Vera Vala: Kuolema sypressin varjossa

Enpä uskonut kirjabogiani varovasti aloitellessani alle kaksi vuotta sitten, että törmäisin sen myötä jääviysongelmaan. On ollut yksi miellyttävä yllätys muiden mukavien blogista seuranneiden asioiden joukossa, että blogin avulla tai sen kautta olen tutustunut moneen mukavaan ja hienoon kirjailijaan! Magdalena Hain kanssa virittelemme parhaillaan työhön liittyvää hauskaa (ja aika jännittävää, ainakin minun mielestäni) projektia. Olen saanut kirjoja luettavakseni Kirsti Ellilältä, kuten monet muutkin. Olen saanut kommentteja kirjailijoilta niin blogiin, sähköpostiin kuin Facebook-sivullekin. Olen toki myös itse seurannut monen kirjailijan kirjoittajablogia. On ollut hienoa päästä seuraamaan esimerkiksi sitä, miten haave oman esikoiskirjan julkaisemisesta lopulta toteutuu.

Näin on käynyt nimimerkin suojassa kirjoittavalle Vera Valalle, jonka blogia aloin seurailla varmaan samoihin aikoihin kuin hän minun. Siitä on lähtenyt liikkeelle ajoittain vilkas viestittely eri välineissä. Vera lupautui keväällä sähköpostihaastatteluunkin, jonka julkaisin Dekkariseuran blogissa. Tuntuu, kuin olisimme ihan oikeat ystävät, vaikka emme ole koskaan elävässä elämässä tavanneet eikä Vera ole nähnyt edes kuvaani. Ja olemmehan me ystäviä. Miten siis voin arvioida Veran kirjan, edes blogissani? Hankalaa on. Jääviysastetta koetin alentaa sitenkin, että en pyytänyt kirjasta arvostelukappaletta mistään, vaan ostin sen ihan rehellisesti ansaitsemillani rahoilla. Eipä ongelma poistunut. Niinpä en nyt sitten kirjoitakaan kirjasta objektiivista arvioita vaan ihan puhtaan subjektiivisen esittelyn. Mutuhuttua koko rahalla, olkaa hyvät!

Kuolema sypressin varjossa on Italiassa asuvan Vera Valan juuri ilmestynyt esikoisdekkari. Kirja on selkeästi kirjoitettu pitemmäksi tarkoitetun sarjan aloitusosaksi, ja Veran blogia seuranneet tietävätkin, että kakkososa on jo hyvän aikaa ollut työn alla. Sarjan sankaritar on nuori, kaunis ja rikas aatelismiehen leski Arianna de Bellis. Ariannan äiti on suomalainen, mutta tässä aloitusosassa siitä seikasta ja suomalaisuudesta ylipäätään mainitaan vain ohimennen muutaman kerran. Oikeastaan olin toivonut suomalaisuusmaustetta olevan kirjassa enemmänkin, mutta kenties sitten myöhemmissä osissa tätä saadaan lisää.

Arianna on siis leski. Giovanni on kuollut jo jokin aika sitten, mutta Arianna on edelleen murheen murtama. Vain työ saa hänet pysymään koossa. Psykologian opinnot viime metreillä keskeyttänyt Arianna työskentelee serkkunsa Ermeksen kanssa omistamassaan yksityisetsivätoimistossa Roomassa.

Ariannalla on viikonloppuasunto läheisessä pikkukaupungissa Tolfassa. Kuinka ollakaan, tolfalaisen hotellinomistajaperheen poika pyytää Ariannaa selvittämään amerikkalaisen kälynsä murhaa. Kaunis ja elämäniloinen Lily on sekoittanut koko Tolfan Realen perheestä ja yrityksestä nyt puhumattakaan. Perheen kuopuspoika Claudio on surun murtama, mutta naisväki, anoppi ja miehen sisar ovat peittelemättömän tyytyväisiä, että epämieluisasta miniästä on päästy eroon.

Hyvin italialaiseen tapaan paikallinen viranomainen eli tässä tapauksessa karabinieeri ei ole kovinkaan innokas todella selvittämään, kuka hakkasi raivoissaan Lilyn pään tohjoksi vanhan etruskitemppelin raunioilla. Lisäksi motiivi tuntuu olevan lähes kaikilla kirjan henkilöillä! Lilyä oli syytetty avoimesti avionrikkojaksi, eikä hän ainakaan ollut peitellyt flirttiään useimpien naimisissa olevien miesten kanssa. Lisäksi hän oli aiheuttanut kateutta harrastajateatteriryhmässä ja sotkenut alamaailman kuvioita saamalla appivanhempiensa hotellin yllättäen kukoistamaan. Murhan tutkiminen on siis kuin ampiaispesän sorkkimista, minkä Ariannakin saa pian konkreettisesti huomata. Henkilöitä ja epäiltyjä on ehkä liiankin runsaasti, pikkuisen vähempi olisi ainakin minulle riittänyt.

Murhatutkimusten ohella Arianna koettaa tutkia omia tunteitaan. Realen perheen ultrakomea Luciano, Ariannan toimeksiantaja, kun saa kummasti naisen sydämen pamppailemaan. Onko Luciano kiinnostunut vai ei? Entäpä sitten Giovannin suojatti, nykyinen ministeri Bartolomeo tai valtiosihteeri Carlo, jotka myös pörräävät kauniin lesken ympärillä. Lisäksi Ariannalla on omassa menneisyydessään jokin pimeä salaisuus, jota tässä aloitusosassa vasta pikkuisen raotetaan.

Mikään tajunnanräjäyttävä, uudenlainen dekkari ei ole kyseessä, mutta viihdyin tämän parissa aivan loistavasti, kuten olin jo etukäteen arvellutkin. Takakanteen on isolla painettu sanat: ”Italia tulvii iholle jännittävässä dekkarissa.” Vaikka tällaisia imelähköjä ylisanoja aina vierastankin, voi näihin varsinaissuomalaisella pidättyvyydellä kyllä yhtyä. Italia tosiaan on aistittavissa tässä kirjassa, niin maut kuin tuoksutkin tulvivat mieleen. Tietysti auttaa, että on joskus piipahtanut kesäisessä Italiassa, mutta varmasti muutenkin. Ja voi kuinka hirveän matkakuumeen tämä herätti!

Tykkäsin myös varsin vaivattomasti etenevästä kerronnasta. Paikoin on hieman selittelyä, esimerkiksi sukelluskohtauksiin liittyy kosolti ihan tietopuolista selostusta sukellustekniikasta ynnä muusta. Toisaalta nämä ovat ihan perusteltuja ensimmäisellä kerralla, koska sitten myöhemmin sukellusreissulla sattuukin jotain perin outoa. Myös italialaista elämäntyyliä on jonkin verran suomalaislukijoille avattu.

Onneksi en ole ryhtynyt missään vaiheessa antamaan kirjoille pisteitä tai tähtiä, sillä nyt olisin jälleen melkoisessa pulassa. Kuolema sypressin varjossa on siis ihan kelpo dekkari, viihdyttävä ja luistava. Tyylilaji menee mielestäni jossakin siellä arvoitusdekkarin ja toimintajännärin rajamailla, mutta onneksi Arianna ei ainakaan asetta kanna eikä taida olla mikään karatesankaritarkaan. Huumoria tulee mukaan vaikkapa Angelon, etsivätoimiston homoapulaisen kautta. Angelo on todellinen klisee, mutta sekä Angelo että Arianna laskevat tästä kliseisyydestä leikkiä. Romantiikkaa ja aavistus chiclitiäkin on mukana, kuten jo sanoin. Arianna on kuitenkin raikas hahmo, ei mikään tipunen, vaan itsellinen nainen tunteineen päivineen. Aurinkovarjon alle tämä on juuri sopivaa viihdykettä, jolle jään odottelemaan jatkoa.

Vera Vala: Kuolema sypressin varjossa

Gummerus 2012. 359 s. 

Arianna de Bellis -sarja:

Kuolema sypressin varjossa
Kosto ikuisessa kaupungissa
Villa Sibyllan kirous
Tuomitut