Kuukaudet kuluvat sellaista
laukkaa, ettei ole mukana pysyä! On taas aika vilkaista taustapeiliin ja laatia
osavuosikatsaus. Vuosi on puolessa, ajatelkaa! Toisaalta taakse vilkuillessaan
ymmärtää, miksi aika tuntuu lentävän. Niin paljon kaikkea kivaa ja
mielenkiintoista on tullut jälleen puuhattua kirjojen ja kirjamaailman
liepeillä.
Huhtikuu alkoi kirjablogien
yhteisellä vanhan kirjan päivällä. Ajatuksena oli osoittaa, että kirja ei ole
mikään hetken tuote ja että kirjabloggaajatkin lukevat muuta kuin aivan uusinta
kirjallisuutta. Olen kova Kjell Westö
-fani, mutta vaikka kirjailijan alkupään tuotantoa on tullut hyllyyn
hankituksi, on osa kirjoista edelleen lukematta. Päätin lyödä kaksi kärpästä
samalla iskulla ja luin Langin
hyllystäni. Kolmas kärpänen lyötiin sitten siten, että kirjailija sattui
kiertueelle lähimaastoon, ja tietysti piti mennä kuuntelemaan. Suosittelen
kaikille, sillä Westö puhuu hyvin ja kiinnostavasti. Raporttia kaikista kolmesta täällä.
Kuun loppuun osui toinen
kirjallinen riento, kun onnekkaan sattuman takia pääsin osallistumaan kirjan ja
ruusun päivänä Blogistanian kirjapalkintojen jakoon Helsingin Akateemisessa
kirjakaupassa. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja kaikin puolin mukava. Harmi
vain, että todella pieni osa bloggaajista ja äänestäneistä pääsi paikalle
työviikon keskellä virka-aikaan. Puhetta olikin, että ensi vuonna pitäisi saada
palkintojenjakoa siirretyksi lähemmäs voittajien julistamista eli aikaistettua.
Silloin voisi kellonaikaakin kenties saada osallistujille sopivammaksi.
Kirjallisissa riennoissakin
olen tullut kevään ja alkukesän mittaan riekkuneeksi. Atena ja
Schildts&Söderströms järjestivät mediaväelle maistiaistilaisuuden syksyn
kirjasadosta jo kesäkuun alussa. Lomalaisena onnistuin pääsemään kerrankin
paikalle. Iltapäivän kohokohtia olivat ulkomaisten vieraiden haastattelut eli
saimme kuulla Ursula Poznanskin ja Maggie O’Farrellin kertovan
uutuuskirjoistaan. Kumpikin on jo julkaistu. Poznanskin Sokeista linnuista olen jo kirjoittanut esittelyn ja O’Farrellin
uutuutta Varoitus tukalasta helteestä luen
parhaillaan. On oikein hyvä, sen voin jo puolet luettuani sanoa.
Ihan kesäkuun loppuun
osuivat Turun keskiaikaiset markkinat, joiden yhdeksi pieneksi ohjelmanumeroksi
oli Brinkkalan kirjakauppaan kutsuttu puhumaan Kristiina Vuori historiallisista romaaneista ja niiden
kirjoittamisesta. Raporttini tilaisuudesta on täällä. Samaan syssyyn Turun
suunnan kirjabloggaajat kokoontuivat turisemaan kahvikupin äärelle. Oli kiva
tavata! Pian uudestaan!
Turussa muuten vierailin
kirja-asioiden tiimoilta jo aiemmin kesäkuussa. Syynä oli mukava osallistuminen
Ylen radio Turun kirjapiiriohjelmaan. Minua pyydettiin ohjelmaan mukaan
vierailijaksi. Kyseisessä istunnossa puhuttiin Antti Tuomaisen viime kesän dekkarista Synkkä niin kuin sydämeni. Jännitti sikana, mutta oikeasti kokemus
oli oikein hauska ja leppoisa. Kyseessä on muuten kirjaston ja radion
yhteisprojekti.
Lukeakin olen ehtinyt
kaikesta liehumisesta huolimatta. Kirjoja on listalleni kertynyt kolmessa
kuukaudessa huimat 46 kappaletta. Näistä suuri osa, peräti 20, on äänikirjoja,
mikä selittää osaltaan määrää. Dekkarien osuus pysyttelee edelleen siellä noin
kolmanneksessa kaikesta luetusta, ja arvostelukappaleita on neljännes
luetuista. Toisen vuosineljänneksen ehdottomaksi lukunautintohuipuksi kohosi Anni Kytömäen upea esikoinen Kultarinta.
Itse itselleni tekemiäni
lukuprojekteja on vaiheessa ainakin kaksi. Tove
Janssonin juhlavuoden kunniaksi olen kuunnellut kaikki löytämäni
Muumi-kirjat äänikirjoina. Vielä joitakin puuttuu, mutta kunhan koko sarja on
koossa, kirjoitan yhteispostauksen niistä ja suhteestani Muumeihin ylipäätään.
Sekaan saattaa lipsahtaa muutakin Janssoniin liittyvää, kuten kokemukseni Kesäkirjan kuuntelusta. Kannattaa muuten
käydä Ateneumin upeassa näyttelyssä. Dekkaririntamalla projektina on lukea
kaikki Josephine Teyn Alan Grant
-dekkarit. Kaksi kuudesta
uupuu vielä. Tähänkin asiaan palaan syksymmällä.
Kolmas vuosineljännes on alkamassa.
Heinäkuu on perinteisesti ollut kirjablogissa vaisuhkoa aikaa. Ehdin kyllä
lukea ja kirjoittaakin, jopa enemmän kuin muina vuodenaikoina, mutta lukijoilla
on muuta tekemistä. Ihan ymmärrettävää. Kukapa roikkuu netissä, kun voi olla
ulkona ja ihmisten kanssa!
Heinäkuu on toivon mukaan
pitkä ja kuuma, mutta omalta osaltani on varma, että se on ainakin PAKSU. Aion
nimittäin toteuttaa jo keväällä suunnittelemani Paksujen kirjojen
teemakuukauden. Luen vain paksuja kirjoja, tai ainakin bloggaan koko heinäkuun
vain paksuista kirjoista. Paksussa kirjassa on yli 500 sivua. Vähemmän on siis
enemmän! Kuuntelen edelleen varmasti äänikirjoja ja saatan lukeakin jotain
ohutta välillä, mutta niistä julkaisen juttuni aikaisintaan elokuussa. Huomenna
aloitan syntymäpäivälahjaksi saamallani Joël
Dickerin Totuus Harry Quebertin
tapauksella, ja sitten katsotaan, mitä hyllystä löytyy. Tervetuloa
seuraamaan Paksua heinäkuuta!
Vau miten paljon olet ehtinyt!
VastaaPoistaTuohon paksuun heinäkuuhun tulen mukaan ihan sattumalta: jäin juuri lomalle ja mitäs kannoinkaan kotiin: Tiklin ja Valontuojat! Ja varauksessa on vielä Kultarinta, toivottavasti ehtii mulle hyvissä ajoin ennen elokuuta, jolloin siitä olisi tarkoitus keskustella tuossa samaisessa Ylen radion kirjapiirissä. Jännitys on nyt vielä söpösti possuasteella, mutta kyllä se vielä takuulla ihan kunnon siaksi kasvaa :)
Kivaa saada seuraa paksukaisten pariin :D Kultarinta on suuri kirjarakkauteni. Sen varmaan vielä luen uudelleenkin, mikä on nykyään aika poikkeuksellista mulle.
PoistaOikeasti jännittää ei tarvitse, mikä on tietysti helppo sanoa! Toimittaja on niin rautainen ammattimies, että tuokio oli ohi hujauksessa, eikä nauhoitusjuttua edes muistanut :)
Minäkin ajattelin lukea vielä kesän aikana Joël Dickerin paksukaisen. Olen vielä vajaat kaksi viikkoa töissä ja sitten saan rentoutua kirjojen ja tenttikirjojen ja esseiden parissa. Toivottavasti ensimmäinen vie voiton, vaikka järki nyt sanoisikin muuta :)
VastaaPoistaLämmintä heinäkuuta!
Kyllä kunnon romaani aina tenttikirjat päihittää :D Aurinkoa sinnekin!
PoistaUpea kooste - Kirsi, olet idolini! :-) Ja odotan muuten kiinnostuksella mitä tuumit tuosta Harryn tapauksesta; itse tykkäsin kovasti mutta mielipiteitä on kuulunut puolesta ja vastaan...
VastaaPoistaKiitos <3 Miten mahtavat nuo idoli-fani-asetelmat keskenämme olla? Fanitan BISM:aa! :D
PoistaHarry Q. avautuu ihan näillä hetkillä...
Oletpa ehtinyt kaikenlaista, Kirsi! Paksu heinäkuu kuulostaa hyvältä. Kultarinta odottaa minua edelleen, aion kyllä ehtiä sen pariin vielä kesäkauden puolella.
VastaaPoistaJoo, hurjasti on tullut heiluttua. Nyt rauhallisempaa tiedossa :D Kultarinta oli alun perin tulossa paksuun kuukauteeni, mutta sitten se kiilasikin itsensä jo kesäkuuhun. Loistava kirja..
PoistaOlet ehtinyt tehdä ja lukea vaikka mitä! Ja Paksu heinäkuu kuulostaa aivan mainiolta. Minullakin on juuri yksi klassikkopaksukainen meneillään, ja vaikka kirja on oikeasti aivan loistava, tuntuu se pitkältä kuin nälkävuosi. :D Mutta en aio antaa periksi. Tuon klassikon jälkeen minäkin olen ajatellut lukea kuluvan kesän aikana vielä muitakin järkäleitä, Tiklin ja Valontuojat ainakin. :)
VastaaPoistaIhanaa ja paksua heinäkuuta sinne! :)
Kiitos, samoin sinne! <3 Jos, huom. JOS hyvin käyn, yksi heinäkuun paksuista on mulla klassikko eli Rikos ja rangaistus. Hävettää tosissaan, että se aina vain on lukematta. Kynnys vain on tooosi korkea.
PoistaMinulla on Dicker lukematta. Aina joku kiilaa väliin. Viimeisin tuollainen oli eilen saapunut Jayne Anne Phillipsin Murhenäytelmä. Ei tarvinne perusteluja.
VastaaPoistaNo ei :D Dicker vaikuttaa ihan olevan ihan kelpo lukuromaani, vaikka ei vielä ensimmäisten kahdensadan sivun aikana ole mitenkään lumonnut.
Poista