TTT: Vuoden 2012 parhaat dekkarit

Tämän kerran TTT:n listattavina ovat parhaat vuonna 2012 lukemani dekkarit. Koetin ensin värkätä listaa kymmenestä parhaasta lukemastani kirjasta, mutta se osoittautui varsin ongelmalliseksi varsinkin edelleen käynnissä olleitten Blogistania-kisojen takia. En halunnut etukäteen paljastaa mahdollisia ehdokkaitani Blogistanian Finlandiaan, ja lisäksi luin aivan mahdottoman monta todella hyvää kirjaa viime vuonna.

Dekkareitakin sujahti kuin huomaamatta lähes viisikymmentä, eli karkeasti sanoen kolmannes viime vuonna lukemistani kirjoista oli juuri dekkareita. Se ei minua yllätä, sillä ne ovat yksi keskeinen suosikkini lajityyppien joukossa. Ihan yhtä avarasti kuin Ruumiin kulttuurin Kirjakäräjillä en dekkarin määritelmää käsitä, joten en laske joukkoon vaikkapa Mia Vänskän Mustaa kuuta, Marko Hautalan Unikoiraa tai Paul Tordayn Ventovierasta. Osa lukemistani on oikeammin kuunneltuja, sillä mielelläni kuuntelen autossa dekkareita äänikirjoina. Useimmat kuuntelemistani ovat olleet uusintakierroksella olevia teoksia, eli sellaisia, jotka olen jo aikaisemmin lukenut ihan kirjana, kuten vaikkapa Stieg Larssonin Millennium-trilogia ja monet Agatha Christien mainiot klassikot.

Kymmenen parasta dekkaria eivät ole tässä nyt missään paremmuusjärjestyksessä, sillä dekkarigenren sisälläkin tyylilajikirjo on melkoinen. Lisäksi omat mieltymykset tuntuvat heittelevän. Välillä tykästyn keveämpään uutuuteen, toisinaan taas vanha tuttu ystävä voi olla juuri se, mitä on kaivannut.

1. Seppo Jokinen: Hervantalainen

Jokisen pitkän komisario Koskisesta kertovan sarjan parhaita osia! Pian on taas kevät, jolloin ainakin toivon mukaan ilmestyy seuraava osa.

2. Vera Vala: Kuolema sypressin varjossa

Tähän kirjaan minulle ehti syntyä kiintymyssuhde jo ennen sen ilmestymistä, joten hieman oli jännitystä ilmassa, kun lopulta sain kirjan käteeni. Onneksi voin aivan rehellisesti sanoa pitäneeni kirjan italiantuoksuisesta kepeydestä ja murhajuonistakin kovasti. Seuraava osa on jo kirjailijalla lupaavassa vaiheessa!

3. C. J. Sansom: Talvi Madridissa

Tutustuin Sansomiin ensin hänen historiallisen Shardlake-sarjansa kautta. Siihen muuten odottelen jo kovasti kolmatta suomennosta. Talvi Madridissa sijoittuu toisen maailmansodan aikaan ja on enemmän trilleri kuin salapoliisiromaani.

4. Jussi Adler-Olsen: Vanki

Tämä vangitseva lukukokemus tutustutti uuteen pohjoismaiseen dekkaristiin, jonka muiden teosten suomennoksia odottelen myös kovasti.

5. Ann Cleeves: Komisario Perez –sarja

Pääsin jälleen alkuun toista kautta, sillä ensimmäinen Cleevesiltä lukemani teos oli Vera Stanhope -sarjan ensimmäinen suomennos VERA – Kuolonkukkia, joka ilmestyi kesällä. Vera-sarjaa esitetään parhaillaan televisiossa perjantai-iltaisin, ja sarjan seuraava kirja ilmestyy keväällä. Veran innoittamana päätin lukea myös tämän Shetlantiin sijoittuvan toisen sarjan, johon tykästyin kovasti.

6. Åsa Larsson: Uhrilahja

Vuoden parhaita lukukokemuksia! Nautinnollinen yhdistelmä: tuttu sarja, laadukas juoni ja muutenkin huippukirja. Larsson ei ole tyytynyt toistamaan tiheästi samaa, hyväksi havaittua dekkarikaavaa, kuten monet muut.

7. M. J. McGrath: Jään muisti

Tämä teos jäi erityisesti mieleen erikoisesta tapahtumapaikastaan, sillä kirja sijoittuu Grönlannin liepeille, tosin Kanadan puolelle. Hyytävät tunnelmat taattuja tämän parissa!

8. Elizabeth Hand: Pimeää kohti

Synkkääkin synkempi tarina, joka sijoittuu vähän Helsinkiin ja paljon Islantiin, joka kirjassa kuvataan Helvetin esikartanon kaltaiseksi synkkäläksi. Edes Arnaldur Indriðason ei anna näin tummaa kuvaa kotimaastaan.

9. Philip Kerr: Liekit Berliinissä

Berlin Noir -sarjan aloitusosa, ja melkoisen mustaa onkin meno tässä vuoden 1936 Berliiniin sijoittuvassa tarinassa, jossa tutustutaan Bernie Guntheriin, Kerrin yksityisetsiväsankariin. Bernie joutuu tarinan mittaan mm. keskitysleiriin peitetehtävää suorittamaan! Tätä on saatava lisää.

10. Johanna Tuomola: Minkä taakseen jättää

Tuomola oli minulle uusi kotimainen tuttavuus ja miellyttävä yllätys oli, että Tuomolan teokset sijoittuvat Lohjalle, josta taas vuoden vaihduttua tuli työnantajakaupunkini. Tylsäänkin kaupunkiin (anteeksi vain!) voi sijoittaa toimivan rikostarinan. Noora Nurkan tutkimuksia on tarkoitus lukea lisääkin.

Huomaan, että pidän kovasti sarjoista, jotka usein haluan lukea kokonaan. Mutta toisaalta taas uudet tuttavuudet virkistävät kovastikin mieltä. Kotimaisen osuus kymmenen parhaan joukossa on aika vähäinen, vain kolme. Hieman yllättävää, sillä mielestäni luen paljon kotimaisia dekkareita. Toisaalta jotkut vanhat suosikkini, kuten Leena Lehtolainen ja Reijo Mäki, ovat joko vaihtaneet tyylilajia tai sitten olen tietyllä tavalla kyllästynyt, vaikka edelleen kirjat luenkin. Onko listalla yhtään Sinun suosikkiasi? Mikä oli paras dekkarisi vuonna 2012? 

Vuoden 2013 parhaat dekkarit
Vuoden 2014 parhaat dekkarit