Suuri KEVÄTKIRJA-ARVONTA!

Olen ollut perin laiska järjestämään blogimaailmaan aika erottamattomasti kuuluvia arvontoja. Toisinaan laitan esittelemäni kirjan samalla kiertoon, kun siitä kertovan jutun julkaisen, mutta massiivisemmat arvonnat ovat jääneet aikomuksista huolimatta väliin. Ajattelin, että laitan virtuaalisen arpajaiskojun pystyyn, kun blogini kävijälaskurissa on kuusinumeroinen luku. Samoin pidin rajapyykkinä kahden vuoden ikää. Arpomatta jäivät. Blogi on kohtapuoliin kaksi ja puoli vuotta vanha, ja ällistyksekseni kurkkaajia on laskuriin kertynyt piakkoin parisataatuhatta. Aika uskomatonta. Kun aloittelin blogiani, olin todella innoissani, jos sain kuukauden kävijäsaldoksi viisisataa. Ahkera kirjoittaminen on palkittu. Kiitokset tässä yhteisesti kaikille kävijöille, lukijoille, kommentoijille, sähköpostia laittaneille ja vakilukijoiksi rekisteröityneille. Aina kun tuohon lukijat-palkkiin tulee uusi kuvake, tekisi mieli nostaa malja juhlan kunniaksi. Siltä se oikeasti tuntuu, vaikka edelleen olen tiukasti sillä linjalla, että blogillani ei ole sen kummempia tavoitteita kuin toimia henkilökohtaisten lukukokemusteni julkaisupaikkana. Mutta tuskin jaksaisin näitä jorinoitani kirjoitella, jos kukaan ei lukisi ja antaisi palautetta.

Kevään kunniaksi päätin lopulta ryhdistäytyä ja toteuttaa aikomani arvonnan. Kevättä juhlistetaan arvonnassa myös siten, että kaikki arvottavat kirjat ovat ilmestyneet tänä keväänä. Kirjat ovat kulkeutuneet haltuuni eri reittejä. Osa on kustantajien lähettämiä arvostelukappaleita joko blogia tai lehtijuttua varten. Jotkut olen ostanut ja saanut toisen arvostelukappaleena.

Jari Tervon Jarrusukka oli tämän vuoden Kirjan ja ruusun päivän ruusukirjana. Hankin niitä itselleni kaksi, joten toisesta voin luopua. Kirja on nopsalukuinen välipalakirja ja eräänlainen keräilyharvinaisuuskin, sillä sitähän ei enää saa kirjakaupoista ostaa.

Katja Ketun Piippuhyllyn hankin nettikirjakaupasta saadakseni toisen Jarrusukan, ja sitten se putkahti myös lehdestä arvosteltavaksi. En ole kirjaa vielä ehtinyt lukea, mutta toisesta kappaleesta voin luopua. Sen verran olen kirjasta kuullut ja lukenut, että tiedän sen olevan novellikokoelma, joka sijoittuu samoihin maisemiin kuin suuresti pitämäni Kätilö. (Piippuhylly on ollut nyt joitakin päiviä tuossa työpöydän kirjapinon päällimmäisenä, ja aina ohi mennessäni luen sen nimen Pippurimyllyksi!)

Kirsti Kurosen Ammeiden aika kertoo 47-vuotiaasta Iiriksestä, joka tekee hitaasti kuolemaa kotinsa olohuoneeseen sijoitetussa vuoteessaan. Samaan aikaan aviomies Juhani hoitaa Iiriksen yritystä, eräänlaista päiväkylpylää. Menneet arvoitukset ja nykyhetki lomittuvat aiheestaan huolimatta positiivisessa kirjassa.

Maria Kallio -extra – Kevyttä ja vakavaa Leena Lehtolaisen komisariosta on kustannustoimittaja Hannu Harjun ja toimittaja-kriitikko Ismo Loivamaan toimittama fanihenkinen tietoteos. Kirjassa toteutetaan ideaa dvd-elokuvien ekstramateriaaleista, eli siihen on koottu erilaista sälää sieltä ja täältä. Lehtolaisen Maria Kallio -sarja täyttää tänä vuonna kaksikymmentä vuotta ja syksyllä ilmestyy monen vuoden tauon jälkeen uusi Maria Kallio -dekkarikin, joten tämän parissa voi virittäytyä tunnelmaan. Mukana on kaksi aiemmin julkaisematonta Maria Kallio -novellia.

Virpi Pöyhösen Hän rakastaa minua on tekijänsä ensimmäinen aikuistenromaani. Teoksessa on kaksi päähenkilöä, menestyvä uranainen Krista ja vaihto-oppilasvuoden jälkeen kotiin palannut lukiolaistyttö Kiira. Krista rakastuu työtoveriinsa, ja Kiira on merkillisen masentunut paluunsa jälkeen. Naisten tarinat risteävät pariinkin kertaan varsin yllätyksellisesti. Kirja on nopealukuinen ja ihan toimiva kokonaisuus.

Johanna Holmströmin Itämaata en ole vielä ehtinyt lukea, mutta toisesta kappaleesta voin jo luopua. Häikäilemättä lainaan tähän Kirjasfääri-blogin Taikan esittelyn: ” Itämaa onkin varsin tarinakeskeinen, sisällöltään konstailematon, tähän päivään ankkuroituva nuorten (aikuisten) romaani, joka käsittelee sitä, miten nuori ihminen joutuu luovimaan kodin kulttuurin ja yleisen kulttuurin välillä. Sekä kulttuurien että juonenkäänteiden jännitteet pysyvät intensiivisinä läpi kirjan. Holmström tasapainoilee perinteisen tyttökirjan ja feministisen chick litin välimaastossa.”

Tua Harnon Ne jotka jäävät on saanut paljon hehkutusta kirjablogeissa. Minä en syttynyt liekkeihin, mutta pidin kirjasta kyllä. Kirjassa takertuvasta äidistä irti pyristellyt Frida ahdistuu huomatessaan rakastuneensa Emiliin, joka on lähes yhtä sitoutumiskammoinen kuin hän itse. Kun Emil kuitenkin alkaa toivoa yhteistä lasta, on otettava aikalisä. Frida pakenee Ranskaan nuoruutensa kaupunkiin. Fridalla ei ole ollut sitoutumisen mallia omassa perheessään. Isä on kadonnut aikoja sitten omiin maailmoihinsa. Isänisä Poju on kierrellyt maita ja mantuja pystymättä koskaan jäämään yhteen paikkaan tai yhden perheen luo. Harno antaa sitoutumattomuudelle selityksiksi vaikean, tukahduttavan äitisuhteen ja liialliset odotukset, joita vanhemmat lapsilleen asettavat.

Kevätkirja-arvonnan säännöt:

Laitan tuonne alle kommentteihin jokaiselle kirjalle oman laatikon. Jos haluat osallistua kyseisen kirjan arvontaan, jätä kommenttiin VASTAUS. Merkitse vastaukseesi myös nimimerkki, jos haluat osallistua anonyymisti. (Olisin kuitenkin iloinen, jos osallistujat rekisteröityisivät blogini lukijoiksi, mutta se ei siis ole osallistumisen tai voittamisen edellytys.) Arvon kunkin kirjan niiden kesken, jotka ovat jättäneet vastauksensa sunnuntaina 5.5. klo 10.00 mennessä. Vapaasti voi valita, kuinka monen kirjan arvontaan kukin haluaa osallistua.

Jos et halua osallistua arvontaan mutta haluaisit muuten kommentoida vaikkapa arvottavia kirjoja, jätä vain normaalisti kommentti noiden kirja-arvontakommenttien perään.

Onnea kaikille osallistujille arvontaan ja ihanaa, aurinkoista ja kirjallista kevättä ihan jokaiselle!

Osallistumisaika on umpeutunut! Kiitos kaikille osallistumisesta! 

Voittajat selviävät tämän päivän (5.5.) aikana.