Tämän tiistain TTT:n eli
kymppikärkilistan idea alkoi muhia päässäni viime viikolla, kun aloittelin
blogini nuortenkirjateemaviikkoa. Ajatuksenani oli kerätä vähän materiaalia
pian koittavaa Blogistanian Kuopus -kisaa varten ja muutenkin nostaa esille nuortenkirjallisuutta
vähän paremmin. Minulla on ilo kuulua Facebookin Kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat
-sivun ylläpitäjiin, joten
senkin vuoksi teema tuntui istuvan minulle ja blogiini hyvin. Muutenkin koetan
jo ihan työni vuoksi pitää edes pikkuisen silmällä sitä, mitä kaikkea
mielenkiintoista lanu-puolella tapahtuu. Siellä nimittäin tapahtuu. Oli hauska
sattuma, että kesken teemaviikkoni ilmestyi lauantain 17.11. Hesarissa Suvi
Aholan essee nuorten aikuisten kirjoista. Kirjoitus herätti vilkasta keskustelua
kirjablogeissakin.
En suunnitellut oman
teemaviikkoni lukemisia mitenkään etukäteen, vaan nappasin lukemattomien
kirjojeni pinosta kaikki nuortenkirjat. Kun ne loppuivat, poikkesin lähimpään kaupungin
lomautuksista huolimatta auki olleeseen kirjastoon ja lainasin lisää. Vasta
nyt, kun viikko alkaa olla pian kasassa, huomaan, että kaikki lukemani kirjat
ovat naisten kirjoittamia ja kotimaisia. Huomaan myös, että useat lukemani
teokset ovat enemmänkin tuota vaikeasti määriteltävää nuorten aikuisten kirjallisuutta
kuin sitä, mitä ehkä perinteisemmin on ajateltu nuortenkirjallisuudeksi.
Jotenkin koen kaikenlaisten raja-aitojen asettelun kuitenkin vaikeaksi ja
turhaksi, haitalliseksikin. Tietysti luokittelusta on jossakin apua, mutta
tiukka rajanveto on aiheetonta. Kirjallisuutta voi lukea kuka tahansa.
Kannattaa, ihan oikeasti, olla ennakkoluuloton ja kokeilla erilaista. Voi
yllättyä.
Mutta asiaan! Kymmenen
fantastista suomalaista naiskirjailijaa ja heidän kirjansa (miten oppisin
keksimään tiiviitä otsikoita
näihin?!):
Tutustuin
sarjaan sopivasti tänä vuonna. Kesällä nimittäin ilmestyi (käsittääkseni)
sarjan päätösosa Matkalaiset. Syysmaa on kiehtova fantasiasarja, sopivan
erilainen mutta samalla riittävän perinteinen. Kustantaja suositteli joitakin
teoksia takakansiteksteissä ”varttuneille nuorille”, mikä herätti hilpeyttä.
Suosittelen kaikille fantasian ystäville ikään ja sukupuoleen katsomatta.
Kirjat ovat sen verran itsenäisiä, että voi oikeastaan aloittaa mistä kohtaa sarjaa
hyvänsä. Toki järjestyksessä lukemisesta on etua, jos haluaa hahmottaa
kokonaisuuden.
Selkeästi
edellistä nuoremmille lukijoille suunnattu teos, jossa on mukana aimo ripaus
maagista realismia. Hienoa luontokuvausta ja tärkeää ajateltavaa, joten ei ole
pahaksi vanhemmillekaan lukijoille.
Kirjoittajan
esikoisteos, joka aloittaa sarjan. Kyseessä on oikeastaan historiallisen
romaanin ja fantasiaromaanin sekoitus, ja monet ovatkin kaivanneet teokseen
enemmän fantasiaelementtejä. Pidin kirjan tunnelmasta ja odottelen jo
jatko-osaa, sillä oikeastaan tässä päästiin vasta lopussa varsinaisen asian eli
niiden mifonkien pariin. Tästäkin kirjoittaessani olen näköjään pohdiskellut
kohderyhmäkysymystä, kuten moni muukin. Fantasia ei ole ”vain” nuorten iloksi
kirjoitettua.
- Hanna van der Steen: Tähtisilmät-sarja
Todellinen
mielikuvituksen runsaudensarvi ahmimisikäisille. Rinnakkaisina maailmoin
kotoinen suomalaiskunta Pernainen (joka ei sitten ihan tavallinen olekaan) ja
Tähtilinnan fantasiamaailma, sankarittarina kolmetoistavuotiaat kaksoset Armada
ja Elena. Aloitusosa Ennustus on
esitelty tarkemmin täällä. Olen lukenut myös kakkososan eli Kirouksen, ja keväällä ilmestyy
päätösosa Lumous.
- Magdalena Hai: Kerjäläisprinsessa
Kirja
on myös Gigistä ja Henrystä kertovan steampunk-sarjan aloitusosa. Tämä oli
ensimmäinen kosketukseni kiehtovaan steampunkiin, johon kannattaa tutustua
tarkemminkin. Kerjäläisprinsessa
maistunee parhaiten ahmimisikäisille, mutta omista kahdeksasluokkalaisistanikin
monet pitivät kovasti. Kirjatraileriprojektimme oli myös monin tavoin antoisa.
Tämän
syksyn upea uutuusteos, jonka todella toivoisin löytävän tiensä myös monen
aikuisen lukijan käsiin. Lue tarkemmin hiljattainen esittelyni sekä mitä
kirjoitin aikoinaan Seitan kirjasta Viima.
Jälleen
esikoiskirja ja laajemmaksi suunnitellun sarjan aloitusosa. Kakkososa
Piraijakuiskaaja lieneekin jo hyvässä mallissa. Sitä odotan! Salaman luoma maailma joukossamme elävine faunoideineen on todella kiehtova. Mukana
melkoinen annos eroottista latausta.
Tämä
aikamatkustusaiheinen nuortenkirja herätti uudelleen kiinnostuksen Teräksen
tuotantoon. Kyseessä on vuonna 2004 ilmestynyt esikoiskirja, mutta tänä
vuonnakin on ilmestynyt uusi teos nimeltään Perhosen varjo. Siinä käsitellään ajankohtaista nuoren naisen syömishäiriötä, mutta
mukana on käsittääkseni vahva annos myös fantasiaa.
- Elina Rouhiainen: Kesytön
Tämä
Susiraja-sarjan aloitusosa on minulla tätä kirjoittaessani vielä kesken.
Paksusta kirjasta on vielä neljännes lukematta. Alku oli hieman hidas, mutta
mukaan tulee koko ajan lisää kiinnostavia ja salaperäisiä asioita. Kirjaa oli
illallakin vaikea laskea käsistään, ja tunti sen parissa hujahti nopeasti.
Kirjoitan tästä pian lisää!
- Virpi Saarinen: Jäälinnun sulka
Kaikki
edelliset listan kirjat olen lukenut viimeisen vuoden sisällä, mutta halusin
tähän mukaan yhden hieman vanhemmankin lukukokemuksen. Saarinen sai tästä
teoksesta Olvi-säätiön palkinnonkin. Olen kirjoittanut vuonna 2004 mm . näin:
”Jäälinnun
sulka on vetävä ja raikas kertomus, jossa yhdistyvät mielenkiintoisesti
fantasian ja tyttökirjojen parhaat perinteet. Saarinen ei turhaan selittele
outoja ilmiöitä, vaan saa ne tuntumaan lähes luonnollisilta. Kivikauden elämää
on kuvattu tarkasti ja kiinnostavasti. Silti mukaan on ujutettu mukavasti
ripaus feminismiä. Vaikka sekä Laian että Auran tarinat päättyvät onnellisesti,
ratkaisut eivät ole liian imeliä.” Uskon,
että Jäälinnun sulka kestää lukemisen
nyt ainakin yhtä hyvin kuin Teräksen Tyttö
tulevaisuudesta.
Hieno lista kerrassaan, jos
minulta kysytään. Suomessa on todella paljon erittäin lahjakkaita
nuortenkirjailijoita! Tässä listassa eivät siis todellakaan ole kaikki, vaan
vain niitä, joiden teoksia olen itse lukenut ja pitänyt. Mielenkiintoista on
kyllä naisten mieletön ylivalta fantasiavaikutteisessa nuorten- ja nuorten
aikuisten kirjallisuudessa. Ahola mainitsee esseessään nimeltä yhden miehen eli Kaj Korkea-ahon ja hänen teoksensa Tummempaa tuolla puolen. Siihen en ole
törmännyt, mutta kiinnostaisi kyllä. Mitä ajatuksia aihe Sinussa herättää?
Luetko nuortenkirjoja? Mitä ja miksi? Kiintoisaa olisi kuulla myös, jos et lue
nuortenkirjoja. Mitkä ovat syyt vai onko niitä? Sana on vapaa.
Luen fantasiaa ja siinä genressä on paljon nuortenkirjoja, kuten toitkin esiin :)
VastaaPoistaEn siis ensisijaisesti lue ikäluokan mukaan määriteltyä, vaan genren mukaan. Kaikki nuorille suunnattu fantasia ei jaksa kiinnostaa, mutta jos kirja innostaa, niin on aivan sama minkä ikäisille se on suunnattu.
Muita nuortenkirjoja en lue. En vain koe niiden maailmaa kiinnostavaksi. Tulen siis taas siihen, että pelkkä ikäluokkasuuntaus ei riitä mielenkiinnon herättämiseen. Kiinnostus kumpuaa genrestä, aihepiireistä ja kirjailijasta.
Noinhan se varmaankin menee ylipäätään. Eihän kukaan (?) lue kaikkea mahdollista "aikuistenkirjallisuutta" vain siksi, että se on aikuisille kirjoitettua. Aihepiiri, genre, kirjailija jne. ovat niitä, jotka sanelevat valinnan. Mutta fantasia taitaa olla yksi niistä lajeista, joissa rajat eivät ole kovin jyrkät.
PoistaMuutama viikko sitten mietiskelin Kotimaisen kirjallisuuden aarrejahti -haasteen kategorioita ja sitä, mitä kirjoja voisin vielä tuota haastetta varten lukea, ja havahduin siihen tosiasiaan että lukemistostani puuttuvat kokonaan kotimaiset nuortenkirjat.
VastaaPoistaOlen kyllä lukenut jonkin verran ulkomaisia nuortenkirjoja, juuri sellaisia joissa on fantasiaelementtejä, mutta jotenkin olen onnistunut ohittamaan tietoisuuden siitä että vastaavaa olisi niin laajasti tarjolla kotimaisissakin kirjoissa. Ällistyttävää sinänsä, sillä aika paljonhan noista on taidettu blogeissakin kirjoittaa. Kai olen tässä blogipaljoudessa vai tullut skipanneeksi tekstit joiden en ole luullut(!) kiinnostavan itseäni. Ja osaltaan varmasti vaikuttaa sekin, että olen muutenkin löytänyt tieni paremmin kotimaisen kirjallisuuden pariin vasta hiljattain.
Mutta onneksi ei suinkaan ole myöhäistä innostua asiasta! Nyt kun olen aiheeseen edes vähän perehtynyt, olen lisännyt lukulistalle jo useamman nimen. Tätä sinunkin viikkoasi olen seurannut mielenkiinnolla. Aion ehdottomasti lukea ainakin Karikon ja Käärmeenlumoojan!
Ellei tätä kotimaisen fantasian vahinkohyljeksintää oteta huomioon, niin voin allekirjoittaa Morren kommentin. Aihepiiri yms. on huomattavasti oleellisempi kuin ikäluokkasuuntaus. Ja muista, realistisemmista nuortenkirjoista minäkään en ole erityisen kiinnostunut (toki poikkeuksia voi aina löytyä), sillä niiden maailma ei houkuttele puoleensa. Mutta kukapa tietää, ehkä tämäkin vain perustuu johonkin epämääräiseen harhaluuloon. Jos en vain vielä tajua olevani kiinnostunut niistäkin? ;)
Kaikki ei onneksi voikaan kiinnostaa kaikkia! Kotimaassa on todella laadukasta tarjontaa, johon ehdottomasti kannattaa tutustua. Monesti kuulee ainakin nuorten hyljeksivän suomalaisten kirjoittamia kirjoja, vaikka kokemus voi olla sitten tarkemman tutkailun jälkeen todella ohutta. Mistä kummasta tämä asenne mahtaa juontua?
PoistaNuortenkirjojen lukemisesta tulikin juuri kirjoitettua omaan blogiin...
VastaaPoistaMutta joo, noita listaamiasi en ole lukenut mutta jotkut pitäisi kyllä lukea, sen verran innostavasti olet niistä kirjoitellut.
Fantasiaa tulee luettua vaikka olenkin jo alkanut yliannostuksen vuoksi vieraantua siitä ilmeisimmästä genrefantasiasta, omalaatuiset tvistit ovat kannatettavia.
Pitänee vielä mainita omasta puolesta pari oldskoolimpaa valintaa eli Leena Krohnin lanummat kirjat kuten Ihmisen vaatteissa tai Mitä puut tekevät elokuussa. Ja Aira Brinkin hienot Velhojuuri ja Memmoin arvat...
Kirjoituksesi on hieno, kaikkien kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa! Hyvä huomio tuokin, että fantasia on kehittynyt vuosikymmenten kuluessa melkoisesti, ja ihan piristäviin suuntiin. Esim. tuo mainitsemani steampunk on jännittävä tuttavuus, josta kirjoittelen lähiaikoina lisää.
Poista