Sivut

torstai 8. maaliskuuta 2018

Jyri Paretskoi: Shell's Angles - Aivot narikkaan #nuortenkirjatorstai



”Aivot narikassa on vähän eri asia kuin aivot lattialla.”

Jyri Paretskoin nuortenkirjasarja Shell’s Angles (niin kuin Shellin kulmat, siis) on ollut melkoinen menestystarina. Esikoisromaanistaan Shell’s Angles (Karisto, 2013) Paretskoi sai nuortenkirjallisuuden Topelius-palkinnon. Vuonna 2014 kirjalle ilmestyi jatko-osa Shell’s Angles ja Kalajoen hiekat (Karisto), joka oli Finlandia Junior -palkintoehdokas. Sarjan
kolmas osa, Shell’s Angles ja beibit (Karisto 2015) oli sekin Topelius-ehdokas. Vuonna 2016 Paretskoi sai sarjastaan Laivakello-palkinnon.

Palkintoja ja ehdokkuuksia on siis sadellut, eikä muutakaan menestystä voi vähätellä. Tänä keväänä Kotkan nuoristeatteri esittää Shell’s Angles -rock-musikaalia. Sarjan neljännen osan Shell’s Angles – aivot narikkaan ensimmäinen painos myytiin hetkessä loppuun.

Itse hyppäsin uskaliaasti Shell’s Anglesin jengin matkaan vasta uusimmasta eli tästä neljännestä osasta alkaen. Otin tietoisen riskin, koska lukuaikaa ei vain ole niin paljoa, että voisin lukea kaikki #nuortenkirjatorstai-projektini sarjat alusta alkaen. Kävi ilmi, ettei tarakalle hyppääminen vauhdissa ollut tässä tapauksessa lainkaan hankalaa.

Alku on sähäkkä, kuten pitääkin. Ysiluokkalaiset Henri, Rudi, Samu ja Milla lähtevät perjantai-iltapäivänä koulun jälkeen mopoillaan kohti Samun kotia. Samua harmittaa, koska tyttöystävä on samana päivänä jättänyt hänet tekstarilla ja opettaja on kohdellut epäreilusti. Harmi purkautuu keulimisena, ja sitten vasta harmittaakin, koska kadunkulmasta vastaan ajaa sopivasti poliisimaija.

Kaverukset päättävät yhdessä unohtaa kaikki huolet edes perjantain ajaksi ja laittaa porukalla aivot narikkaan. Tervehenkinen nelikko keksii yhdessä riemukkaan ajanvietepelin, jonka lomassa heitetään huulta ja sivutaan hieman vakavampiakin aiheita paikoin villiksi äityvän vitsailun suojista. Pelin tiimellyksessä jengi tulee hankkineeksi uuden jäsenenkin eli motocrossia menestyksekkäästi harrastavan Jennin.

Kerronta nojaa hyvin vahvasti dialogiin, jonka varassa itse asiassa hyvin vähät tapahtumat kuvataan. Paretskoin nuoret henkilöt ovat sanavalmiita ja juttu luistaa mukavasti. Tapahtumat mahtuvat yhteen iltapäivään ja illan tunteihin, joten kirja on oikeastaan puolenpäivänromaani.

Juoni on hyvin olematon, ja varsinaiset tapahtumat tai juonenkäänteet sijoittuvat aivan kirjan loppumetreille. Lopun yllättävä käänne muuttaa tunnelman kertaheitolla kepeästä vakavaan. Tämä ei vaikuta sarjan aiempien osien esittelyjen perusteella poikkeukselliselta, vaan Paretskoi on käsitellyt sarjassa vakavia teemoja aiemminkin. Loppu on samalla myös koukku, joka saa lukijan odottamaan sarjaan pikaista jatkoa. Sitä toivottavasti on luvassa.

Shell's Angles -sarja on oikea yläkoulun äidinkielen opettajan toiveuni. Nopealukuiset kirjat eivät ole liian paksuja tai isokokoisia kokemattomienkaan lukijoiden käsiin, niiden päähenkilöt ovat sopivan ikäisiä, tavallisia mopopoikia ja -tyttöjä. Huumorin avulla käsitellään vakaviakin aiheita, mutta ei saarnata eikä opeteta sormi pystyssä. Keskustelujen ja pohdintojen pohjaksi teokset ovat oivallisia. Lisäksi ne saattavat houkutella kirjojen ja lukemisen pariin vastahakoisempiakin kavereita.

Jyri Paretskoi: Shell’s Angles – Aivot narikkaan
Karisto 2018. 218 s.


Arvostelukappale.


Jyri Paretskoi: Shell's Angles - Aivot narikkaan 


Tulossa:


Kalle Veirto: Sählymestarit - Ruotsin kuninkaat 15.3.2018

Maria Autio: Lohikäärmekesä 22.3.2018
Kimmo Ohtonen: Ikimaa - Soturin tie 29.3.2018
Anniina Mikama: Taikuri ja taskuvaras 5.4.2018

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti