Novelli palaa -haaste: Viisas vaimo

Novelli palaa! on Nuoren Voiman Liiton valtakunnallinen suurhanke, joka pyrkii siihen, että novelli näkyy ja kuuluu omana itsenään ja löytää tiensä lukijoiden luo. Hanke alkaa lokakuussa 2012 ja kestää vuoden. Se toteutetaan Suomen Kulttuurirahaston Katapultti-apurahan turvin. Lue lisää projektin sivuilta!

Koko lailla kirjallisesti-blogin Jenni on mukana haastamassa kirjabloggaajia mukaan Nuoren Voiman Liiton novelliprojektiin lukemaan novelleja ja kirjoittamaan niistä. Päätin vastata oitis haasteeseen ja kohnailin hieman lähintä kirjapinoa toiveenani löytää jokin novellikokoelma. Ensimmäinen käsiini osunut oli Sari Malkamäen Viisas vaimo ja muita avioliittotarinoita (Otava 2012). Malkamäki on minulle ennestään tuttu prosaisti romaaninstaan Jokin yhteinen maailma ja novellikokoelmastaan Toinen kattaus. Niiden perusteella kirjoittajasta on muodostunut kuva tasaisen varmana tekijänä, joka kirjoittaa maanläheisesti ja sujuvan eleettömästi vaikeista ihmissuhdekuvioista. Jotenkin tuntuu, että Malkamäki on jäänyt turhankin sivuun kirjallisuuskentässä.

Tästä umpimähkään valitusta kokoelmasta päätin valita luettavaksi ja esiteltäväksi niminovellin Viisas vaimo. Kokoelmassa on kymmenen novellia, ja tämä niistä järjestyksessä kahdeksantena.

Viisaan vaimon minäkertoja on keski-ikäinen ja hyvätuloinen nainen. Alkuun lähdetään novellitekniikalle tyypilliseen tapaan suoraan ilman sen kummempia alustuksia: ”Kutsu oli tullut Markuksen toimiston osoitteeseen niin kuin ne yleensä tulivat.” Kyseessä on kutsu valokuvanäyttelyn avajaisiin. Seitsemän eurooppalaisen mieskuvaajan töistä on koottu yhteisnäyttely, jonka teema on Luonnon kauneus miehen silmin. Vaimo ei innostu muttei tyrmääkään ideaa. Valokuvanäyttely osoittautuu merkittäväksi tapahtumaksi, novellin käännekohdaksi. Jo ennen sitä alustetaan tapahtumaa, kun kertoja törmää kahvilassa mieheen, joka tuo hänen mieleensä Janin, entisen rakastajan. Nainen muistelee kesää, jonka lopussa hän tapasi miehen, jonka kanssa oli ensimmäistä kertaa uskoton aviomiehelleen. Ensimmäinen ei jäänyt ainoaksi vaan tarjosi naiselle keinon pelastaa väljähtäneen liittonsa. Ainakin hän selittää asian niin itselleen. Uskottomuusjakso on kauan sitten päättynyt, eikä Markus ole koskaan saanut tietää mitään. ”Kuinkahan monta kertaa viattomuutensa saattoi menettää? Muiden silmissä, tai itsensä?” Keskeinen kysymys.

Luin novellin kahteen kertaan. Näennäisen helpon kerronnan alle Malkamäki kätkee monenlaisia vihjeitä. Ne huomaa, jos on riittävän tarkkana. Pariskunnan poika on muuttanut Kanadaan ja hänen vaimonsa odottaa viimeisillään esikoistaan. Kertoja odottaa malttamattomana viestiä tulevaksi. Miniä on kuitenkin vain kertojan miniä. Eikö poika olekaan yhteinen Markuksen kanssa? Loppu on kutkuttavan avoin. Kertoja seisoo valokuvanäyttelyssä, kun viesti saapuu: ”Laukussani piippasi, noukin puhelimen esiin ja katsoin: odotettu viesti keinahti mieleen kuin aallon jouduttama vene laituriin.” Loistava lause! Juuri tällaiset helmet ja mieleen jäävät kutkuttavat väläykset jostakin pinnan alle jäävästä laajemmasta tarinasta ovat novellien parasta antia.

Viisaan vaimon muutkin novellit minun on tarkoitus vielä lukea. Jennin heittämä haaste taas on niin houkutteleva, että aion tehdä siihen muutaman muunkin tekstin. Ensi viikoksi suunnittelemani nuortenkirjaviikon ohjelmaan sopisi mainiosti jokin nuortennovelli. Mitä novellia tai novellistia suosittelisit?