TTT: Kymmenen fantastista naiskirjailijaa

Tämän tiistain TTT:n eli kymppikärkilistan idea alkoi muhia päässäni viime viikolla, kun aloittelin blogini nuortenkirjateemaviikkoa. Ajatuksenani oli kerätä vähän materiaalia pian koittavaa Blogistanian Kuopus -kisaa varten ja muutenkin nostaa esille nuortenkirjallisuutta vähän paremmin. Minulla on ilo kuulua Facebookin Kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat

-sivun ylläpitäjiin, joten senkin vuoksi teema tuntui istuvan minulle ja blogiini hyvin. Muutenkin koetan jo ihan työni vuoksi pitää edes pikkuisen silmällä sitä, mitä kaikkea mielenkiintoista lanu-puolella tapahtuu. Siellä nimittäin tapahtuu. Oli hauska sattuma, että kesken teemaviikkoni ilmestyi lauantain 17.11. Hesarissa Suvi Aholan essee nuorten aikuisten kirjoista. Kirjoitus herätti vilkasta keskustelua kirjablogeissakin.

En suunnitellut oman teemaviikkoni lukemisia mitenkään etukäteen, vaan nappasin lukemattomien kirjojeni pinosta kaikki nuortenkirjat. Kun ne loppuivat, poikkesin lähimpään kaupungin lomautuksista huolimatta auki olleeseen kirjastoon ja lainasin lisää. Vasta nyt, kun viikko alkaa olla pian kasassa, huomaan, että kaikki lukemani kirjat ovat naisten kirjoittamia ja kotimaisia. Huomaan myös, että useat lukemani teokset ovat enemmänkin tuota vaikeasti määriteltävää nuorten aikuisten kirjallisuutta kuin sitä, mitä ehkä perinteisemmin on ajateltu nuortenkirjallisuudeksi. Jotenkin koen kaikenlaisten raja-aitojen asettelun kuitenkin vaikeaksi ja turhaksi, haitalliseksikin. Tietysti luokittelusta on jossakin apua, mutta tiukka rajanveto on aiheetonta. Kirjallisuutta voi lukea kuka tahansa. Kannattaa, ihan oikeasti, olla ennakkoluuloton ja kokeilla erilaista. Voi yllättyä.

Mutta asiaan! Kymmenen fantastista suomalaista naiskirjailijaa ja heidän kirjansa (miten oppisin keksimään tiiviitä otsikoita näihin?!):

1. Anu Holopainen: Syysmaa-sarja

Tutustuin sarjaan sopivasti tänä vuonna. Kesällä nimittäin ilmestyi (käsittääkseni) sarjan päätösosa Matkalaiset. Syysmaa on kiehtova fantasiasarja, sopivan erilainen mutta samalla riittävän perinteinen. Kustantaja suositteli joitakin teoksia takakansiteksteissä ”varttuneille nuorille”, mikä herätti hilpeyttä. Suosittelen kaikille fantasian ystäville ikään ja sukupuoleen katsomatta. Kirjat ovat sen verran itsenäisiä, että voi oikeastaan aloittaa mistä kohtaa sarjaa hyvänsä. Toki järjestyksessä lukemisesta on etua, jos haluaa hahmottaa kokonaisuuden.

2. Kirsti Ellilä: Majavakevät

Selkeästi edellistä nuoremmille lukijoille suunnattu teos, jossa on mukana aimo ripaus maagista realismia. Hienoa luontokuvausta ja tärkeää ajateltavaa, joten ei ole pahaksi vanhemmillekaan lukijoille.

3. J. S. Meresmaa: Mifongin perintö

Kirjoittajan esikoisteos, joka aloittaa sarjan. Kyseessä on oikeastaan historiallisen romaanin ja fantasiaromaanin sekoitus, ja monet ovatkin kaivanneet teokseen enemmän fantasiaelementtejä. Pidin kirjan tunnelmasta ja odottelen jo jatko-osaa, sillä oikeastaan tässä päästiin vasta lopussa varsinaisen asian eli niiden mifonkien pariin. Tästäkin kirjoittaessani olen näköjään pohdiskellut kohderyhmäkysymystä, kuten moni muukin. Fantasia ei ole ”vain” nuorten iloksi kirjoitettua.

4. Hanna van der Steen: Tähtisilmät-sarja

Todellinen mielikuvituksen runsaudensarvi ahmimisikäisille. Rinnakkaisina maailmoin kotoinen suomalaiskunta Pernainen (joka ei sitten ihan tavallinen olekaan) ja Tähtilinnan fantasiamaailma, sankarittarina kolmetoistavuotiaat kaksoset Armada ja Elena. Aloitusosa Ennustus on esitelty tarkemmin täällä. Olen lukenut myös kakkososan eli Kirouksen, ja keväällä ilmestyy päätösosa Lumous.

5. Magdalena Hai: Kerjäläisprinsessa

Kirja on myös Gigistä ja Henrystä kertovan steampunk-sarjan aloitusosa. Tämä oli ensimmäinen kosketukseni kiehtovaan steampunkiin, johon kannattaa tutustua tarkemminkin. Kerjäläisprinsessa maistunee parhaiten ahmimisikäisille, mutta omista kahdeksasluokkalaisistanikin monet pitivät kovasti. Kirjatraileriprojektimme oli myös monin tavoin antoisa.

6. Seita Vuorela: Karikko

Tämän syksyn upea uutuusteos, jonka todella toivoisin löytävän tiensä myös monen aikuisen lukijan käsiin. Lue tarkemmin hiljattainen esittelyni sekä mitä kirjoitin aikoinaan Seitan kirjasta Viima.

7. Annukka Salama: Käärmeenlumooja

Jälleen esikoiskirja ja laajemmaksi suunnitellun sarjan aloitusosa. Kakkososa Piraijakuiskaaja lieneekin jo hyvässä mallissa. Sitä odotan! Salaman luoma maailma joukossamme elävine faunoideineen on todella kiehtova. Mukana melkoinen annos eroottista latausta.

8. Mila Teräs: Tyttö tulevaisuudesta

Tämä aikamatkustusaiheinen nuortenkirja herätti uudelleen kiinnostuksen Teräksen tuotantoon. Kyseessä on vuonna 2004 ilmestynyt esikoiskirja, mutta tänä vuonnakin on ilmestynyt uusi teos nimeltään Perhosen varjo. Siinä käsitellään ajankohtaista nuoren naisen syömishäiriötä, mutta mukana on käsittääkseni vahva annos myös fantasiaa.

9. Elina Rouhiainen: Kesytön

Tämä Susiraja-sarjan aloitusosa on minulla tätä kirjoittaessani vielä kesken. Paksusta kirjasta on vielä neljännes lukematta. Alku oli hieman hidas, mutta mukaan tulee koko ajan lisää kiinnostavia ja salaperäisiä asioita. Kirjaa oli illallakin vaikea laskea käsistään, ja tunti sen parissa hujahti nopeasti. Kirjoitan tästä pian lisää!

10. Virpi Saarinen: Jäälinnun sulka

Kaikki edelliset listan kirjat olen lukenut viimeisen vuoden sisällä, mutta halusin tähän mukaan yhden hieman vanhemmankin lukukokemuksen. Saarinen sai tästä teoksesta Olvi-säätiön palkinnonkin. Olen kirjoittanut vuonna 2004 mm. näin:

”Jäälinnun sulka on vetävä ja raikas kertomus, jossa yhdistyvät mielenkiintoisesti fantasian ja tyttökirjojen parhaat perinteet. Saarinen ei turhaan selittele outoja ilmiöitä, vaan saa ne tuntumaan lähes luonnollisilta. Kivikauden elämää on kuvattu tarkasti ja kiinnostavasti. Silti mukaan on ujutettu mukavasti ripaus feminismiä. Vaikka sekä Laian että Auran tarinat päättyvät onnellisesti, ratkaisut eivät ole liian imeliä.”  Uskon, että Jäälinnun sulka kestää lukemisen nyt ainakin yhtä hyvin kuin Teräksen Tyttö tulevaisuudesta.

Hieno lista kerrassaan, jos minulta kysytään. Suomessa on todella paljon erittäin lahjakkaita nuortenkirjailijoita! Tässä listassa eivät siis todellakaan ole kaikki, vaan vain niitä, joiden teoksia olen itse lukenut ja pitänyt. Mielenkiintoista on kyllä naisten mieletön ylivalta fantasiavaikutteisessa nuorten- ja nuorten aikuisten kirjallisuudessa. Ahola mainitsee esseessään nimeltä yhden miehen eli Kaj Korkea-ahon ja hänen teoksensa Tummempaa tuolla puolen. Siihen en ole törmännyt, mutta kiinnostaisi kyllä. Mitä ajatuksia aihe Sinussa herättää? Luetko nuortenkirjoja? Mitä ja miksi? Kiintoisaa olisi kuulla myös, jos et lue nuortenkirjoja. Mitkä ovat syyt vai onko niitä? Sana on vapaa.