”Eletään kesäkuuta
1942. Adolf Hitlerin oikea käsi, marsalkka Wilhelm Keitel, on tulossa
onnittelemaan 75 vuotta täyttävää Mannerheimia Kaukopäähän. Äkkiä tilanne
sähköistyy, sillä vierailulle on tulossa myös Hitler itse, jolloin joukko
suomalaisia vastarintakommunisteja näkee hyvän tilaisuuden diktaattorin
murhaamiseen.
Kaikki ei kuitenkaan
mene ihan suunnitelmien mukaan, ja hermostuneen vastaanottotuokion aikana
Hitlerin toinen hansikas putoaa maahan. Pian ”tappajaryhmä” Kuoro joutuu
itsekin ajojahdin kohteeksi. Kaksi Kuoron jäsenistä pakenee –
henkilöllisyytensä vaihtaneina – saksalaisten rintamavastuualueelle Kuusamoon,
mutta muut palaavat päämajakaupunki Mikkeliin.
Suurten tunteiden ja
taustalla käytävän sodan vuoropuhelussa keskeisiksi nousevat Kuoron sisäiset
suhteet, heidän kohtaamansa muut ihmiset sekä hyvän ja pahan ikuinen taistelu.
Romaanin fiktiivinen
juoni on sijoitettu todellisten historiallisten tapahtumien keskelle.”
Näin kuvataan Hitlerin
hansikas -nimisen historiallisen romaanin takakannessa teoksen juonta ja ideaa. Kustantaja Kvaliti on
luokitellut teoksen jännitysgenreen kuuluvaksi, koska se on lähetetty Vuoden
johtolanka 2017 -kisaan. Mikä ettei, sääntöjen mukaanhan palkinto voidaan
myöntää hyvin vapaasti.
Idea Hitlerin hukkaaman hansikkaan ympärille kudotusta
juonesta on periaatteessa aivan kelvollinen, onhan vastaavia tuhoa tai onnea
tuottavia ja kädestä käteen liikkuvia esineitä ennenkin kirjallisuudessa
seikkaillut. Valitettavasti esikoiskirjailija Jari Rusanen ei ole saanut ideaansa kunnolla lentoon.
Hansikas
kyllä päätyy suomalaisten kommunistiattentaattoreiden käsiin ja vaikuttaa
aiheuttavan kulloisellekin omistajalleen onnettomuutta, mutta idea jää jonnekin
neljänneksen tietämille. Kirjan alkupuolella hansikas on jollain tasolla
tarinassa mukana, sitten se unohtuu kunnes kehyskertomuksen loppupuoliskossa
kaivetaan vielä hetkeksi esille.
Kehyskertomuksessa nuori opiskelija saapuu vanhainkotiin
haastattelemaan jatkosodan aikana eläneitä henkilöitä. Kuinka ollakaan, haaviin
osuu heti kerralla kaksi haastateltavaa, jotka ovat olleet aikanaan mukana
kommunistiryhmässä, jonka tehtävänä on ollut ampua Hitler, kun tämä saapui
Suomeen Mannerheimin syntymäpäiville. Suoraviivaisesti siirrytään ajassa
vuosikymmenten taakse, syntymäpäiviä edeltävään päivään.
Päämajakaupunki Mikkelin liepeillä kokoontuu joukko
kommunisteja, jotka alkavat siis improvisoida suunnitelmaa ensin Keitelin,
sitten Hitlerin ampumiseksi Kaukopäässä. Homma on niin amatöörimäistä, että
kommunistiaktivistina loukkaantuisin kuvauksesta verisesti. Tosin jossain
vaiheessa myös Helsingistä käsin toimintaa ohjaileva Yrjö Leino toteaa, ettei
suunnitelmalla ollut alun alkaenkaan mahdollisuuksia toteutua. Sen
ammattimaisempaa kuvaa ei tosin saa Suomen ja Saksan armeijoidenkaan touhuista,
mutta mielestäni Hitlerin hansikas on
kuitenkin kirjoitettu ihan vakavalla mielellä, ei parodiaksi.
Lukija tietää siis jo kirjan aloittaessaan, että jännittävin
osuus, Hitlerin ampuminen, tulee epäonnistumaan. Ideana onkin kai lähinnä
kuvata Suomen henkistä ilmapiiriä jatkosodan aikana, koska paljon käytetään
aikaa keskusteluihin sodan oikeutuksesta, sen päämääristä ja vaihtoehdoista
lopputuloksen suhteen. Millä ehdoilla Suomi voisi tehdä rauhan? Olisiko
moraalisesti ollut oikein ampua Hitler? Mitä siitä olisi seurannut? Onko
fasismi pahempi vaihtoehto kuin kommunismi? Onko käpykaartilaisuus tuomittavaa?
Mitä Saksassa ja Neuvostoliitossa oikeasti on meneillään? Jne. jne. Tässä
pohdiskelussa mielestäni näkyy kirjoittajan historianopettajatausta hieman
liiankin selvästi, kun on kuitenkin kyse kaunokirjallisuudesta.
Juonellisesti Hitlerin
hansikas hajoaa käsiin jo ennen puoltaväliä, kun Kuoron jäsenet alkavat
hallitsemattomasti säntäillä eri suuntiin mönkään menneen salahankkeensa
jälkeen. Kuorolaisten vaiheita onnettomuuksineen ja rakkaussuhteineen kuvataan
löyhästi läpi sodan, ja lopussa vielä vedetään kehyskertomuksessa langanpäät
yhteen. Henkilökuvaus on ohutta, ja väkeä on paljon laisesti. Kukaan
hahmoista ei oikein nouse keskiöön ja siten tarkemmin valaistuksi. Kieleltään
teos on sujuvaa mutta suoraviivaista.
Jari Rusanen:
Hitlerin hansikas
Kvaliti. 232 s.
Vuoden johtolanka 2017 -ehdokas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti