Olen aloittanut brittibestselleristi Peter
Jamesin Roy Grace -sarjan
lukemisen ihan väärin. Luin ensimmäiseksi sarjan kolmannen osan Kuolema
ei riitä, ja nyt jatkoin äänikirjaversion viettelemänä suoraan
osasta kahdeksan Kuolema kulkee
kulisseissa. Eipä tuo nyt niin kovin haitannutkaan, vaikka Gracen ja hänen
työtovereittensa yksityiselämääkin kirjoissa käsitellään. Mutta jos nyt
haluaisin palata sarjassa taaksepäin, olisi Gracen omaan elämään liittyvä
juonikuvio pilalla. Sen verran mehukas käänne nimittäin tapahtuu sillä
rintamalla.
Kahden luetun dekkarin perusteella on helppo nähdä, miksi Jamesista niin
kovasti pidetään. Juonenpunonnassa, jännitteen luomisessa ja tunnelman
tihentämisessä hän on oikein taitava. Yllättäviä juonenkäänteitä ja toimintaa
riittää, mutta silti tarina pysyy siistinä. Keskeisiä henkilöitä kuvataan
riittävästi, jotta he ovat kiinnostavia, ja päähenkilö Roy Grace on
sympaattinen hyvä poliisi, mainio esimies ja kunnon avopuoliso. Sarjamaisuus on
pohdittua ja toimivaa. Mukaan pääsee mistä kohtaa sarjaa tahansa, mutta
aikaisemmat vaiheet tuntevia ei kuitenkaan pitkästytetä vatvomalla vanhoja
asioita.
Poptähtien kuningatar Gaia on jonkinlainen yhdistelmä Madonnaa ja Lady
Gagaa. Gaia on jumaloitu ja palvottu idoli, joka on noussut Brightonin köyhiltä
liepeiltä kansainväliseksi ikoniksi. Los Angelesissa asuvan Gaian assistentti
ammutaan tähden autoon ja on todennäköistä, että murhaaja erehtyi. Uhrin piti
olla Gaia. Varjoissa vaaniva murhaaja ei kuitenkaan estä Gaiaa lähtemästä
synnyinkaupunkiinsa kuvaamaan historiallista elokuvaa Brightonin
kuninkaallisessa paviljongissa. Kuinka ollakaan, Grace saa vastuulleen tähden
turvallisuuden. Kyse ei ole vain upean kaunottaren ja tämän pienen pojan
hengestä vaan myös Brightonin kaupungin maineesta. Varaa munauksiin ei ole.
Samaan aikaan Gaian vierailun kanssa Brightonin poliisilla on käsissään
merkillinen henkirikos. Maatilan kanalasta löytyy lannan poiston yhteydessä
miehen ruumiin torso. Ruumiissa ei siis ole päätä eikä raajoja. Tutkinta on
arvattavasti hankala, koska uhrin tunnistaminen tuntuu ainakin alkuun täysin
mahdottomalta. Edes kuolinaikaa ei pystytä kunnolla määrittelemään. Mutta
sitkeä poliisityö johtaa lopulta toivottuun tulokseen.
Gaian vierailun yllä häilyy runsaasti mustia pilviä. Lukija pääsee
seuraamaan pariakin pahasti vinksahtanutta henkilöä, joilla tuntuu olevan pahat
mielessään Gaian suhteen. Miten mahtaa Gracen suojelutehtävä onnistua? Kaiken
lisäksi miehellä on riesanaan vankilasta vapautunut rikollispomo, joka tuntuu ottaneen
Gracen raskaana olevan avovaimon uhkailujensa kohteeksi. Grace on myös
lopultakin päättänyt anoa eroa kymmenen vuotta aiemmin kadonneesta vaimostaan
voidakseen mennä uudelleen naimisiin.
Eniten minua kuitenkin kieltämättä jännittävässä dekkarissa kiehtoi
miljöökuvaus. Olen nimittäin aikoinani kielikurssimatkalla käynyt tuossa
kirjassa paljon kuvatussa Brightonin kuninkaallisessa paviljongissa. Paljoa en
enää muista, koska aikaa on tosiaan kulunut melkoisesti, mutta James sai
vanhat, pölyttyneet muistikuvat kummasti hereille.
Kielimatkailijan pokkarikameralla näpsimät turistikuvat ovat kummasti
haalenneet. Alemmassa kuvassa on kuninkaallinen vuode, joka jäi teinitytön
mieleen. Charlesin ja Dianan häät olivat kurssimatkamme aikaan ihan juuri
tuloillaan, ja koko Britannia kohisi vain niistä. Oli kutkuttavaa kuvitella,
miten nuoripari viettäisi hääyötään katosvuoteessa. Wikipedian
sivuilla on kuvia myös valtavasta kattokruunusta, joka on keskeinen
Jamesin dekkarijuonessa. Kannattaa kurkata.
Peter James: Kuolema kulkee
kulisseissa (Not Dead Yet)
Suom. Maikki Soro. Minerva kustannus
2014. Äänikirjan lukija Antti Pääkkönen, kesto 16 h 45 min.
Äänikirja ostettu Elisa Kirjasta.
Äänikirja ostettu Elisa Kirjasta.
Roy Grace -sarja:
Kuoleman kanssa ei kujeilla
Kuolema katsoo kohti
Kuolema ei riitä
Kuolema peittää jäljet
Kuolema ei käy kauppaa
Kuolema kulkee kannoilla
Kuoleman koura on kylmä
Kuolema kulkee kulisseissa
Kuoleman kello käy
Kuolema leikkii tulella
Kuolema merkitsee omansa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti