Yleissivistyksessäni on sellainenkin aukko, että en ole
koskaan katsonut Kylmäverisesti sinun -tv-dekkarisarjaa. Niinpä jouduin tai sain, miten vain,
lukemaan sarjan jonkinlaisen spinoffin eli kirjamuotoisen dekkarin Kylmäverisesti sinun - Uusi alku aivan
itsenäisenä tarinana. Kirjaa mainostetaan tv-sarjan jatkona, ja ehkä niin
onkin. Nimessä ja kansikuvissa tv-sarjaa hyödynnetään sumeilematta.
Kirjailija Vepe Hänninen on ollut käsikirjoittamassa
tv-sarjaa, joten hän sopii hyvin myös kirjan kirjoittajaksi. Hännisen aiempia
romaaneja en ole vielä lukenut, mutta Minä,
vakuutusetsivän (WSOY, 2012) trailerin olen katsonut moneen kertaan. Se on
ainakin hyvä!
Koska sarja on katsomatta, eivät näyttelijät päässeet
tunkemaan pääni sisään. Rikoskomisario Veli Miettisestä muodostui mielessäni
aivan toisenlainen kuin Ville Virtasesta, ja hyvä niin. Miettinen on ihan
miellyttävä kaveri, vaikka vihanhallintakurssi saattaisi olla tarpeen. Mies on poliisidekkarigenrelle
ominaiseen tapaan kunnon poliisi, jonka tähtäimessä on enemmänkin lain hengen
kuin kirjaimen toteutuminen. Omapäinen komisario tietysti ärsyttää ylempiään ja
joutuu tarkkailun alle, mutta se ei tahtia haittaa. Myöskään Miettisen työmoraalissa
ei ole moitteen sijaa, toisin kuin monen muun poliisilaitoksella majailevan
laita tuntuu olevan.
Tapahtumat käynnistyvät, kun moottoritiellä tapahtuu
kummallinen välikohtaus. Juuri maahan tulleita espanjalaista henkivartijaa ja
japanilaista turistia ammutaan edessä ajavan pakettiauton takaosasta
konetuliaseilla. Japanilainen kuolee välittömästi, mutta espanjalainen pakenee
paikalta läheiseen Bauhausiin työnantajansa viehepakki mukanaan. Luoti
olkapäässä hidastaa menoa, mutta lisää ruumiita tulee nopeasti.
Suomen poliisi on ymmällään. Tapauksessa on monenlaista
epäselvää, jonka avautuminen tutkijoille ottaa aikansa (lukija sen sijaan
tietää enemmän voidessaan seurata tapahtumia eri näkökulmista). Pian selviää,
että asiaan liittyy todella korkean tason kansainvälistä politiikkaa ja
rikollisuutta. Panokset ovat käsittämättömän kovat. Kun juttu alkaa liittyä
myös Miettiseen itseensä, muuttuu leikki mielenkiintoiseksi.
Juoni etenee vauhdilla nopeita leikkauksia hyödyntäen, eli
luvut ovat napakoita ja lyhyitä ja näkökulmia vaihdellaan tiuhaan. Assosiointi
tv-sarjan tai toimintaelokuvan käsikirjoitukseen ei ole vaikeaa. Teksti on
lähes valmista siirrettäväksi visuaaliseen muotoon. Hännisen kirjoittajantaidot
tulevat mielestäni parhaiten esille sujuvassa ja nasevassa dialogissa. Hänninen
ei luennoi eikä saarnaa, ja vaikka vitsiä väännetäänkin, sekin on pääosin
luontevan oloista. Henkilökuvaus harvoin on tämän kaltaisissa toimintaan
keskittyvissä dekkareissa kovin kummoista, ja Hänniselläkin on taipumusta (ainakin
tässä) tyypittelyyn, mutta sekaan mahtuu ihan mielenkiintoista joukkoa, kuten
Miettisen eläköitynyt sukkienkutomista harrastava entinen esimies Mailis
Santala.
Juonen uskottavuudesta ei oikein näinä aikoina uskalla sanoa
mitään, kun melkein mitä tahansa tuntuu reaalimaailmassa tapahtuvan. Sen sijaan
kaksi tarinan murha-aseista on jokseenkin kyseenalaisia. Muutama muukin hankala
juonenkuljetukseen liittyvä fakta on taidettu oikaista, mutta ei se viihtymistä
haitannut.
Vepe Hänninen:
Kylmäverisesti sinun - Uusi alku
WSOY 2015. 300 s.
Arvostelukappale.
Vuoden johtolanka 2016 -palkintoehdokas. Kilpailuun osallistuminen tapahtuu siten, että kustantaja lähettää kirjan kilpailuraatilaisille luettavaksi. Kukin kustantaja itse vapaasti päättää, mitkä julkaisemansa kirjat se lähettää kilpailuun
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti