kirjan parasta antia. Yllättävä vieras menneisyydestä pistää lisää kierroksia tarinaan. Lopussa tapahtuu tragedia, ja kaikki jää kesken niin nykyajassa kuin menneisyydessäkin.

Sallalta poimin vuosi sitten Kaari Utrion kirjojen yhteydestä termin rouvasporno, joka sopii näihin kirjoihin mainiosti. Kumpikin pariskunta, niin Claire ja James kuin Brianna ja Rogerkin, ovat suorastaan harvinaisen aktiivisia seksin alueella (tai ainakin minä ajattelen niin). Kunnon petipuuhat auttavat aina, onpa sitten millainen murhe tai huoli painamassa. Ikäkään ei haittaa, eikä liiton kesto. Seksi on aina yhtä tajunnanräjäyttävää, ollaanpa sitten juurakoiden päällä havulaavulla tai untuvapatjalla kartanossa. Claire on keski-iässäkin vielä hehkeä ja Jamien mieskunnossa ei ole toivomisen varaa. Mitä pidemmälle sarja etenee, sitä päälle liimatummilta seksikohtaukset alkavat tuntua.

Samoin alkaa tökkiä kielimuoto, jonka kääntäjä Anuirmeli Sallamo-Lavi on valinnut markkeeraamaan ylämaalaisten murteellista englantia. Muistaakseni Salla totesikin jossakin kommentissaan omassa blogissaan, että tämä mää ja sää -kieli hyydytti hänet jo alkumetreillä. Minä olen yrittänyt kestää, ja määt ja säät menevätkin vielä ihan kepoisesti, mutta vanhahtavat ja ylätyyliset konsat ja ollos-muodot alkavat jo olla liikaa. Sitä paitsi ehken on yhdistelmä sanoista ehkä ja en, siis kielteinen muoto! Alkuperäinen teos on todella jaaritteleva, eikä suomennettaessa ole karsittu edes selkeästi tahatonta toistoa. Varaa kyllä olisi ollut. Juonta täysin kuljettamattomia jaksojakin olisi voinut huoleti karsia. Tosin ymmärrän, että kustannussopimuksia tehdessä tämänkaltaisesta lyhentämisestä pitäisi erikseen sopia, eivätkä oikeuksien myyjät välttämättä niihin suostu.

Muukalais-sarjalla on oma keskustelupalsta, joka tosin ei ole ihan hiljattain päivittynyt. Samoin sarjalla on suomenkielinen Facebook-sivu, vaikka hiljaiselta vaikuttaa sekin.

Diana Gabaldon: Muukalainen (Outlander)
Suomentanut Anuirmeli Sallamo-Lavi
Kannen suunnittelu Mika Launis
Gummerus Kustannus, elokuu 2002, 825 sivua

Sudenkorento (Dragonfly in Amber)
Suomentanut Anuirmeli Sallamo-Lavi
Kannen suunnittelu Mika Launis
Gummerus Kustannus, kesäkuu 2004,763 sivua

Matkantekijä  (Voyager)
Suomentanut Anuirmeli Sallamo-Lavi
Kannen suunnittelu Mika Launis
Gummerus Kustannus, tammikuu 2005,928 sivua

Syysrummut  (Drums of Autumn)
Suomentanut Anuirmeli Sallamo-Lavi
Kannen suunnittelu Mika Launis
Gummerus Kustannus, heinäkuu 2005, 1140 sivua

Tuliristi  (The Fiery Cross)
Suomentanut Anuirmeli Sallamo-Lavi
Kannen suunnittelu Mika Launis

Gummerus Kustannus, elokuu 2006, 1320 sivua

Lumen ja tuhkan maa (A Breath of Snow and Ashes)
Suomentanut Anuirmeli Sallamo-Lavi
Kannen suunnittelu Mika Launis
Gummerus Kustannus, elokuu 2007, 1411 sivua

Luiden kaiku (An Echo in the Bone)
Suomentanut Anuirmeli Sallamo-Lavi
Kannen suunnittelu Mika Launis
Gummerus Kustannus, elokuu 2010, 1189 sivua


HUOMIO! 9.10.2015 Gummerus tiedottaa Facebook-sivuillaan:

Suuren kysynnän vuoksi tiedotamme, että Diana Gabaldonin kirjoja on saatavana näin:

MATKANTEKIJÄ-SARJA
Muukalainen (löytyy pokkarina)
Sudenkorento (löytyy pokkarina)
Matkantekijä (löytyy pokkarina)
Syysrummut (tulossa pokkarina joulukuussa 2015)
Tuliristi (tulossa pokkarina helmikuussa 2016)
Lumen ja tuhkan maa (toistaiseksi loppuunmyyty)
Luiden kaiku (löytyy kovakantisena)
Sydänverelläni kirjoitettu (löytyy kovakantisena)

Tulivana – Neljä Matkantekijä-kertomusta (löytyy kovakantisena ja pokkarina)

LORDI JOHN -sarjasta on saatavana kovakantisena:
Lordi John ja paholaisen korttipakka
Skottilainen vanki