Juha Mäntylä (toim.): Joulukalenteri. 24 jännityskertomusta

”Ruumis on jäänyt tuohon makaamaan, hankalasti keittiön ja eteisen väliin, sen yli pitää hypätä, hop, kun vie roskat ulos.”

Dekkarinystävien jouluvalmisteluja on tänä vuonna helpotettu merkittävästi, koska jo kesällä ilmestyi takuuvarma valinta joulukalenteriksi eli Joulukalenteri. 24 jännityskertomusta.

Joulukalenteri on mainio idea. Kahdeltakymmeneltäneljältä kirjoittajalta on pyydetty jouluaiheinen rikosnovelli. Joukossa on tunnettuja, asemansa vakiinnuttaneita kirjailijoita mutta myös koko joukko harrastajakirjoittajia sekä useita näiden välimaastoon sijoittuvia, jotain jo julkaisseita tai esikoiskirjaansa kirjoittavia tekijöitä. Kirjoittajien nimet ovat alla:

Henry Aho

Jaana Ala-Huissi

Anja Erämaja

Kari Hanhisuanto

Krista Hietakangas

Harri V. Hietikko

Sinikka Huusela

Aila Juvonen

Miia Kahila

Piia Kaikkonen

Jussi Katajala

Markku Keisala

Sonja Kinnunen

Jussi Kokkonen

Samuel Monk

Harri István Mäki

Juha Mäntylä

Raimo Mörö

Helena Numminen

Milla Ollikainen

Jasu Rinneoja

Tarja Sipiläinen

Pia Tervo

Helena Väisänen

Kirja on taitettu kekseliäästi niin, että novellit ovat kirjoittajan mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Se ei kuitenkaan ole lukemisjärjestys, vaan novelleille on arvottu (?) luukkunumero. Numerointi löytyy etukannen liepeestä:

Kun liepeen avaa, löytyy luukun takaa novellin sijainti kirjassa. Ohje löytyy takakannesta. 

Luin novellit tässä järjestyksessä, mutta tietenkään mikään ei estä etenemästä alusta kohti loppua. Idea on kuitenkin ihan hauska ja teemaan sopiva.

Kun pyydetään teksti näin monelta ja monenlaiselta kirjoittajalta, on väistämätöntä, että sisällön taso vaihtelee. Joulukalenterissakin on joukko oikeita dekkarinovellihelmiä, mutta on myös sitten tekstejä, joiden päätymistä kansien väliin ei oikein jaksa ymmärtää. Seassa on myös muutamia sellaisia novelleja, joiden ennestään tuntemattomat tekijät aion painaa visusti mieleeni, sillä odotettavissa on vielä paljon mielenkiintoista luettavaa.

Idea jouluun liittyvästä jännitysnovellista ei sekään ihan kanna läpi antologian. Osassa teksteistä joulu ja jouluisuus on selvästikin päälle liimattu mauste. Tapahtumat on sijoitettu jouluun tai joulukuuhun, vaikka juoni toimisi sellaisenaan yhtä hyvin vaikka juhannuksena. Parhaita idean kannalta ovatkin novellit, joissa joulu liittyy olennaisena osana juoneen. Jos taas unohtaa tuon pakkojoulun, löytää kirjan kansien välistä mainiota dekkariviihdettä.

Henry Ahon Pukkikeikalla kertoo pikkurikollisista, jotka päättävät tehdä elämänsä keikan jouluaattona parhaaseen joulupukkikierrossesonkiaikaan. Älynlahjat eivät pienessä ryhmässä jakaannu ihan tasaisesti, ja niinpä ovelasti kehitetty suunnitelma ajautuukin nopeasti odottamattomaan suuntaan. Lopussa odottaa vielä mukava yllätyskoukku. Aho onkin julkaissut jo seitsemän teosta ja hän taitaa useita kirjallisuuden genrejä.

Jaana Ala-Huissin Sinisessä Volkswagenissa on piinaava tunnelma, johon oli helppo eläytyä, ainakin opettajan. Maria on lukion äidinkielen opettaja, joka alkaa saada kummallisia puheluja ja nimettömiä kirjeitä. Kammottavinta ainakin minusta oli Marian saama kirje, joka oli koottu hänen omalla käsialallaan kirjoitetuista teksteistä. Sisältö oli saatu muutettua leikkaamalla ja liimaamalla niin, että se oli opettajan oppilaalle kirjoittama viettelykirje. Ala-Huissi on osunut ajassa olevaan ilmiöön pelottavalla tarkkuudella. Valitettavasti novellin lopussa jännite katoaa.

Anja Erämajan Itsenäisyyspäivä (luukku 6, tietysti) on antologian mielenkiintoisimpia novelleja, josta on myös tuo ylinnä oleva lainaus peräisin. Erämaja on julkaissut aiemmin kolme runokokoelmaa, ja tämä novelli on hänen ensimmäinen rikostekstinsä. Kirjailija yhdistää loistavalla tavalla psykologisen jännityksen ja runon keinot. Kieli on kiehtovaa, ja sen lisäksi Erämajan tekstissä on paikoin moderneille runoille ominaisia typografisia ratkaisuja. Oivallista! Myös tarina itsessään on aito helmi; pieni muodoltaan mutta suuri sisällöltään. Lukijaa ei aliarvioida, vaan loppuun on jätetty sopiva mahdollisuus tajuta itse.

Aivan loistava revittely niin kielen kuin tarinankin tasolla on Harri V. Hietikon Ja tapahtui niinä päivinä. Huumorilla höystetty absurdi jouluagenttitarina maistui kyllä, kiitos. Päätös: Hietikkoa on luettava (pian) lisää. Mukava tvisti on myös Miia Kahilan poliisinovellissa Kera kullan ja mirhamin. Nopeilla vedoillakin vedeltynä päähenkilö rikosylikonstaapeli Linnea Nyholm on mielenkiintoinen hahmo, jonka edesottamuksista lukisin mieluusti lisää. Neidossa on sellaista särmää, jota suomalaisissa naispoliiseissa harvoin tapaa, ainakaan kirjallisuudessa.

Piia Kaikkonen yllättää myös positiivisesti. Kaksi dekkaria julkaissut Kaikkonen on kirjoittanut hieman erilaisen tarinan, joka sijoittuu rapakon taakse. Edwardin joulu on valmiiksi hiottu novelli. Sankarina on varsinainen antisankarin perikuva, mutta joulun henki tai ainakin jokin saa köntyksen lopulta liikkeelle. Markku Keisalan Joulurahaa-novellissa on mukavan nostalgista menneen maailman tunnelmaa, ja loppuhuipennuksessa on vähällä tulla todella kuumat paikat!

Milla Ollikaisen Veikossakin on mukavaa kierrettä. Jouluaattona aika harva asia tuntuu olevan sitä miltä näyttää! Joulupukin naamion takana kulkeva saattaa joutua odottamattomiin tilanteisiin. Pia Tervon Erilainen joululahja pelaa dekkarigenren muinaisten ohjeiden vastaisesti kaksoisolennolla, mutta panokset pelissä ovat kutkuttavan kovat, joten riski kannattaa ottaa.

Kustantaja Reunan mukaan vuonna 2014 kirjoittajat lahjoittavat kaikki kirjan tuotot Hyvä joulumieli -keräykseen vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseen, mikä loistavasti sopii sekin jouluteemaan.

Juha Mäntylä (toim.): Joulukalenteri. 24 jännityskertomusta

Reuna 2014. 392 s.

Arvostelukappale. Kiitokset Markku Keisalalle!

Toinen euroni #lukuhaaste-kampanjaan.

***
Blogi-ystäväni Booksy kirjoitti sattumalta samaan aikaan kauhunovellikokoelmasta Hotelli ikuisuus, jonka tekstit ovat Henry Ahon ja Jaana Ala-Huissin käsialaa.