Roald Dahl: Iso kiltti jätti (äänikirja)

Brittiläisen Roald Dahlin nimi on ollut minulle vuosia tuttu, mutta lähempi tutustuminen on vain jostain syystä kuitenkin jäänyt vähemmälle. Nyt teini-ikäisille lapsilleni hankin aikoinaan (ja luimmekin heille) anarkistisen Nilviöt-nimisen teoksen. Olen muistaakseni hankkinut jostakin kirjaston poistomyynnistä tms. kirjan nimeltä Kuka pelkää noitia, joka vaikuttaisi olevan Dahlin tunnetuimpia teoksia. Tyttärelläni on hyllyssään myös Matilda, ja muistaisin sen olleen jossain vaiheessa yksi hänen suosikkikirjoistaan, joka on luettu moneen kertaan. Näitä kahta viimeksi mainittua en ole koskaan, ainakaan muistaakseni, tullut itse lukeneeksi, eli ne on hankittu meille lasten jo opittua itse lukemaan. Iltasatua meillä kyllä luettiin kummankin lapsen kanssa noin kymmenvuotiaaksi asti. Suosittelen.

Sen sijaan sitä en ennen tätä päivää tiennyt, että lasten taannoisen suosikkileffan Jali ja suklaatehdas käsikirjoitus perustuu Dahlin kirjaan. Vielä suurempi yllätys oli, että Dahl on käsikirjoittanut James Bond -elokuvan Elät vain kahdesti.

Satu Isosta kiltistä jätistä eli IKJ:stä on ollut minulle tähän asti aivan vieras, vain nimi on ollut tuttu. Nuortenkirjaviikkoani varten kävin yhdessä laajan kaupunkimme sivukirjastoista, jossa oli ilahduttavan monipuolinen lasten- ja nuortenkirjojen äänikirjavalikoima. Nappasin mukaani IKJ:n, koska nyt vihdoinkin olisi mukava tilaisuus paikata aukko kirjallisessa sivistyksessäni. Olipa hyvä, että nappasin, sillä äänikirja on aivan mahtava!

Tarinan päähenkilö on seitsemänvuotias Sohvi, joka asuu pikkukaupungin orpokodissa. Eräänä yönä hän valvoo makuusalissa vuoteessaan vielä hirviöhetken aikaan. Kuunvalo houkuttelee hänet ikkunaan, ja silloin hän näkee sen: seitsenmetrisen jättiläisen, joka puhaltaa jotakin pitkän trumpetin avulla sisään kaupunkilaisten ikkunoista. Jättiläinen huomaa Sohvin ja nappaa tämän mukaansa. Perillä jättiläisen luona Sohvi tutustuu Isoon kilttiin jättiin, pienimpään kaikkiaan kymmenestä jättiläisestä. Se on paitsi pienin myös ainoa, joka ei syö ihmisparsoja öisin. Sen ainoa ruoka karussa jättiläisten maassa on ällöttävä perskurkkana, maailman pahanmakuisin vihannes. Muut yhdeksän jättiläistä herkuttelevat milloin porilaisilla tai shortsinmakuisilla bermudalaisilla, mikä kauhistuttaa Sohvia ja myös IKJ:tä. Miten kummassa jättiläiset saisi lopettamaan? Lopulta Sohvi keksii hurjan juonen niiden nujertamiseksi.

Alkuperäinen tarina sijoittuu selvästi Englantiin, mutta kirjan aivan loistavasti suomentanut Tuomas Nevanlinna on hauskasti muuntanut sen suomalaiseksi. Dahl on käyttänyt kieltä luovasti, ja vaikka en ole alkukielistä tekstiä lukenut, voin silti vakuuttaa, ettei Nevanlinna ainakaan ole jäänyt toiseksi. Kutkuttavan hauskat sanat ja IKJ:n käyttämät ilmaisut ovat hurmaavia, ja voin kuvitella, millaiset riemunaurut ne irrottavat lapsista. Esimerkiksi poksutuhnut, joita jättiläisten limppari saa aikaan, ovat valloittavia! Harmittelen tosiaan, miksi en ole aikoinaan älynnyt lukea tätä lapsilleni, jotka olisivat tietyssä vaiheessa rakastaneet tätä. Lisäksi tarina on hiuksia nostattavan jännittävä, samaan aikaan pelottava, hauska ja ripauksen opettavakin. IKJ on myös verraton filosofi ja kaunosielu.

Roald Dahl: Iso kiltti jätti (The BFG)

Suom. Tuomas Nevanlinna, lukija Martti Mäkelä. Art Housen äänikirja (2008), laajuus 4 cd:tä, kesto 4 h 50 min.