Antti Tuomainen: Palm Beach Finland

Jorma Leivo on saanut Thaimaan-lomallaan loistavan liikeidean. Hän päättää perustaa lomakeitaan, jossa ovat kaikki eteläisten rantalomakohteiden parhaat puolet, mutta ei epämiellyttävää aurinkovoiteen kanssa läträämistä eikä jatkuvaa kuumuuden aiheuttamaa inhottavaa hikoilua. Tästä välähdyksestä saa alkunsa Palm Beach Finland, itäisen Uudenmaan pikkukaupungin liepeillä sijaitseva lomaparatiisi muovipalmuineen päivineen. Vain lämpö puuttuu, mutta kiistatta Palm Beach Finland on ’the hottest beach in Finland’. Mitä siitä, että merivesi on jääkylmää kesät talvet, eikä lämmintä ole hiekallakaan juuri enempää. Tunnelma on tärkeintä!

Leivon bisnekset eivät ihan vielä pyöri toivotulla tavalla, ja likviditeettivaje on miehelle tuttua. Suunnitelmissa on kuitenkin laajentaa lomakohdetta aggressiivisesti. Harmillista kyllä Leivon havitteleman tontin ja sillä sijaitsevan ränsistyneen omakotitalon on hiljattain perinyt Olivia Koski, joka ei omasta akuutista rahapulastaan huolimatta ole lainkaan halukas myymään. Niinpä Leivo pistää kaksi työntekijäänsä eli parivaljakon Chico (rantavahti) ja Robin (kokki) taivuttelemaan Oliviaa suopeammaksi tarjoukselle. Ikävä vain, että kaikki menee kaksikon keikalla niin pieleen kuin voi. Lopputuloksena on ruumis Olivian keittiön lattialla. Mutta ruumis ei ole Olivian.

Tunarikaksikko onnistuu tekemään murhatyönsä kuin ammattilaiset, eikä poliisi pääse tutkimuksissaan eteenpäin. Niinpä Keskusrikospoliisi lähettää paikalle peitetoimintayksikkönsä pätevimmän kaverin eli Jan Nymanin lomailevan matematiikanopettajan peiteroolissa. Pahaksi onneksi murhan uhri oli häikäilemättömän Holma-nimisen rikollisen toistaitoinen veli. Holma päättää tahollaan myös selvittää, kuka tappoi hänen veljensä ja miksi. Sen jälkeen olisi koston aika.

Nopeasti koossa on siis tilanne, jossa tekoaurinkorannalla pyörii joukko ihmisiä, jotka eivät ole sitä, mitä väittävät olevansa. Kaikilla osallisilla ei ole ihan todellisuudentajukaan kohdillaan, ja rahasta ja rakkaudesta on akuutti pula vähän kaikilla, ainakin jommastakummasta. Mitä enemmän kukin tahoillaan ja toistensa kanssa hääräilee asioiden oikean laidan selvittämiseksi, sitä sotkuisemmaksi ja absurdimmaksi vyyhti muuttuu. Kaiken ohella sattuu vielä uusiakin kuolemantapauksia…

Tällaisen rungon ympärille Antti Tuomainen on rakentanut toisen mustan huumorin dekkarinsa Palm Beach Finland. Luku- tai tapauksessani paremminkin kuuntelukokemus oli hieman hämmentävä. Olen vankkumaton Tuomais-fani, eikä se asiantila horjunut yhtään. PBF on sujuvasti kirjoitettu ja juonikuviot loppuun asti mietitty kaikkine nauruhermoja kutkuttavine juonenkäänteineen.

Mutta silti olen aavistuksen pettynyt. Olen kenties tottunut liian hyvään, eli siihen, että Tuomainen yllättää minut joka kerta uudella teoksellaan. Se on tähän asti ollut aina selkeästi erilainen kuin edellinen, mutta samalla myös omalla tavallaan edeltäjiään parempi. Tällä kertaa näin ei ollut, vaikka viihdyin ihan mukavasti. Edellinen Mies joka kuoli vain yllätti minut totaalisesti ja oli hienoisesta lopun vaisuudesta huolimatta riemastuttava ja vetävä. PBF on selvästi hallitumpi saman tyylilajin edustaja, mutta samalla siitä osittain puuttuu irtonainen yllätyksellisyys. Valitettavasti PBF:a kuunnellessani pariinkin otteeseen mieleeni tuli eräs turkulainen dekkarikirjailija, jonka huumorin kovin lämmin ystävä en ole.

Rakkaudesta kirjoihin -blogin Annika selätti Palm Beach Finlandin avulla lukujuminsa ja hykerteli tyytyväisenä Tuomaisen kielen huomassa. Minna Kirsin Book Clubista ei löydä PBF:sta moitteen sijaa, sen sijaan kyllä tiettyä syvällisyyttäkin: Henkilöissä on Tuomaisen voima. Onnistuneen dialogin lisäksi hän saa nämä sinänsä tavis-hahmonsa pohdiskelemaan arvokkaita ajatuksia. Mikä on sinun unelmasi? Miten sinne pääset? Paljonko työtä se vaatii? Oletko valmis ponnistelemaan? Onko unelmasi sen arvoinen?

Tuija sentään Tuijata.Kulttuuripohdintoja -blogissa kaipailee kanssani Mies joka kuoli -dekkarin tunnelmia, vaikka PBF:nkin parissa viihtyi. Arde arvioi -blogin Ari Juntunen kaipailee lisää murhia: ”Sivujuonteissa tapahtuu pari brutaalia murhaa Hakaniemessä ja ne raikastavat kerrontaa välittömästi.” Mainiota!

Mutta Riitta K. Kirja vieköön -blogissa on täysin myyty, eikä Kirja hyllyssä -blogin Kaisa V. ole yhtään happamampi hänkään.

Antti Tuomainen: Palm Beach Finland
Like 2017. 332 s. Äänikirjan lukija Ville Tiihonen, kesto 10 h.

Painettu kirja arvostelukappale, äänikirja ostettu.

P.S. Kirjan visuaalinen asu on kaikin puolin onnistunut, siitä ehdottomasti pisteet kotiin!