Kirjahylly on epätrendikäs sisustuselementti!

Tämän päivän paikallislehdessä oli hauska juttu, jonka otsikko on Kirjaähkystä voi pelastua. Juttu on STT:n tavaraa ja sen on kirjoittanut Nina Törnudd, joten se saattaa olla tuttu muidenkin alue- ja paikallislehtien lukijoille. Lehdethän ostavat tällaista tavaraa uutistoimistoilta tms.

Kirjoittaja on aivan oikeilla jäljillä kirjoittaessaan, että kirjoista pitävien kodeissa alkavat hyllyt ja paikat nopeasti pursuta. Kirjoja ei mielellään heittäisi roskiin, jutussakin todetaan. Tästä olen totisesti samaa mieltä, vaikka olen elämässäni sellaisenkin tilanteen eteen pari kertaa ikäväkseni joutunut. Juttu tarjoaa roskikselle vaihtoehdoiksi antikvariaatteja ja kierrätystä. Haastateltu Suomen Antikvariaattiyhdistyksen puheenjohtaja Timo Surojegin antaa neuvon, että kirjoja kannattaa tarjota antikkaankin tuoreena, koska ”kysyntä on siirtynyt yhä lähemmäksi tätä päivää”. Jos siis haluaa saada joululahjakirjastaan rahaa, se pitää myydä viimeistään NYT. Hyvä neuvo, mutta mahdoton toteuttaa, sanon minä. Jos olisin saanut lahjaksi kirjan, en raaskisi sitä heti antaa pois, vaikka tietäisinkin, etten tule sitä enää koskaan lukemaan. Lahjalla olisi vielä tunnearvoa. Lisäksi jos kirja olisi vähänkin hyvä, lainaisin sen oitis eteenpäin muutamallekin taholle, ja tämä kierros yleensä ottaa aikansa. Kun kirjat lainasta palautuvat, ne eivät enää ole ”lähellä tätä päivää” Surojeginin tarkoittamalla tavalla. Lainaan kirjojani erittäin mielelläni, enkä halua siitä tavasta luopua.

Kovin lupaavalta tuo antikvariaattivaihtoehto ei jutun valossa muutenkaan vaikuta. Siinä todetaan, että antikat ottavat vastaan vain 10 % niille tarjotusta aineistosta tilan- ja kysynnän puutteen takia. Surojeginin mukaan 1940–60-luvuilla ilmestyneestä kirjallisuudesta on runsasta ylitarjontaa kuolinpesien ym. purkamisen takia. Vain jotkut yksittäiset teokset ovat kysyttyjä, kuten Alpo Ruuthin Kämppä (jota olen btw itsekin hieman etsinyt). Tämän tilakysymyksen olen huomannut itsekin asioidessani ainoassa divarissa, jonka kaupungissamme tiedän. Kirjat lisääntyvät siellä sellaisella vauhdilla, että en kehtaa sinne omiani tarjota, vaan olen ollut ostajaosapuolena. Tosin sitäkään en ole enää vähään aikaan tehnyt, koska minullekaan ei enää kotiin mahdu.

Huolestuttavin tieto jutussa on kuitenkin Surojeginin huomio, että kirjahyllyt ovat poissa muodista! ”Nykyinen sisustustrendi ei suosi kirjoja. Monta kertaa olen vähän järkyttyneenä katsonut näitä TV:n sisustus- ja tuunausohjelmia. Ei siellä kirjahyllyjä missään näy. Kyllä ne ohjelmat myös ohjaavat ihmisten käyttäytymistä.” Kun aloin miettiä Surojeginin huomiota, minun oli pakko todeta, että hän oli oikeassa. Sohvia, mattoja ja lamppuja ohjelmissa kyllä ostellaan, mutta koska on etsitty kirjahyllyä talon kirjakokoelmalle tai suunniteltu rauhallista lukunurkkausta?

Toinen tapa päästä kirjoista eroon on antaa ne eteenpäin ilmaiseksi, kierrättää. Helsingissä on jutun mukaan ainakin parissa paikassa mahdollisuus ottaa kirjoja ilmaiseksi mukaansa, kuten monitoimiliike Kampin Suutarista tai Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Vastaavanlainen idea on toteutettu myös kotikaupunkini bussiaseman kahviossa, ja onpa ihan oman kylän kukkakauppaankin ollut viritystä. Kirjastot harrastavat tätä myös, ainakin ajoittain, päästäkseen eroon poistokirjoista. Kirjastot myös myyvät poistokirjoja erittäin halvalla, samoin edullisia ostoja voi tehdä kirppareilta. Asian kääntöpuolena on vain se, että kun kirjan kirpparihinnan kipuraja tuntuu olevan 2 euroa, ei kirjoja kannata edes kirpputorilla yrittää kaupata, jos myyntipaikasta peritään maksu. Toivottomalta homma ainakin oman kaupunkimme kirppareilla vaikuttaa.

Olematon murhe tämä tietysti millä tahansa mittarilla on. Ihmisellä on liikaa kirjoja. Helppoahan tämä on ratkaista: annetaan ylimääräiset pois eikä hankita enää uusia. Kirjahamsterille vain on turha antaa näin hyviä neuvoja. Välillä tuntuu, että kyse on jonkinlaisesta addiktiosta. Koetan piiskata itseäni, ja välillä onnistunkin. Esimerkiksi nyt en ole vielä tilannut ainuttakaan kirjaa netin houkuttelevista alennusmyynneistä. Tänään en käynyt edes katsomassa, mitä houkutuksia kauppakeskuksen kirjakaupassa olisi ollut. Sen sijaan kävin kirjastossa. Lainasin yhden kirjan. (Eilen tosin seitsemän.)

Mutta tämän kirjoituksen varsinainen kysymys on, miten saataisiin kirjat ja kirjahyllyt muodikkaiksi sisustuselementeiksi. Pitääkö lahjoa Teuvo Loman vai mikä avuksi?