A. H. Tammsaare: Maan lupaus #Viro100

Viron 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi kaivelin vielä kertaalleen vanhaa lehtijuttuarkistoani, jonka kätköistä löytyykin mitä parhaimmin päivään sopiva kirjoitus vuodelta 2002. Olen silloin untuvikkoharrastajakriitikkona saanut luettavakseni melkoisen klassikkojärkäleen eli Viron kansalliskirjailijan manttelia harteillaan kannattelevan A. H. Tammsaaren pääteoksen Totuus ja oikeus -sarjan aloitusosan Maan lupauksen suomennoksen. Teos teki vaikutuksen, ja muistan, että vilpittömästi olen aikonut lukea koko sarjan, kunhan sen suomennokset julkaistaisiin. Valitettavasti tämäkin hyvä aikomus on toistaiseksi toteutumatta.

Mutta tässä siis lehtijuttuni vuodelta 2002 (julkaistu Salon Seudun Sanomissa):

****

Otava on ottanut Seitsentähdet-klassikkosarjaansa virolaisen kirjailijan A. H. Tammsaaren pääteoksen, viisiosaisen romaanisarjan Totuus ja oikeus. Sarja ilmestyi Virossa nopeassa tahdissa vuosina1926 – 1933, mutta suomennokset ovat ikävä kyllä viipyneet näin pitkään. Kääntäjä Juhani Salokannel on kirjoittanut kirjaan saatesanat, joissa hän lyhyesti esittelee paitsi kirjailijaa ja hänen tuotantoaan myös Viron historiaa ja maaseutukulttuuria.

Totuus ja oikeus -sarjan aloittava Maan lupaus on raivaajaeepos hieman Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian ensimmäisen osan tapaan. Vargamäen Andres ei kuitenkaan ole torppari, vaan Viron ensimmäisiä itsenäisiä talonpoikia. Andres ostaa kolmekymppisenä tuoreena aviomiehenä itselleen maapalstan, kartanon entisen alustilan. Maa on huonoa soista näreikköä, mutta Andres uskoo omiin ja vaimonsa voimiin ja luottaa tulevaisuuteen. Työtä tehdään armotta vuodesta toiseen vuorokaudet lähes läpeensä. Kirjan eräs keskeinen teema onkin työnteon loppumattomuus. Milloinkaan ei tehty riitä, vaan jo tehty työ tuntuu vaativan yhä lisää.

Tarina alkaa 1860-luvulta, ja kirjassa kuvataan Vargamäen elämää parinkymmenen vuoden ajalta. Aika on kuitenkin lähes syklistä vuodenaikojen kiertoa, sillä työt toistuvat samoina vuodesta toiseen. Joitakin tapahtumia käsitellään yksityiskohtaisesti, kun taas välillä vuodet sivuutetaan maininnalla. Syntymä ja kuolema ovat entisajan maaseudulla alati läsnä. Lapset tuovat mukanaan iloa ja murhetta mutta myös odotettua vaurautta. Varsinkin poikia odotetaan perijöiksi ja työntekijöiksi, kun taas tytöt ovat lähinnä viemässä omaisuutta talosta pois.

Tammsaare käsittelee myös naisen roolia työjuhtana ja synnyttäjänä. Varsinkin talon emännän osana on loppumaton raataminen ilman arvostusta. Lapsia ja lapsuutta kuvataan kirjassa hyvin aidosti. Vaikka aineelliset olot eivät aina olleet kummoiset, lapset löysivät iloa monista yksinkertaisista asioista. Henkilökuvaus on kauttaaltaan laadukasta.

Keskeinen jännite romaaniin syntyy naapurusten keskinäisistä väleistä. Naapurin isäntä Pearu näet huvittelee mielellään haastamalla riitaa naapuriensa kanssa. Alkaa loppumaton kiusanteko ja oikeudenkäyntien sarja. Totuuden avulla Andres aluksi uskoo oikeutta saavansa, mutta hän saa oppia, että totuus on hyvin suhteellinen käsite ja oikeuskin usein vahvemman ja vauraamman puolella.

Näkökulma vaihtelee kirjan mittaan isännästä palvelusväkeen ja talon lapsiin. Pojan mukana irtaudutaan myös Vargamäestä, kun Indrek haluaa opiskelemaan. Vaihtelua tuo myös tyylilajien muuntelu. Paikoin vakaan eeppinen kerronta muuttuu vauhdikkaaksi tappeluiden ja voimainkoetusten kuvailuiksi. Mukana on humoristisia kohtauksia mm. kylän kapakasta, missä miehet kilpailevat voimillaan ja rahoillaan. Vastapainona ovat raastavat surun hetket, kun kurkkumätäepidemia korjaa satoa.

Maan lupaus on todellinen klassikko ja samalla vahva lukuromaani, jota ei malta laskea käsistään.

A.H. Tammsaare: Maan lupaus (Tõde ja õigus). Totuus ja oikeus I
Suomentanut ja saatesanat laatinut Juhani Salokannel. Otava 773 s.

Totuus ja oikeus -sarja suomeksi:


Totuus ja oikeus. 1, Maan lupaus. (Tõde ja õigus I, 1926.) Suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani Salokannel. Helsinki: Otava, 2002. 

Totuus ja oikeus. 2, Koulutie. (Tõde ja õigus II, 1929.) Suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani Salokannel. Helsinki: Otava, 2004. 

Totuus ja oikeus. 3, Surmatulet. (Tõde ja õigus III, 1931.) Suomentanut Juhani Salokannel. Helsinki: Otava, 2007. 

Totuus ja oikeus. 4, Kuolemantanssi. (Tõde ja õigus IV, 1932.) Suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani Salokannel. Helsinki: Otava, 2011. 

Totuus ja oikeus. 5, Kotiinpaluu. (Tõde ja õigus V, 1933.) Suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani Salokannel. Helsinki: Otava, 2013.