perjantai 20. kesäkuuta 2014

Toimittaja Nadja Nowakin kesäkirjasuositukset

Harmillisen vähän televisiosta tulee kirjaohjelmia ja vieläkin vähemmän ehdin niitä katsoa. Ehdoton helmi vähäisen tarjonnan joukossa on kuitenkin Ylen Aamu-tv:n yhteydessä viikoittain lähetettävä Aamun kirja, jossa toimittajat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen haastattelevat kiinnostavia ja ajankohtaisia kotimaisia kirjailijoita. 10–15 minuutin ohjelmassa ehditään puhua yllättävän paljon asiaa. Huolellisesta valmistelusta kertoo myös, että molemmat toimittajat ovat lukeneet kulloinkin käsiteltävän kirjan.  Myös haastateltavat on valittu huolella ja herkällä korvalla. Ohjelmasta paistaa kauas ennen kaikkea rakkaus kirjoihin ja kirjallisuuteen. Nowak ja Puttonen ovat valloittavan innostuneita asiastaan, ja tunne välittyy katsojallekin. Tulee himo tarttua kirjaan, nyt, heti!

Ainakaan minä en pysty katsomaan kyseistä ohjelmaa sen varsinaisena lähetysaikana, koska käyn päivätyössä, mutta pelastuksena on Areena, jossa kaikki sarjan ohjelmat ovat edelleen katsottavissa. Muutenkin on mukavaa palata ohjelmaan, kun on itse ehtinyt käsitellyn kirjan lukea, sillä silloin siitä saa tietysti enemmän irti. Esimerkiksi Kultarinnasta kirjoitettuani etsin Anni Kytömäen haastattelun Areenasta, ja oli hauskaa vertailla, kuinka samanlaisia tunteita kirja oli toimittajissa nostanut kuin minussa itsessäni.

Tuota Kytömäen haastattelua etsiessäni tulin katsoneeksi myös uusimman osan ohjelmasarjasta. Kesän kunniaksi (tai kesälomien takia?) ohjelman formaatti poikkeaa tavanomaisesta, ja ohjelman ’vieraana’ onkin Nadja Nowak, joka esittelee pinon kesäkirjoiksi suosittelemiaan teoksia. Toimittajat osallistuvat oivallisesti keskusteluun, vaikka samoja kirjoja ei nyt olekaan luettu joukolla. Ilahduin Nowakin pinoa katsellessani, sillä kovin tutuilta kirjat vaikuttivat. Suositukset eivät siis ole mitään liian korkealentoisia tai -kulttuurisia. Joukossa on monenlaista.

Kevään kotimaisista uutuuksista Nowakin suosituksiksi nousevat ne samat kaksi teosta, joita itsekin ole monelle suositellut ja edelleen suosittelen lämpimästi, eli Tommi Kinnusen Neljäntienristeys ja Anni Kytömäen Kultarinta. Kumpikin on ällistyttävän hieno esikoisromaani ja kummankin lukeminen on ollut kevätkauden upeimpia lukukokemuksiani. Jos lukee vain muutamia kirjoja kesässä, näitä ei ainakaan kannata ohittaa. Kirjat sopivat kaikille, niin naisille kuin miehille, nuorille kuin vanhoille. Kultarinnan paksuutta ei kannata säikähtää, sillä teksti vetää mainiosti. Sekä Kinnunen että Kytömäki ovat olleet Aamun kirjan haastateltavina.

Kotimaisesta viihteestä Nowak suosittelee Kristiina Vuoren kolmatta romaania Disa Hannuntytär. Oivallinen suositus sikäli, että kyseinen teos on minulla parhaillaan äänikirjana kuuntelussa. Puolivälissä ollaan, ja sen perusteella vaikuttaa hyvinkin perinteiseltä historialliselta (nais)viihteeltä. Vauhdikas tarina, jossa juonitellaan ja himoitaan kilvan. Kirjasta tarkemmin myöhemmin, mutta vaikuttaa onnistuneimmalta vaikkakin vähiten omaperäiseltä Vuoren teokselta tähän asti. Näkijän tyttären ja Siipirikon olen esitellyt aiemmin, ja nekin sopivat hyvin riippukeinuseuraksi.

Kesällä Nowak lukee myös dekkareita. Suosituslistalle on päässyt Jarkko Sipilän uunituore Luupuisto. Sipilän tyyli ei aina ole oikein minulle maistunut, mutta olen kuunnellut uusimpia äänikirjoina, ihan hiljan sain loppuun edellisen Takamäki-dekkarin Valepoliisi. Sipilä on panostanut aiempaa enemmän henkilöidensä kuvaukseen, mikä on tehnyt hyvää teoksille. Luupuistokin siis lukulistalle! Toinen Nowakin suositus sen sijaan nostaa katkeran palan kurkkuuni: Leif G. W. Perssonin Pinokkion nenä. Ainoa kokemukseni monien kehumasta Perssonista on äänikirjaversio teoksesta Putoaa vapaasti kuin unessa. Herranen aika, miten piiiitkäveteinen! Pinokkion nenään siis tuskin tartun. Jos muutan mieleni Perssonin suhteen, löytyy omasta hyllystä kolme vielä lukematonta.

Käännöskirjojen pinossa Nowakilla nököttää lähes 900-sivuinen Donna Tarttin Tikli, jota edelleen odotan äitienpäivälahjakseni… Nowak kertoo muuten lukeneensa teoksen päivässä! Kaikki kolme toimittajaa jakavat kokemuksen, että Tarttin esikoiskirja Jumalat juhlivat öisin oli kaksikymmentä vuotta sitten todellinen elämys. Jaan saman tunteen! Hieman sekavat odotukset ovat Tiklin suhteen.

Siri Hustvedtin uutuudesta Säihkyvä maailma Nowak kertoo pitäneensä vähänlaisesti, mutta Hustvedt on suomalaisten (naisten) suosikki, joten kirja kannattaa esitellä. Rakastuin aikanaan Hustvedtin Kaikki mitä rakastin -romaaniin, ja loput ovat olleet enemmän tai vähemmän laimeita siihen verrattuna. Tämä uusin ei ole edes lukulistallani. Kesälukemiseksi sopii kyllä Kesä ilman miehiä.





Jhumpa Lahirin Tulvaniitty sen sijaan on hankinta- ja lukulistallani. Tosin edellisistäkin teoksista useimmat ovat lukematta. Aikanaan luin Tuoreen maan ja vakuutuin kerralla. Lahiri oli keväällä Tammen vieraana Keltaisen kirjaston 60-vuotisjuhlassa, ja kirjailija teki positiivisen vaikutuksen. Kirjan aihepiiri, siirtolaisuus, kiinnostaa myös jo itsessään. Samaa aihetta käsittelee NoViolet Bulawayon Me tarvitaan uudet nimet, joka sijoittuu Afrikkaan ja Yhdysvaltoihin.




Vartin ohjelman lopussa hyväulosantiset ihmiset ehtivät vielä puhua muistakin kirjoista, ja viimeisenä vinkkinä annetaan runokirjasuositus: Aulikki Oksasen Helise, taivas! sopii myös kesäluettavaksi. Kyseessä on kirjailijan tuotannosta poimitut valitut runot vuosilta 1964-2014.

Ihan kelpo listan Nowak on koonnut. Sen kesän aikana läpi lukemalla on saanut jo monenlaisia lukuelämyksiä! Mutta puuttuuko listalta jotain olennaista? Mitä kirjaa Sinä suosittelisit kesälukemiseksi?
                                               

Kirjasampo kyseli kuun alussa meidän kirjabloggaajien kesäkirjasuosituksia, kurkkaa!



Haluan myös toivottaa oikein hyvää juhannusta kaikille teille, 
jotka jaksatte blogiani lukea ja kommentoida! 

8 kommenttia:

  1. Tikli päivässä, siinä on toimittaja pitänyt henkilökohtaisen kirjamaratonin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä! Kukas se kirjabloggaajista vetelikään Harry Quebertin vuorokaudessa? :D Paavo Väyrysmäisen kaltainen mahtava lukusaavutus!

      Poista
    2. "Lukaisin" Quebertin maratonilla 11. päivä (http://nannankirjakimara.blogspot.fi/2014/06/nannan-ii-puolikas-lukumaraton.html).

      Maratonista jäi hyvä fiilis ja kirja toimi aurinkoisena kesäpäivänä. Ihan ei puolimaratonin aika riittänyt, urakassa meni 16 tuntia.

      Tikli odottelee vuoroaan kesäkirjojen pinossani: sen ajattelin lukea maltilla :)

      Poista
    3. Kiitos, Nanna, muistinvirkistyksestä! Seurasin lukumaratoniasi, mutta varsinainen maratonpäivä 19.6. sai muistini lopullisesti sijoiltaan :D

      Poista
  2. Minäkään en ikinä ehdi katselemaan kirjallisia tv-ohjelmia enkä sitten oikein malta netistäkään niitä enää etsiä. Kiva, kun teit tämän koosteen, siitä oli kiva poimia lukuvinkkejä! En ole vieläkään lukenut Kinnusta (mutta ehdottomasti aion) ja Kultarinta minulla on omassakin hyllyssä (vielä lukematta, kirjan paksuus kieltämättä pelottaa;) ) ja Tikli on mielessä aina silloin tällöin... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo kaksi kotimaista esikoista ovat kyllä varsinainen kirjapari, valttiässät! Tikliä vieläkin odottelen lehahtavaksi paikalle...

      Poista
  3. Minä olen myös ohjelman suuri fani ja päivätyöläisenä kiitollinen Areenan olemassaolosta. Katson televisiota tosi vähän, mutta nuo ohjelman yritän aina jossain välissä nähdä. Jokunen vuosi sitten kävin Puttosen kanssa aina iltalenkilläkin. Latasin ohjelmat nimittäin Ipodille ja sitten vain juoksulenkille... Suosittelen!

    VastaaPoista