Jari Järvelä: Tyttö ja pommi

Lienee syytä heti alkuun tunnustaa syntinsä. En ole aikaisemmin lukenut ainuttakaan Jari Järvelän teosta, vaikka hänen kaksi romaaniaan on ollut ihan Finlandia-ehdokkaanakin. Jostain syystä niin vain on käynyt. Olen mielessäni tainnut myös sekoittaa Järvelän johonkuhun toiseen suomalaiseen mieskirjailijaan. Mutta en tee sitä enää, ja arvelenpa, että Järvelän tuotannosta tulen muutakin vielä lukemaan. Ainakin vahva kipinä on saatu.

Kipinän sytytti Järvelän uusi aluevaltaus eli dekkari Tyttö ja pommi. Kirjasta alkoi heti sen ilmestyttyä kaikua vain pelkkää ylistystä eri suunnilta, ja kiinnostus nousi nopeaa tahtia. E-kirjamessutarjous Elisa Kirjassa olikin sitten lopullinen koukku. Ostaa pläjäytin kirjan itselleni e-kirjana, vaikka en ko. formaattiin niin kauhean ihastunut olekaan. Syy lienee siinä, että en omista mitään lukulaitetta tai tablettia, vaan luen e-kirjat puhelimeni (isolta) näytöltä, mitä en pidä kovin mukavana menetelmänä. Puhelinkirjaa olen yleensä lukenut vain, jos muuta tapaa ei ole jostain syystä käytettävissä. Kotona sohvannurkassa puhelimen tuijotus ei oikein houkuttele.

Mutta näemmä riittävän hyvä kirja muuttaa tottumukset helposti. Kun olin Tytön ja pommin ladannut, oli pakko hieman kurkata, mistä on kyse. Sitten se olikin menoa.

Jännitteen rakentamisessa Järvelä on tosi taitava. Harva dekkari alkaa yhtä latautuneesti ja suoraan toiminnalla kuin tämä. Syrjäisellä ratapihalla kaksi nuorta, Rust ja Metro, on maalaamassa graffiteja Kotkan sataman tuntumassa tavarajunavaunujen kylkiin. He eivät tiedä, että vaunut ovat ansa, jonka VR ja paikallinen turvallisuusalan yrittäjä Raittila ovat virittäneet heille. Jännitys tihenee nopeasti, kun lukija seuraa tapahtumia vuoroin kahdesta näkökulmasta.

Metro edustaa vartijoille Bakteereja, yhteiskunnan vihollisia, jotka töhrivät yhteistä omaisuutta mistään piittaamatta. Jere Kalliola, tavallistakin tavallisempi perheenisä, on vartiointiliikkeen palveluksessa eli Rotta, joka jahtaa työkseen Bakteereja. Jotenkin Järvelä saa lukijan (ainakin minut) heti asettumaan kapinallisten nuorten puolelle (vaikka oikeasti vastustan kiivaasti töhrimistä!). Seuraa kiihkeän jännittävä ja hurja takaa-ajo, joka päättyy merikeskus Vellamon katolle ja rakennuksen juurelle. Sinne pysähtyy kaikki tyrmistyttäviksi sekunneiksi, mutta tarina vasta alkaa.

Jere Kalliolan keskiluokkainen unelma sortuu kuin korttitalo, kun hän huomaa joutuneensa armottoman kostajan tähtäimeen. Peliä pelataan lopulta pelottavan kovilla panoksilla, eikä säälillä ole sijaa puolin eikä toisin.

Järvelä on siis kirjoittanut todella vetävän tarinan. Lopulta en enää tiennyt, miten toivoin kirjassa käyvän, niin taitavasti Järvelä pyörittelee henkilöitään ja lukijaansa. Loppu on, no, tyrmäävä, ja epilogin loivennus jättää mukavasti asioita auki. Puhkiselittelyyn Järvelä ei sorru. Jännite säilyy loppuun saakka.

Kirja toimi samalla myös mainiona perehdytyksenä graffitien ja katutaiteen maailmaan. Kyse on oikeasti paljon isommasta ja monisyisemmästä asiasta kuin julkisten ja yksityistenkin pintojen töhrimisestä. Tekijät ovat liikkeellä useasta eri syystä. Jotkut selvästikin purkavat omaa ahdistustaan, mutta toisilla on tähtäimessään vaikuttaminen, toisilla taas vaikuttimena ihan aito halu ilmaista itseään taiteen avulla. Kieltämättä laittomuus ja kiinni jäämisen riski lisännevät panoksia jokaisella edellä mainitulla ryhmällä. Myös vastapuolen motiiveja Järvelä raottaa tarinansa avulla.

Jukka Hakasen muraali Salossa Asemakadulla.
Salon perustaja tms. on seppä Lauri
ja Varsinais-Suomen maakuntaeläin on kettu.

Tagit, piissit ja muraalit tulevat tutuiksi. Ilahduin, kun kirjan juuri luettuani huomasin paikallislehdestä uutisen, jonka mukaan kaupunkimme keskustaan erään liikehuoneiston isoon päätyseinään ollaan maalaamassa muraalia (ja tiesin, mikä se on). Työ on tilattu ihan oikealta katutaiteilija Jukka Hakaselta. Hieno näyttäisi tulevan. Katukuvaa tulee tämän lukemisen jälkeen muutenkin tutkailtua ihan eri silmin!

Jari Järvelä: Tyttö ja pommi

Crime Time 2014. E-kirja Elisa Kirja.

Ostettu e-kirjana.

Hieno kuvitettu kävelyretki kirjan maisemissa löytyy Hendenvaara-blogista.