Christ Church Collegen puutarhaa. |
Kun keski-ikäinen dekkareihin hurahtanut ja historiasta
kiinnostunut kirjanörtti suunnittelee itselleen lahjaksi lomamatkaa, ei
kohteeksi valikoidu etelän aurinkoranta vaan jotain vallan muuta: Oxford.
Merkkipäivän kunniaksi vietimme miehen kanssa kolme vuorokautta uskomattoman
upeassa ilmapiirissä. Tähän kirjoitukseen olen poiminut muutamia kirjallisia
vinkkejä matkaltamme iloksi muillekin reissua kenties suunnitteleville.
Valitsimme hotelliksi Thamesin rannalla ja Follyn sillan
kupeessa sijaitsevan pienen hotellin nimeltä The Head of the River. Hotellissa on tusinan verran huoneita,
joista saimme numero ykkösen, nimeltään T. S. Eliot. Numero kolme oli J. R. R.
Tolkien, kulmahuone sekin. Hotelli ei sovi liikuntaesteisille (jyrkät portaat)
eikä herkkäunisille (melu terassilta ja kadulta kuuluu suoraan huoneeseen, eikä
vuodekaan ole mukavimmasta päästä), mutta on todella romanttinen ja idyllinen.
Vuoteen päätyseinä on tapetoitu kirjatapetilla!
Vain parin sadan metrin päässä hotellilta sijaitsee Thames
Valleyn poliisiasema, joka on tuttuakin tutumpi paikka kaikille komisario
Morsen ja Lewisin tutkimuksia seuranneille, kuten meille. Tätä kohdetta
ihailimme vain ulkoa käsin.
Hotellin takapihalta pääsee suoraan poluille, jotka johtavat
Christ Church Collegen niityn ohi
collegen puutarhaan ja pihaan tai joenrantaan soutujoukkueiden venevajoille.
College
on kirjallisesti kiinnostava ainakin, koska siellä syntyivät Lewis Carrollin
Liisan seikkailut Ihmemaassa ja esimerkiksi sen Great Hall on toiminut Harry
Potter -elokuvien Tylypahkan suuren lumottukattoisen ruokasalin esikuvana.
Valitettavasti kyseinen halli on parhaillaan remontissa, joten sinne ei päässyt
kurkistamaan. Collegen sisäpihalla kasvavaa pajua (?) englantilainen pikkutyttö
epäili tällipajuksi.
Meidän mielestämme puistossa kasvava hieman isompi puu olisi ollut parempi tällipajuksi:
Christ Church Collegen ohi kävelypolut jatkuvat eri
suuntiin, muun muassa ohi kuuluisan Merton Collegen. Polun päässä sijaitsee
kasvitieteellinen puutarha, joka sekin oli tutustumisen arvoinen kohde.
The Radcliffe Camera. |
Ensimmäisenä päivänä meitä kehotettiin kiipeämään St Mary the Virginin torniin ihailemaan
Oxfordin torneja. Kiipeily kannatti, vaikka loppumatkan kierreportaat ovat
todella ahtaat ja jyrkät. Tornista on huima näköala joka suuntaan, ja sieltä
tosiaan saa parhaan kuvan Radcliffe Camerasta,
joka toimii Bobleianin kirjaston yhtenä lukusalina. Valitettavasti sinne ei
ollut matkamme aikana pääsyä, mutta sitä ympäröivään aitaan oli lukittu
lukuisia polkupyöriä aivan kuten olemme tv-sarjoista nähneet. Kävimme myös
kävelemässä Huokausten sillan alta.
Minulle antoisin ja mieleenpainuvin kohde taisi olla Bodleianin kirjaston opastettu kierros.
Kierroksia on tarjolla eripituisia ja hintaisia. Pienin mahdollinen taitaa olla
pistäytyminen Divinity School -salissa,
jossa on kuvattu ainakin ensimmäisen Harry Potter -elokuvan sairastupakohtaus.
Varasin itselleni tunnin mittaisen peruskierroksen, enkä katunut. Opas oli
miellyttävä ja asiantunteva herrasmies, entinen kirjaston työntekijä, joka
puhui kirjastosta koko ajan me-muodossa. Opastus oli tietysti
englanninkielinen, mutta opas puhui rauhallisesti ja selvästi, joten tunsin
ymmärtäväni lähes kaiken kehnosta (ruostuneesta) kielitaidostani huolimatta.
Divinity School. |
Kirjaston varsinaiset vanhat kokoelmasalit ja lukuhuoneet
sijaitsevat toisessa kerroksessa, ovat edelleen aktiivikäytössä sekä
hengästyttävän upeat! Valitettavasti näissä tiloissa kuvaaminen oli kiellettyä (kuvia löytyy kuitenkin helposti Googlen kuvahaun avulla, kannattaa kokeilla!).
Jos olisin opiskelija, joka saa kunnian tehdä tutkimustyötään tuon kirjaston
loossissa, en varmasti kykenisi muuhun kuin ihmettelemään suunnatonta onneani
ja ihailemaan upeaa ympäristöäni. Poikkesin nopeasti myös kadun toisella
puolella sijaitsevassa kirjaston uudessa osassa, jossa on näytteillä kirjaston
upeimpia esineitä, muun muassa ensipainos Shakespearen kootuista
murhenäytelmistä ja käsikirjoitusversioita Kaislikossa
suhisee -kirjasta…
Bodleianin kirjaston uuden osan lukusalin sisäänkäynti. |
Koska olimme Englannissa, piti tietysti virkistäytyä
pubeissa. Ensimmäiset virkistävät oluttuopilliset kävimme siemaisemassa The Eagle & Child -pubissa,
samaisessa, jossa on The Rabbit Room. Siellä kokoontuivat The Inklings -ryhmän jäsenet keskustelemaan, lukemaan ja
kirjoittamaan. Istuin saman pöydän ääressä kuin J. R. R. Tolkien aikoinaan!
Kirjanörtille Oxfordin kirjakaupat ja museomyymälät ovat todellisia taivaita, joissa saa pidellä kiinni kukkaronnyöreistään.
The Blackwell's Bookshopin dekkarihylly! |
Waterstonesin myyjät suosittelevat Tove Janssonia. |
Haruki Murakamille pyhitetty 'alttari' Blackwell'sillä. |
Murakamin ystäville suositeltiin Paasilinnaa. |
Suklaata erilaisiin tarkoituksiin... |
Näitä olisi pitänyt hankkia aika monta! |
Lisää kirja-aiheisia Oxfordin-matkavinkkejä löytyy Lukulampusta.