Harri V. Hietikko: Näkemiin Shosanna

”Se [suihku] lämmitti kuin valtuustoseminaarin tupakkipaikalla esiin kaivettu persulämmin kossu.”

Tämän kirjan kannessa pitäisi lukea varoitusteksti ”Ei ryppyotsaisesti luettavaksi”. Julmasta aiheestaan ja paikoin suorasukaisesta väkivallan kuvauksestaan huolimatta Näkemiin Shosanna on nimittäin armottoman hauska dekkari. Tosin jälleen syynä saattaa olla oma täysin vinksahtanut huumorintajuni. Kenties kirjailija Harri V. Hietikko ei olekaan tarkoittanut dekkariaan hauskaksi ollenkaan?

Kirjan päähenkilö, nimettömäksi jäävä minäkertoja on palaamassa epämääräisen pituisen ajan jälkeen Suomeen ja Tampereelle. Saksaan on jäänyt uusi elämä ja miehen elämän nainen Gudrun eli lyhyemmin pelkkä G. Onneksi sentään Harley Davidson on matkassa mukana. Suomeen miehen on tuonut työtehtävä, toimeksianto venäläiseltä mafiapomolta. Yksinäisen bikerin on ravisteltava hieman suomalaista dvd-materiaalin levittäjää, joka haittaa venäläisten bisneksen laajenemista.

Tehtävästä tulee kuitenkin henkilökohtainen. Selviää, että Tampereen liepeillä levitetään aitoja snuff-elokuvia. Yhdessä miehen käsiin joutuneessa versiossa silvotaan ja lopulta tapetaan nainen, joka vaikuttaa miehestä epämääräisesti tutulta. Kuka nainen oikein on, ja kuka filmejä kuvaa ja tuottaa? Asian penkominen saa liikkeelle vaarallisia voimia ja vaatii kohmettavia ponnistuksia, kuten moottoripyörämatkoja jouluviikon räntäsateisessa Suomessa. Hietikon sankarin silmin Tampere on todella noir kaupunki, hotelli Ilveksen korkeuksistakin katsottuna.

Näkemiin Shosanna on itsenäistä jatkoa palkitulle Lausukaa Paranoid -dekkarille, jota en ole lukenut. Aiempia tapahtumia ei juurikaan avata, joten hieman huteralla pohjalla tunsin päähenkilön suhteen alkuun olevani. Onko kaveri hyvis vai pahis? Ainakin hän kykenee häikäilemättömiin tekoihin tarvittaessa, mutta jonkinlainen vankkumaton oikeuden puolustaja hän tuntuu myös olevan. Mieleen hiipi aavistus Raidista…mutta kovemmilla kierteillä. Tämän kaverin kanssa ei totisesti kannata ryppyillä.

Eniten tässä tummanpuhuvassa dekkarissa ihastuin persoonalliseen kieleen. En muista törmänneeni vastaavaan oikeastaan missään ennen. Tykittävä ja salakavalan pirullinen tyyli kiinnitti huomioni jo lukiessani Joulukalenterista Hietikon novellia Ja tapahtui niinä päivinä, jota pidän yhtenä kokoelman helmistä. Hauskaa muuten, että novelli on tavallaan mukana myös romaanissa yhtenä episodina tarinassa, mutta muunnettuna. Kumpikohan oli ensin, novelli vai romaanin luku? Samapa tuo, oli hauskaa vertailla tekstejä.

Hietikko yhdistää omintakeisesti äärimmäisen niukkaa ilmaisua, paikoin muodollista virkakieltä ja yllättäviä puhekielen ja slangin ilmaisuja. Tuloksena on paikoin sellaista menoa, ettei voi hirnahtelematta lukea. Vaikka sisältö ei siis muuten paljoa naurata!

”Etenin kohteeseen asematunnelin kautta. Itäpäädyn kaakeliseiniin oli spreijattu toinen toisensa päälle kilpailevien immigranttilurjusten reviirimerkkejä.

Luvassa oli eskalaatiota ja markkinoiden uusjakoa, mutta sinisilmäisten suvakkien vankka enemmistö pissiksestä matukkaan käsitti tagit vain urbaanin kulttuurin merkitysneutraalina heijastuksena ja kehityksen väistämättömänä kehityksenä.

Toisin sanoen: Ei koske Suomea.

Tämäkään.”

Nopealla nettiselailulla selviää, että Harri V. Hietikko ei ole mikään eilisen teeren poika kirjailijana eikä muutenkaan. Lausukaa Paranoid ja Näkemiin Shosanna ovat osia Rammstein-trilogiaksi nimettyä sarjaa. Nimitys muuten onkin osuva, sillä Hietikko viljelee Rammstein-sitaatteja ja saksankielisiä tokaisuja kirjassaan. Tämäkin tuntuu muuten kummallisen virkistävältä englanninkieliseen lainailuun tottuneesta lukijasta. Aiemmin Hietikko on julkaissut useita rikosromaaneja sekä väitellyt tohtoriksi aiheenaan johtaminen Taru sormusten herrasta -kirjassa. Kaiken tämän lisäksi Hietikko on toiminut Vaasan kaupunginteatterin hallintojohtaja ja työskentelee nykyään kaupungin keskushallinnossa, milloin ei ole apurahakirjailijana.

Tampereen kaupunki perusteli kirjallisuuspalkintoaan (vuonna 2014) Hietikon Lausukaa Paranoid -romaanille seuraavasti:

”Harri Hietikko palkitaan romaanistaan Lausukaa paranoid. Se on omaleimaisella ja nasevalla tyylillä ja kielellä kirjoitettu romaani joka kuvaa oman käden oikeutta harjoittavan ja väkivaltaan turvautuvan miehen mielenliikkeitä ja toimintaa.”

Harri V. Hietikko: Näkemiin Shosanna

Reuna 2014. 271 s.

Arvostelukappale. Kiitokset kustantajalle.