Syksyn uutuusdekkarit (parempi myöhään...)

Kiireisen syksyn syyksi laitan, että olen ollut vähällä unohtaa perinteeni pistää tänne näkyville Ruumiin kulttuuri -lehdessä julkaistavan syyskauden dekkariluettelon. Kuten tapana on ollut, kommentoin listaa hyvin subjektiivisesta näkökulmasta eli kerron, mitkä kirjat ovat lukulistoillani. Listat alkavat olla musertavia! Edes vuoden virkavapaa ei taitaisi auttaa lukemattomien kirjojen listojen huventamisessa. Mutta mukavaa on aina haaveilla, eikö vain?

Ylimalkaisesti laskien sain Ruumiin kulttuurin (3/2014) luettelon pituudeksi yli 120 kirjaa. Reippaasti päälle kaksisataa dekkaria siis julkaistaan suomeksi vuosittain. Oma saldoni on hyvä, jos saan kokoon viisikymmentä dekkaria vuodessa, eivätkä kaikki tosiaan ole uutuuksia.

Luetuiksi voin lehden luettelosta ruksata melkein 14 dekkaria sekä yhden ihmissuhderomaanin. Protestoin nimittäin ankarasti Leena Lehtolaisen romaanin Kuusi kohtausta Sadusta ottamista mukaan tälle listalle. Kirja on arvioitukin lehden Kirjakäräjillä. Eivät kaikki dekkarikirjailijaksi profiloituneen kirjailijan teokset ole dekkareita! Pääsen siis tällä luvulla hieman yli kymmenen prosentin lukusaldoon. Avuksi on, että muutamat kirjoista ovat ilmestyneet jo kesän korvalla.

Mutta aloitetaan jo luetuilla:

Ursula Poznanski: Sokeat linnut

Christian Rönnbacka: Rakennus 31

Alan Bradley: Kuolema ei ole lasten leikkiä

Vera Vala: Villa Sibyllan kirous

Sebastian Lindell: Kun varjot pitenevät

Terhi Nikulainen: Kuoleman kudelma

Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä

Reijo Mäki: Cowboy

Robert Galbraith: Silkkiäistoukka

Erik Axl Sund: Unissakulkija

Erik Axl Sund: Varjojen huone

Harri H. Hietikko: Näkemiin Shosanna

Juha Mäntylä (toim.): Joulukalenteri

Risto Isomäki: Kurganin varjot 

Leena Lehtolainen: Kuusi kohtausta Sadusta (ei ole dekkari!)

Luettavien tai ainakin vähintäänkin kiinnostavien lista on mittavampi:

Philip Kerr: Saksalainen sielunmessu

Edelliset Kerrin Berlin noir -sarjan loistavat natsi-Saksaan sijoittuvat dekkarit Liekit Berliinissä ja Kalpea rikollinen olen jo lukenut, ja tämän kolmannen olen saanut arvostelukappaleena, joten se on ihan oikeasti lukulistallani. Kenties jo ihan lähiviikkoina.

Arnaldur Indriðason: Reykjavikin yöt

Olen lukenut kaikki Arnaldurilta suomennetut dekkarit, enkä tosiaankaan aio jättää tätä väliin.

Ian Rankin: Kuolleiden nimeen

Rankin on ollut jo vuosia lukulistallani ja hyllyssäni on rivi hänen dekkareitaan, kaikki toistaiseksi lukematta. Komisario John Rebusista kertovista dekkareista on tehty mainio tv-sarja, jonka katselu lykkäsi lukemista muutamilla vuosilla, siis sen verran, että ehdin unohtaa juonet.

Robert Robinson: Pimeyden kaikki värit

Robinson on suosikkejani, jonka suomennosten ilmestymisvauhdista olen pahasti pudonnut. Pari edellistäkin taitaa olla lukematta, mutta hyllyyn olen kyllä visusti nekin kerännyt.

Staffan Bruun: Murhastudio

Tämä kirja oli jo kevään Ruumiin kulttuurin listalla, mutta lukematta on edelleen.

Ansu Kivekäs: Perhosveitsi

Minulle uusi tekijä, mutta sen verran kehuja olen kuullut, että sähköinen versio on jo hankittu virtuaalihyllyyn odottamaan.

Harri Nykänen: Mullasta maan

Nykäsen tuotannosta olen tainnut suurimman osan lukea, ja tämä on kuulemma hieman erilainen tai ainakin uudenlainen. Kiinnostaa kyllä. Jos äänikirjana saa jossain vaiheessa, otan varmasti kuunteluun.

Jarkko Sipilä: Luupuisto

Myös Sipilän tuotanto on tullut luetuksi vuosien mittaan ja hyväksi olen pääosin havainnut. Äänikirjatiedosto on jo valmiiksi ladattu puhelimeen, joten pian saan tämän lenkkiseurakseni.

Nina Hurma: Hatuntekijän kuolema

Pidin Hurman esikoisesta Yönpunaisesta höyhenestä kovasti, joten tämä on ehdottomasti myös luettava jossain välissä.

Jussi Adler-Olsen: Pullopostia

Osasto Q:n ensimmäinen osa Vanki oli hiuksianostattava, Metsästäjät taas hienoinen pettymys. Kolmatta osaa on kovasti kehuttu, joten – lukulistalle.

Jo Nesbø: Isänsä poika

Olen aikoja sitten pudonnut Harry Hole -sarjan kärryiltä, ja rästiä on kertynyt. Aikaa on kulunut niin paljon, että olen ajatellut lukea sarjan aikanaan alusta uudelleen. Mutta tämä kirja ei tietääkseni kuulu sarjaan, joten sen voin ottaa käsittelyyn suoriltaan. Äänikirjatiedosto on jo ostettuna.

Rikos – 7 rikostarinaa

Kariston dekkarinovellikokoelmaan ovat kirjoittaneet Seppo Jokinen, Esa-Pekka Kanniainen, Juha-Pekka Koskinen, Paulus Maasalo, Martti Linna, Timo Saarto ja Timo Sandberg. Tarvitaanko muita perusteluja? Herää vain kysymys, onko jossain välissä tulossa seitsemän naisdekkaristin novellikokoelmaa?

Belinda Bauer: Ruumis nro 17

Olen lukenut aiemmat Bauerin dekkarit ja viihtynyt erinomaisesti, joten tämäkin listalle.

Milla Ollikainen: Vesiraukka

Esikoisromaani Veripailakat oli kelpo dekkari, joten tämä on ehdottomasti luettavien listalla. Ollikainen on kiinnostava nuori naisdekkaristi.

Jim Thompson (toim.): Helsinki noir

Mustanpuhuvat dekkarinovellit toki kiinnostavat. Liken kustantamassa antologiassa on tekstejä seuraavilta tekijöiltä: Riikka Ala-Harja, Tapani Bagge, Pekka Hiltunen, Johanna Holmström, Karo Hämäläinen, Jesse Itkonen, Teemu Kaskinen, Leena Lehtolainen, Tuomas Lius, Joe L. Murr, Jukka Petäjä, Jarkko Sipilä, Jim Thompson ja Antti Tuomainen. Huh. Tämä pitänee hankkia itselle.

Åke Edwardson: Menneisyyden viesti

Olen ennen blogiaikaa lukenut koko Winter-sarjan ja pitänyt kovasti. Nyt voisi verestää hyvää suhdetta.

Jens Lapidus: VIP-huone

Lapidusta en ole koskaan lukenut, mutta tämän kirjan arvostelukappaleen olen saanut, joten eiköhän ole jo aika tutustua.

Peter James: Kuoleman kello käy

Otin ensikosketuksen Brightoniin sijoittuviin jännäreihin syksyllä, ja jos vain aikaa siunaantuu, luen koko sarjan jossain raossa.

Jaana Lehtiö: Uutta auringon alla

Lehtiön teoksiakaan en ole vielä yhtään lukenut, mutta tekijä kiinnostaa. Tästä voisin hyvin aloittaa tutustumisen.

Alexander McCall Smith: Limpopon yksityisetsiväkoulu

Leppoisaa hyvänmielenkirjaa etsiville voi tätä tekijää suositella lämpimästi. Pari kirjaa olen jäänyt suomennostahdista jälkeen, mutta ei haittaa.

Marko Hautala: Kuokkamummo

Pitääkö tätä perustella? Mikä nimi kirjalla!

Jayne Anne Phillips: Murhenäytelmä

Kirja on julkaistu Tammen Keltaisessa kirjastossa, kuten kirjailijan aiemmatkin suomennokset. Olen kuullut kirjasta paljon hyvää, ja kirjailija on ollut muutenkin tutustumista odottavien tekijöiden listallani (kyllä, sellainenkin on…).

Anna Lönnroth: Baselinvihreää

Tätä kirjaa suositeltiin jossain vahvasti, ja nimi jäi mieleen. Kun tulee kirjastossa vastaan, tartun.

Tuula-Liina Varis: Naisen paras ystävä

Variksen tyylistä pidän, ja aikanaan Johtolanka-palkinnon napannut Vaimoni oli loistava lukukokemus.

Sophie Hannah: Nimikirjainmurhat

Hercule Poirotin uudelleen lämmittäminen arveluttaa, mutta uteliaisuus voittaa. Äänikirja jo ladattu puhelimeen!

Viimeiseksi on vielä lisättävä Päivi Almgrenin ja Päivi Jokitalon tietokirja Tappavat tienoot, jonka arvostelukappaletta olen jo aloitellut. Vaikuttaa muuten kiinnostavalta!

Lukulistani siis tuntuu venyvän, mutta kuten sanottu, ainahan on hauskaa laatia listoja ja suunnitelmia. Millaisia ajatuksia syksyn dekkarisato Sinussa herättää, rakas lukijani? Joko olet parhaat päältä poiminut, vai onko pino yöpöydällä turvallisuusriski korkeutensa takia?