Matti Laine: Merkitty mies

En ole aiemmin lukenut Matti Laineen dekkareita, mutta jälleen kerran pääsin hyvään alkuun äänikirjan avulla. Harmi vain, että kyseinen äänikirja oli tehty Laineen kuudennesta kirjasta, joka on toinen osa entisestä jääkiekkoilijasta ja nykyisestä ammattirikollisesta Elias Vitikasta kertovasta sarjasta. Kyseessä on siis viime vuonna ilmestynyt dekkari Merkitty mies. Aiempi Vitikasta kertova kirja on nimeltään Pahojen miesten seura (Gummerus 2012).

Tämä kakkososasta aloittaminen hieman kostautui, koska alussa tunsin olevani jotenkin pihalla kirjan henkilöistä ja tapahtumista. Sain jonkin verran pinnistellä, että sain kiinni juonesta, joka käynnistyi vähitellen ja pääsi lopulta oikein kelpo vauhtiin. Mutta alussa jaariteltiin pitkään kaikenlaista Vitikan taannoisesta kiekkoilu-urasta (joka ei kiinnostanut minua yhtään), bisneksistä ja yksityiselämän perhekuvioista. Mukana on koko joukko henkilöitä, joiden asettelu kartalle tuotti hieman päänvaivaa. Jonkin verran vihjaillaan myös tapahtumiin, joista on selvästikin ollut enemmän juttua aikaisemmassa kirjassa, kuten vaikkapa siitä, millaisin menetelmin Vitikasta on tullut luksusveneitä salakuljettavan Firman pomo.

Merkitty mies on siis puhdasverinen rikosromaani, jonka päähenkilö apureineen operoi pääasiassa lain väärällä puolella tai ainakin harmaalla alueella. Vitikka on Raidin kaltainen karismaattinen rosvopomo, joka ratkoo eteensä tulevia ongelmia tiukan oikeudenmukaisesti ja korkeaa moraalia noudattaen mutta tarpeen vaatiessa kovia keinoja käyttäen. Tosin siinä missä Raid tappaa niin talossa kuin puutarhassa, Vitikka epäröi joutuessaan punnitsemaan tappamista ongelmanratkaisukeinona. Poliisien parista sen sijaan löytyy kieroon kasvaneita yksilöitä. Mikä on oikein, mikä väärin, onkin sitten jo monimutkaisempi juttu.

Vitikan bisnekset tuntuvat pyörivän ihan mukavasti, mutta lähimpien tukijoukkojen toiminnassa on toivomisen varaa. Vitikka epäilee parhaan ystävänsä sortuneen taas viinaan, koska mies tekee kummallisia ohareita. Lisäksi kilpaileva hämäräbisnesmies tekee ehdotuksen, josta eroon luikertelu tuntuu ylivoimaisen vaikealta. Vastaapa mitä vain, aina on pulassa. Oikeastaan Vitikka taitaa sisimmässään haluta jättää koko alamaailman bisneksineen kauas taakseen, mutta se ei tunnetusti ole kovin helppoa. Eläkepäivät Malagalla siirtyvät yhä kauemmas tulevaisuuteen.

Varsinainen ongelma liittyy kuitenkin jääkiekkokuvioihin. Seuransa entisenä maalivahtitähtenä Vitikka osallistuu edelleen toimintaan enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Uusi lupaava tähtimaalivahti Aki Kajoste on ilmoittanut haluavansa lopettaa uransa juuri, kun se on kunnolla lähtemässä liitoon. Seuran napamiehet pyytävät Vitikkaa apuun. Nopeasti Vitikka haistaakin palaneen käryä. Mitä lahjakas nuorukainen kuollakseen pelkää ja salailee? Tätä selvittäessään Vitikka joutuu entistä pahempiin vaikeuksiin ja vetää syyttömät läheisensäkin mukaan odottamattomaan painajaiseen.

Laine on sommitellut juonen ovelasti. Lukija on aivan yhtä pihalla kuin Vitikkakin, ja pettureita luuraa lopulta useilla tahoilla. Laine osaa myös kirjoittaa piinaavan jännittäviä kohtauksia, ja pariin otteeseen ajattelin kirjan olevan hieman liiankin jännittävä kuljettajan kuunneltavaksi. Esimerkiksi tyhjässä asunnossa taskulampun valossa suoritettu etsintä ja kohtaus Vitikan autossa olivat melkoisen hiuksia nostattavia! Silti olin hieman pettynyt siististi niputetusta loppuratkaisusta. Vähän liian helpolla hommat lopulta kaiken jälkeen selvisivät ja ongelmat lakaistiin pois päiväjärjestyksestä.

Äänikirjan kuuntelussa pientä ongelmaa aiheutti myös lukija Ville Tiihonen. Tiihonen lukee oikein hyvin ja miellyttävästi, mutta olen kuunnellut hänen lukemanaan useita Reijo Mäen Vares-dekkareita, ja tunnelma oli paikoin hämäävä. Piti oikein pinnistellä alkuun, että muisti kuuntelevansa ihan muuta kuin Mäkeä.

Matti Laine: Merkitty mies

Paasilinna 2014. Lukija Ville Tiihonen. Laajuus 8 h 54 min.

Lainattu kirjastosta.