keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Venla Saalo: Kirkkaalla liekillä




Tänään alkaa tässä blogissa nuortenkirjateemaviikko. Nuortenkirjoja yritän parhaani mukaan lukea ja niistä välillä kirjoittaakin, mutta taka-ajatuksena on saada jotakin kättä pitempää myös Blogistanian Kuopus 2012 -kisaan. Kyseessä on kirjablogien oma lanukirjallisuuskilpailu parhaista kotimaisista lasten- ja nuortenkirjoista tänä vuonna.

Viikon ensimmäiseksi kirjaksi valikoitui pienen Robustos-kustantamon julkaisema Kirkkaalla liekillä, joka on Venla Saalon esikoisromaani. Täytyy tunnustaa, että kirja oli melkoinen täystyrmäys. Olin monella tavalla vaikuttunut ja olen oikeastaan edelleen, vaikka lukemisesta on kulunut jo muutamia päiviä.

Ensimmäinen kunnon ravistelu tulee jo aloitussivulla. Saalo viittaa kintaalla kaikille oikeinkirjoitussäännöille ja kirjoittaa tajunnanvirtamaista tekstiä, joka lähtee yllättävän nopeasti kuljettamaan lukijaa. Siis tällaista pilkunviilaajaakin! Toisella aukeamalla ei haitannut enää yhtään, ettei tekstissä ole isoja alkukirjaimia juuri muualla kuin ihmisten nimissä. Pisteitäkin käytetään kuin uusiutumatonta luonnonvaraa. Mutta toimii! Huhhuh!




Toiseksi tarina on varsin rajua tavaraa sekin. Ysiluokkalainen Maaria on menettänyt isoveljensä auto-onnettomuudessa. Tosin Maaria on vakuuttunut, että veli teki itsemurhan, koska ei enää jaksanut jatkuvaa kiusaamista. Nyt Maarian olisi vain jaksettava kahdestaan äidin kanssa, joka vaihtaa miestä kuin paitaa muttei saa asunnosta siivottua ainuttakaan esinettä.

Maaria on vakavasti masentunut eivätkä häntä kiinnosta sen paremmin koulu kuin kaveritkaan. Vain pitkäsorminen basisti Pete alkaa vetää häntä puoleensa sen lisäksi, että hän alkaa haaveilla kaupungin vanhan puukirkon polttamisesta. Polttamisesta ja tulen avulla puhdistautumisesta tulee Maarialle todellinen pakkomielle, kantava voima,  kun kaikki muu ympäriltä alkaa olla täysin hajalla.

Aihe on siis vähintäänkin rankka, ja Saalon tapa kirjoittaa tekee sille upeasti oikeutta. Opettajana tietysti pikkuisen aina kaihertaa, kun kirjassa nuoret lintsaavat koulusta kuukausitolkulla, eivätkä opettajat reagoi muka mitenkään. Oikeasti tällaisiin tapauksiin tartutaan nykyään rivakasti. Mutta ei tietysti synny tarinaa, jos koulukuraattori ja luokanvalvoja heti tarttuvat härkää sarvista. Eikä koulullakaan tietysti aina halusta huolimatta ole apua tarjottavanaan, myönnän toki. Maariakin saa apua, ja asiat alkavat lopulta kirkastua, joten aivan sysimusta ei kirjan maailma lopulta ole, vaikka paikoin siltä tuntuu. Saalo tekee tämänkin taitavasti, sillä loppuun asti joutuu jännittämään, ottaako Maaria tarjotun avun vastaan vai onko pakkomielle, hätä, sittenkin liian voimakas.

Esikoisteokseksi tämä on erittäin kypsä ja omaääninen, taitavasti kirjoitettu kirja. Suosittelen nuorille, nuorille aikuisille ja aikuisille.

Venla Saalo: Kirkkaalla liekillä
Robustos 2012, 240 s.

Kirjasta on kirjoittanut myös Sara

Iloinen uutinen ehti ilmestyä ennen tämän tekstini julkaisua: Kirkkaalla liekillä on ehdokkaana Finlandia Junior 2012 -kisassa! Mahtavaa!

4 kommenttia:

  1. Hyvä idea tuo teemasi! Lukemista kyllä riittää tässä lähipäivinä ennen dead-linea. :)

    Saalon kirjaa veikkasin mielessäni Finlandia Junior-ehdokkaaksi ja onhan se vaikuttava!

    VastaaPoista
  2. Blogissani on sinulle tunnustus tehtävän kera, jos iskee inspiraatio vastata :-)

    VastaaPoista
  3. Sopisiko tämä kirja hyvin mielestäsi kirjaesittelyyn jonka aihe on suomalainen kultuuri joka kohdistuu tai liittyy nuoriin? Vai mitä suosittelisit tuohon aiheeseen? (: olen yrittänyt etsiä mutten vaan löydä hyvää!

    VastaaPoista