Terveisiä Turun kirjamessuilta!

Terveisiä Turun kansainvälisiltä kirjamessuilta! Turussa en ollukaan vuosiin messuillut, joten oli mukavaa virkistää muistia. Virkistämisen tarvetta olikin, sillä mielikuvissani Turun messut olivat harmonisen rauhalliset ja pienimuotoiset verrattuna Helsingin megalomaaniseen ihmistungokseen. Turussa oli nimittäin eilen suoranainen ryysis ja ihmiskasauma, ainakin monin paikoin. Jos en olisi luvannut olla mukana iltapäivän viimeisessä ohjelmassa, olisin saattanut paeta kotiin jo paljon aikaisemmin!

Koska tiesin viipyväni ihan illansuuhun asti, lähdin liikkeelle hieman myöhemmin ja olin pelipaikalla puoli yhden tietämillä. Paikoitusalue oli pullollaan, pihassa käryttivät ruokakioskien paistorasvat messutuoksuja ilmaan ja kassoilla oli hervottomat jonot. Olikin varsin ylellistä livahtaa jonon ohi kirjabloggaajan ”pressikortilla”, jonka Taika oli taitavasti kätyröinyt hankkinut meille kirjabloggaajatapahtumaan osallistumista vastaan. Kiitos vielä, Taika!

Heti aulassa alkoi julkkisbongaus. Vastaan kävelivät Kai Linnilä, M. A. Numminen, Riikka Pelo noin alkuun. Mutta mukavampaa oli kohdata opiskeluaikojen ystäviä ja entisiä työtovereita, tapasinpa oman lukioaikaisen luokanvalvojanikin ja paljon, paljon muita kiinnostavia ihmisiä. Koetin myös ahkerasti tiirailla, näkyisikö yhtään kirjabloggaajaa, mutta ensimmäiseen törmäsin vasta kello kolmen tienoilla. Ilahduttavaa oli kohdata ohimennen kirjabloggaaja-esikoiskirjailija Marissa Mehr, jonka kirjailijaesiintymiset olivat jo siltä päivältä ohi.

Turussa messuttiin samanaikaisesti paitsi kirjoista myös ruuasta ja taisipa jotain muutakin olla tarjolla. En ehtinyt kunnolla haravoida edes tärkeintä eli kirjaosastoja, sillä niin paljon oli jälleen tarjolla mielenkiintoista siellä ja täällä ja tietysti aina samaan aikaan! Jonkinlaista karttaa oli koettanut itselleni laatia jo etukäteen, että edes jotain saisin haaviini tarjonnasta. Sitten vielä hieman tilanteen mukaan improvisointia kuten kunnon messuilla kuuluukin. Seuraavia kohokohtia sietää jakaa teillekin:

Heti ala-aulassa sain vinkin ystävältäni, että ihan pian haastateltaisiin Kari Hotakaista äidinkielen opettajien luotsaamalla osastolla, jossa haastattelijoina toimivat koululaiset ja opiskelijat. Olin ajatellut, että en kirjoja hanki, mutta heti repsahdin ja poimin Luonnon lain jonkin kirjakauppaketjun tiskiltä, tarjoushintaan toki, ja päätin röyhkeästi käydä kirjailijan kimppuun haastattelun jälkeen. Kiitos! Samalla kojulla tapasin myös entisen kollegani, joka hiillosti opiskelijoitaan. Kovasti tuntuivat jännittävän Peter Franzénin haastattelua. Sen jätin itse väliin ja kiiruhdin toiseen kerrokseen pois messuvilinästä.

Toisen kerroksen rauhallisessa kokoushuoneessa nimittäin haastateltiin kahta kiinnostavaa esikoiskirjailijaa, joiden kummankin hienon romaanin olen jo lukenut. Touko Siltala esitteli varsin ylpeänä Antti Heikkisen ja hänen Pihkatappinsa. Ilahduin, kun Siltala kertoi käsikirjoitusta lukiessaan ajatelleensa, että se on jonkinlainen Heikki Turunen 2.0. Mielleyhtymät Turuseenhan minullakin olivat kirjan äärellä mielessä, positiivisella tavalla siis. Harmi, että nämä haastattelut olivat niin lyhyitä, vain vartin mittaisia, eikä yleisöllä ollut mahdollisuutta kommentoida tai kysyä mitään. Olisin niin mielelläni kertonut, että kyllä vain, kirja avautui loistavasti myös sellaiselle lukijalle, joka ei voinut suoraan samastua päähenkilöön. Heikkisen nimi kannattaa painaa mieleen, sillä luvassa on lisää romaaneja.

Seuraavaksi Katja Leino haastatteli Pauliina Rauhalaa. Kesällä ilmestynyttä Taivaslaulua on myyty jo yli 20 000 kappaletta! Aivan huikeaa! Kirja on myös rikkonut monen kirjaston jonotusennätykset. Olin keväällä Gummeruksen tilaisuudessa, jossa Rauhalaa myös haastateltiin. Molemmilla kerroilla kirjailijasta syntyi hyvin miellyttävä ja seesteinen kuva. Tuntuu, että hän on tasapainoinen ja sinut itsensä kanssa. Rauhala kertoi saaneensa kirjastaan monenlaista palautetta. Se on helppo uskoa. Kovasti odotan jo seuraavaa kirjaa häneltä!

Tarkoitukseni oli mennä kuuntelemaan Katjaa ja Hannaa Lukukeskuksen ständille, mutta sitä odotellessani tapasinkin Minnan, jonka kanssa uskaltauduin pressitilaan kahvikupposelle. Sinne kertyi muutama muukin nettimaailmasta tuttu! Sitä ennen koetin pikaisesti ottaa haltuun B-hallin. Siellä Kuisti-lavalla olivat keskustelemassa Laura Gustafsson ja Riikka Pelo sekä tutkija Hanna Meretoja. Aiheena oli romaani Elegia Virginia Woolfille!, mutta valitettavasti en voinut jäädä tätä paneelia seuraamaan, koska olin merkannut omalle kartalleni ihan muuta. Harmitti myös vietävästi, ettei koko kirjastoaan voi raahata messuille mukaan. Olisin kovin mielelläni pyytänyt Riikka Pelolta omistuksen hänen hurjaan romaaniinsa Jokapäiväinen elämämme.

Olin päättänyt ottaa hieman myös dekkaritunnelmista Turussa kiinni, vaikka mitään Helsingin messujen tyylistä Dekkarilauantaita ei ollutkaan tarjolla. Ehdin kuunnella jonkin aikaa neljän dekkaristin keskustelua. Koolla olivat minulle vielä tuntematon Kimmo Miettinen, Reijo Mäki, jonka tuotannon taas olen lähes kokonaan ainakin kertaalleen lukenut, yksi mielidekkaristini eli Antti Tuomainen sekä Taavi Soininvaara, jonka kirjoja olen myös jokusen lukenut. Kukin kirjailija kertoi uusimman teoksensa suhteesta aiempaan tuotantoon lyhyesti, minkä jälkeen jouduinkin jo poistumaan.

Ennen dekkaristeja ehdin kuunnella tovin Antti Tuurin haastattelua. Tuuri on ällistyttävän tuottelias kirjailija, ja uusin eli Alkemistit alkoi kiinnostaa haastattelun perusteella. Luvassa on jatkoakin, sillä aineistoa kuulemma kertyi melkoisesti. Lukulistalle siis. Vinkki muuten kaikille historiasta kiinnostuneille!

Kaiken tämän jälkeen olikin vuorossa oman messureissuni kohokohta eli osuus, jossa esillä olivat kirjabloggaajat. Taas keräännyttiin messuperiferiaan eli toiseen kerrokseen kokoushuone 3:een, jonne eivät satunnaiset messuilijat eksyneet. Rivien välissä 

-kirjablogikirjan esittelivät tietysti tekijät eli Katja Jalkanen ja Hanna Pudas. Puolituntinen hurahti nopsaan, vaikka asia olikin tuttua.

Bloggausteemalla vietiin päivä loppuun, sillä sokerina pohjalla oli Taika Dahlbomin vetämä kustantamojen ja kirjablogien suhdetta käsittelevä paneeli, johon huomasin itsekin epähuomiossa lupautuneeni mukaan! Kirjablogi voi tosiaan yllättää pitäjänsä! Onneksi olin paremmassa kuin hyvässä seurassa, sillä Taikan lisäksi meitä bloggaajia edustivat Minna Vuo-Cho ja Hanna Morre Matilainen. Kustantamoja edustivat ansiokkaasti ja varsin hurmaavasti Into-kustantamon Mika Rönkkö ja Liken Nora Varjama. Taika aloitti heti tiukalla kysymyksellä: ”Ovatko kirjabloggaajat kustantamojen sylikoiria?” Keskustelu rönsyili kiintoisasta aiheesta toiseen. Puhuimme arvostelukappaleista, mainonnasta, kustantamojen ja kirjablogien yhteistyöstä, kirjoittamisesta, julkisuudesta, ties mistä. Mika ja Nora viihtyivät paneelissa kolme varttia, mikä kertonee jo jotain kiireisten ihmisten prioriteeteista. Kirjabloggaajat jatkoivat vielä yleisön kanssa puoli tuntia. (Kuvan ja yleisön näkökulman paneelista voi kurkata vaikka Sallalta.)

Kaiken tämän hulinan jälkeen keski-ikäinen messuilija olikin jo melkoisen väsy ja koti kutsui. Mutta mukavaa oli. Kiitos kaikille! Helsingissä jatketaan. Onneksi toipumisaikaa on kolmisen viikkoa!

P.S. Näin sitten ihan omin silmin Jenni Haukionkin :) Niin, ja Ilkka Kanervan...