Nappasin kirjastoreissullani
mukaan Kirjasto-lehden numeron 1/2013, jonka teemana on rakkaus. Kannessa
komeilee runoilija Jenni Haukio, josta on myös iso juttu sisällä. Monenlaista
muutakin mukavaa lehdestä löytyi. Lehti on osittain tuttu minulle entuudestaan,
sillä olen lueskellut sitä satunnaisesti kirjaston lehtienlukusalissa
istuskellessani, mutta nyt syynäsin sen tarkemmin läpi. Alla on lehden esittely
lainattuna suoraan nettisivulta www.kirjastolehti.fi
(sivuilla muutakin mielenkiintoista, mm. lehden juttuja voi lukea sieltä):
”Kirjastolehteä kustantaa aatteellinen kansalaisjärjestö Suomen kirjastoseura ja
sitä on julkaistu kirjastojen ammattilehtenä vuodesta 1908 vuotta. Lehti
uudistettiin vuonna 2011 ja jaettiin kahteen osaan: ammattilehteen (16 sivua)
ja yleisölehteen (32–40 sivua). Ammattilehti nidotaan yleisölehden
väliin, ja tämä kokonaisuus ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Ammattilehteen kirjoittavat pääosin kirjastoalan
vaikuttajat. Yleisölehteä tekevät freelancertoimittajat, -kuvaajat ja
-kuvittajat.
Kirjastolehti on suunnattu alan ammattilaisille,
päättäjille ja kirjaston asiakkaille. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden
artikkelit käsittelevät muun muassa kirjaston palveluita, kirjallisuutta,
kulttuuria ja yhteiskuntaa. Lehti on aatteellisesti sitoutumaton ja kirjastojen
tapaan se antaa tilaa erilaisille näkemyksille
ja aatteille.
Lehti on vapaasti tilattavissa. Kirjastot hankkivat
sitä kokoelmiinsa ja jaettavaksi sidosryhmilleen, päättäjille ja asiakkaille.
Suomen kirjastoseuran jäsenet saavat lehden jäsenetuna ja lisäksi vain
jäsenille tarkoitetun ammatillisen vuosijulkaisun.”
Hauska juttu Treffit kirjastossa kertoo Helsingin
Kallion kirjastossa 100-vuotisjuhlan merkeissä järjestetystä sinkkuillasta.
Monenlaista ohjelmaa oli illassa tarjolla, ja mm. sai laittaa lempikirjansa
väliin lapun, jossa voi kertoa, mikä kirjasta tekee itselle tärkeän. Lappuun
voi laittaa myös yhteystietonsa, jos halusi keskustella kirjasta jonkun toisen
kanssa. Mukana on myös ihmisten tarinoita siitä, miten he ovat löytäneet
kirjastosta oman rakkaansa. Onpa joku pitänyt häänsäkin kirjastossa!
Jutussa Minne katosi rakkaus
tutkija Markku Soikkeli toteaa, että Suomessa ei ole kirjoitettu vuosikymmeniin
suurta rakkausromaania, jollaisina hän pitää Johannes Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta tai Juhani
Ahon Juhaa. Hieman tämä juttu kyllä
sieppasi, sillä jälleen kategorisoidaan jyrkästi viihde ”suuren” kirjallisuuden
ulkopuolelle. Eikö muka esimerkiksi Kaari Utrion tuotanto ole ollut juuri
rakkausromaaneja pullollaan? Erotiikkabuumin Soikkeli ennustaa pian päättyvän.
Nähtäväksi jää.
Ira Koivu on haastatellu
pohjoiskorealaisella vankileirillä syntynyttä ja sieltä paennutta Shin
Dong-hyukia, joka ei osaa rakastaa, koska ei ole ennen vapauteen pääsyään
saanut koskaan kokea rakastettuna olemista. Toipuminen vie aikaa. Mies on
julkaissut kokemastaan teoksen Leiri 14.
Järkyttävä kohtalo jo tuon haastattelun perusteella!
Lehdessä on menossa sarja,
jossa kuvataan kirjan syntyprosessia. Osassa kuusi haastatellaan Tammen myynti-
ja markkinointijohtaja Anne-Marie Suomalaista kirjan markkinoinnista. Ei liene
yllätys, että kannella on iso rooli markkinoinnissa.
Kirjastoturisti-palstalla
Päivi Tolonen kertoo kauniista ja juhlavasta Pariisin Muffetardin kirjastosta. Unohdetut helmet -palstalle on
poimittu Porvoon kaupunginkirjastosta neljä rakkausaiheista kirjaa, joita ei
ole aikoihin juuri lainattu. Neljästä kaksi on minulle tuttuja. Olen arvioinut
lehteen Andrea di Robillantin romaanin Venetsialainen
rakkaus (Otava 2006). Porvoolaiset ovat hylkineet kiinnostavaa
historiallista tarinaa, sillä sitä on lainattu vain 18 kertaa ja viimeinen
laina on marraskuulta 2008. Harmi. Toinen tuttuni on tyttökirjaklassikko Setä Pitkäsääri, jonka uusintapainosta
vuodelta 1994 on lainattu Porvoossa vain 19 kertaa. Kannattaisikohan tämä
laittaa tarjolle aikuistenosastolle? Nostalgialukemista kaipaavat voisivat
tarttua hyvinkin.
Lehti vaikuttaa
kokonaisuutena kiinnostavalta ja hyvin tehdyltä. Julkaisutahti ei päätä huimaa,
sillä seuraava numero ilmestyy toukokuussa. Sen teema muuten on mies. Lehteä
voi tilata kuka vain, ja vuosikerta maksaa 60 euroa. Tosin on edullisempaa
liittyä Suomen kirjastoseuran jäseneksi, jolloin saa lehden kaupan päälle.
Jäsenmaksu on 45 euroa vuodessa. Onko joku jo jäsen? Pitäisikö liittyä?
Yksi Suomen kirjastoseuran jäsen viittaa! Liityin jäseneksi niin ammatillisesta syystä kuin siksi, että saan Kirjasto-lehden halvemmalla. Lehden julkaisutahti on tosiaan tuskatuttavan verkkainen, mutta sisältö on kauttaaltaan laadukasta. Kirjasto-lehti onkin sopivasti populaari kulttuurilehti yhdestä Suomen aarteista, kirjastosta. :)
VastaaPoistaEhkä Soikkeli haki yksittäistä voimakasta teosta, siinä missä Utriolla (ja joillain muilla viihteesene päin kallellaan olevilla) on tarjota laajempi ja ansiokas tuotanto, josta ei minusta kuitenkaan ole noussut mitään yhtä kirjaa tulevaisuuden klassikoksi (ymmärtääkseni Soikkeli ei ole mitenkään erityisen "hyi, viihdyttävää emme tahdo"-kirjoittaja...)
VastaaPoistaKirjastolehteä luin muinoin minäkin..:)))
VastaaPoistaMä olen lehteä lukenut satunnaisesti ja olen kyllä tykännyt. Mä en ole koskaan ymmärtänyt Setä Pitkäsäären mahdollista hienoutta ja tavallaan ymmärrän, että miksi se ei välttämättä nykynuoriin iske.
VastaaPoista