Kirjahyllyjeni kätköistä -sarja jatkuu tänään osalla II eli
B-hyllyllä. Tuumailin, että sarja voisi päivittyä vastakin näin sunnuntaisin,
koska silloin usein on aikaa leppoisalle muistelulle ja kirjapinojen
pöllyttelylle.
B-hylly noudattaa hyvin jo aloitusosassa paljastunutta
linjaani. Hyllyyn on tullut säilötyksi (toistaiseksi) lukemattomia klassikoita,
suosikkikirjailijoiden teoksia sekä kiinnostavia yksittäisteoksia, jotka ovat
päätyneet omistukseeni monenlaisia reittejä. Tarkkasilmäiset huomasivat jo
aloituspostauksen kuvista, että hyllyssäni majailee muun muassa kirjastojen
poistokirjoja. En tosiaan kaihda mitään kirjanhankintatapoja: ostan uutena ja
käytettynä kirjakaupoista, divareista, kirppiksiltä, kirjastojen
poistohyllyistä, vaihdan, saan joskus lahjaksi, saan arvostelukappaleita. Vain
varastamaan en ole sortunut. Kovakantiset ja pokkarit kelpaavat samanveroisesti
hyllyyni.
B-hyllyni vankkumattomat kulmakivet ovat eteläafrikkalainen André Brink ja brittikirjailija A. S. Byatt. Brinkin tuotantoon
tutustuin jo lukioikäisenä, koska hän oli äitini suosikkeja tuohon aikaan ja
kirjoja suomennettiin silloin tiheään tahtiin. Kirjat avasivat ravistelevalla
tavalla Etelä-Afrikan tilannetta aikana, jolloin apartheid oli vielä virallista
arkea. Luin kirjat siis äitini kirjahyllystä enkä ole tullut niitä itselleni
hankkineeksi. Omaan hyllyyni on sen sijaan päätynyt 1990-luvulla ilmestynyttä
tuotantoa, koska silloin lapsuudenkodin kirjahylly ei enää ole ollut ihan käden
ulottuvilla. Tässäkin tapauksessa kyse on tietynlaisesta pahan päivän varalle
hamstraamisesta, sillä olen hyllyni Brinkeistä lukenut vain muhkean Terroriteon, toistaiseksi.
A. S. Byattin tuotannosta olen toistaiseksi lukenut vain
ensimmäisenä suomennetun Riivauksen,
joka teki raskaslukuisuudestaan huolimatta suuren vaikutuksen.
Kirjallisuudentutkimuksesta ja yliopistomaailman raadollisuudesta kertova
teoksen taso sai minut pauloihinsa, mutta rakenteeltaan Riivaus on kauniisti sanoen vaativa. Kirjailijan täydellinen
paneutuminen aiheeseen ja teemoihinsa on ihailtavaa ja vaikuttavaa. Siksi
tartuin epäröimättä tilaisuuteen, kun Kulttuuri kukoistaa -blogin Arja laittoi oman kappaleensa järkälemäisestä Lasten kirjasta kiertoon. Se odottelee Pienen mustan kirjan kanssa parempia
lukuaikoja.
Loput B-hyllyläiset näyttävät sitten olevan
yksittäiskappaleita eri tekijöiltä. Charlotte
Brontën hurja Kotiopettajattaren
romaani on Suuren Suomalaisen Kirjakerhon painos vuodelta 1991, ja
kansipapereiden kunnosta voi päätellä, että se on luettu moneen kertaan. Niin
onkin, vaikka itse olen lukenut sen vain kerran. Kappaleeni oli vuosia
työpaikkani asiakkaitten käytössä, kunnes tyttäreni halusi tehdä teoksesta
yläkouluaikanaan tutkielman ja toin kirjan kotiin. Tytär ihastui kirjaan niin,
että jokin aika sitten kävimme varta vasten katsomassa näytelmäsovituksen
Lohjan teatterissa.
Karen Blixenin Eurooppalaisena Afrikassa on majaillut
hyllyssäni suurin piirtein niistä ajoista, kun näin ensimmäistä kertaa elokuvan
Minun Afrikkani. Kirjaa en kuitenkaan
ole toistaiseksi lukenut. Boccaccion
Decameronen olen aikoinani hankkinut
ihan työtä varten omaksi, ja siitä olikin parikymmentä vuotta sitten paljon
iloa, kun lukiolaisten kanssa historian tunnilla luimme jotain vetävää siitä
näytteeksi. Kokonaan en ole itsekään teosta läpi lukenut. Anni Blomqvistin Myrskyluotokin
on edelleen lukematta, vaikka näytelmän olen nähnyt eri sovituksina. NoViolet Bulawayon Me tarvitaan uudet nimet
sen sijaan olen lukenut ja sitä suosittelen lämpimästi! Upea kirja.
Tällaisia ajatuksia B-hylly herätti omistajassaan, entä
Sinussa? Mitä olet lukenut, mitä samoja omistat tai olet omistanut? Mitä
hyllystäni näyttäisi puuttuvan?
B-hyllyn sisältö 3.4.2016:
Muriel Barberry: Siilin eleganssi (Gummerus, 2010), ostettu, lukematta
Saul Bellow: Ainoa oikea (Tammi, 1997), ostettu, lukematta
Alan Bennett: Epätavallinen lukija (Basam Books, 2008), lahja, lukematta
Gustav Björkstrand: Maria Åkerblom (Schildts, 2011), a-kpl, lukematta
Karen Blixen: Eurooppalaisena Afrikassa (Karisto, 1997), ostettu, lukematta
Anni Blomqvist: Myrskyluoto (Gummerus, 2011), ostettu, lukematta
Giovanni Boccaccio: Decamerone (Tammi, 1999, 15. p.), ostettu, osia luettu
John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa (Bazar, 2008), ostettu, lukematta
Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan (WSOY, 1969), lahja, luettu
Janica Brander: Lihakuu (Otava, 2011), ostettu, lukematta
André Brink: Intohimom oikeudet (WSOY, 2001), ostettu, lukematta
André Brink: Kun vielä muistan (WOSY, 2006), ostettu, lukematta
André Brink: Pirunlaakso (WSOY, 2000), ostettu, lukematta
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani (WSOY, 1997, 14. p.), ostettu, luettu
Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan (WSOY, 1969), a-kpl, luettu aikaisemmin
Milena Busquets: Tämäkin menee ohi (Otava, 2016), ostettu, lukematta
A. S. Byatt: Lasten kirja (Teos, 2011), vaihdettu, lukematta
A. S. Byatt: Pieni musta kirja (Teos, 2012), ostettu, lukematta
A. S. Byatt: Riivaus (Teos, 2008), ostettu, luettu
Kirjahyllyjeni
kätköistä -sarja:
Aion korjata Brinkin lukemattomuuden omalta osaltani. Kirjaston poistokirjat eivät ärsytä minua rehellisinä eli antikvariaatti kertoo sen. Että siis hankin sen tietoisesti. Toisaalta on hassua, että minulla on Amazonin kautta hankittuna Oxfordin poistoja muutama... Ne tuntuvat kivoille. Minulla on Atwoodin Lievää vakavampi kurjana poistona. Olen etsnýt sitä kauan. Haluaisin sen uutena ja tahrattomana.
VastaaPoistaPuuttumisista. Oih Simone de Beauvoirin Murtunut nainen.
De Beauvoirin kohdalla lukusivistyksessäni on tosiaan ammottava aukko! Olen kyllä jotain joskus yrittänyt, mutta jäi sitten muka kiireellisempien luettavien jalkoihin.
PoistaBrinkin Hiekkalinna ja Pirunlaakso ovat minun ikiaikaisia suosikkejani ja muutenkin Brink B-osaston kulmakivi. Muuten osasto on viihteellisempää: Josh Bazell, Dan Brown (lähtevät jos hylly täyttyy liiaksi!) ja Bukowski. De Beauvoir edustaa minulle äitini kirjahyllyä mutta minullakin on siinä kohtaa ammottava aukko!
VastaaPoistaMinun Brownini ovat siirtyneet sivukirjastooni eli dekkarihyllyyn :D
PoistaKaikki Brinkin teokset hyllyssä nyt, kun sain viikolla kierrätyskeskuksesta eurolla "Kun vielä muistan". Se onkin ainoa lukematon.
VastaaPoistaVau, kunnioitan! Tavoitteenani on jossain vaiheessa lukea vielä kaikki, ja osan voisin lukea uudelleenkin, koska aika on tehnyt tehtävänsä muistilleni.
PoistaSamainen Myrskyluoto-yhteisnide odottaa omassakin hyllyssäni lukemista, kuten myös kaikki kolme Byattia. Brink on ihan korkkaamatta, kun en siihen bloggaajien haasteeseenkaan lopulta ehtinyt osallistumaan!
VastaaPoistaHaaste oli hyvä, mutta millään ei tosiaan ehdi kaikkea! Suosittelen kyllä lämpimästi Brinkiin tutustumista.
PoistaSiilin eleganssi ja Myrkyluoto löytyy omastakin hyllystäni. Mies joka rakasti järjestystä on luettu. Byatt kiinnostaa!
VastaaPoistaKun aloittelin blogiani viitisen vuotta sitten, Siilin eleganssista tuntuivat puhuvan blogeissa 'kaikki'. Sitten bongasin sen kirjakaupan tarjouksesta ja hankin itselleni. Muistan, että myyjäkin huokaili kirjan ihanuutta maksaessani, mutta lukematta vain on edelleen. Ehkä jonakin päivänä...
PoistaKiitos linkistä, Kirsi, kiva ylläri, kun olin itse tuomassa sulle tätä http://www.kulttuurikukoistaa.blogspot.fi/2016/04/sieluni-hymyt-haaste-ja-menovinkkeja.html En muuten itsekään ole lukenut Byattia; periaatteessa mitä tiiliskivempi, sitä kiinnostavampi, mutta siihen en saanut tartuttua. Bulkakov Moskovaan saapuvine Saatanoineen tuolta näyttäisi puuttuvan - se taas taitaa muodostaa about kokonaan mun hyllyni B-osaston. Yhdellä hyvällä pärjää jo pitkälle!
VastaaPoistaKiitos itsellesi ja haasteesta myös!
PoistaSaatana saapuu Moskovaan on aikoinaan luettu ja todennäköisesti aivan väärin silmin, koska muistikuvat eivät ole kovin kaksiset. Pitäisi sekin ehtiä...
Karen Blixen ja Decameron ovat minultakin vielä lukematta, vaikka joitain sivuja olen Decameronesta lukenut. Mun hyllystä löytyy kaksi Brontea: Jane Eyre ja Humiseva harju, Sandra Brownin jännäreitä on lukuisia kappaleita, koska olen tykännyt hänestä jo pitkään. Ruotsinkielisenä löytyy Marjaneh Bakhtiarin maaahanmuuttoteemasta kertova Kalla det vad fan du vill ja Louise Boije af Gennäsiä, johon myöskin ihastuin yliopiston ruotsin nykykirjallisuuskurssilla. Calle oli onnistunut valitsemaan kaikille kirjallisuuskursseilla niin vetävät romaanit, että tykästyin melkein kaikkiin.
VastaaPoista