Maria Autio: Lohikäärmekesä #nuortenkirjatorstai

Oletko vaikeuksissa, yksin, sairas, ilman työtä tai opiskelupaikkaa? 

Olipa ongelmasi mikä tahansa, me autamme ratkaisemaan sen. 

Aurinkopiirissä kaikki ovat yhtä suurta perhettä. 

Meillä paranet, saat uusia ystäviä, sinulle sopivia tehtäviä, 

opit uutta ja voit kokea elämäsi mielekkääksi. 

Meille juuri Sinä olet tärkeä ja arvokas. 

Älä enää viivyttele vaan tule jo tänään!

Sinna ja Tuisku ovat olleet parhaat kaverukset pikkutytöistä asti. Kummankaan elämä ei ole ollut suoraviivaisen onnellista. Sinnan äiti on aloittanut uuden elämän Kiinassa uuden perheensä kanssa ja lähettää tyttärelleen epäsopivan kokoisia yöpaitoja synttärilahjaksi. Isä tuntuu keskittyvän vain työhönsä ja uuteen avovaimoonsa ja tämän poikaan. Tuiskun äiti on menehtynyt ärhäkkään syöpään ja isälle ei oikein maistu muu kuin olut.

Tyttöjen peruskoulun jälkeinen kesä ei siis ala oikein hyvissä merkeissä. Pahemmaksi vain menee, kun Sinna saa yhteisvalinnan tulokset: hän ei ole päässyt mihinkään järkevään opiskelupaikkaan. Totuus on niin karvas pala, ettei hän kerro siitä isälle ja Ilonalle mitään. Epäonnistuminen tuntuu pimentävän auringonkin. Tuiskukin on vain innoissaan saamastaan lukiopaikasta.

Tässä mielentilassa Sinna osuu oikopolkunsa varrella sijaitsevan keltaisen huvilan pihaan. Siellä hän tapaa ihanan Samuelin, joka houkuttelee hänet Aurinkopiirin jäsenten kokoontumiseen. Raisa-nimisen naisen johtaman Aurinkopiirin jäseniä kutsutaan kaupungilla raisalaisiksi tai suorasukaisesti lahkolaisiksi. Sinna antaa Samuelin puhua itsensä ympäri ja suostuu kastettavaksi, vaikka etäiset varoituskellot tuntuvatkin jossain sopukassa kilkattavan.

Tuiskulle Aurinkopiiri on myös tuttu, sillä isä ja äiti kuuluivat tiiviisti lahkoon vuoden verran äidin sairastumisen aikoihin. Sitten jotain tapahtui, ja vanhemmat katkaisivat välinsä Raisaan ja tämän kannattajiin. Tuiskulle ei kuitenkaan koskaan selvinnyt, miksi. Asia alkaa vaivata Tuiskua kesän mittaan yhä enemmän, ja hän päättää selvittää arvoituksen. Sinnan liukumisesta lahkoon Tuiskulla ei kuitenkaan ole mitään käsitystä.

Tällainen on pääpiirteissään lähtöasetelma Maria Aution nuortenromaanissa Lohikäärmekesä. Aurinkopiiri toimii nimettä jäävässä eteläsuomalaisessa pikkukaupungissa, ja lienee kirjailijan mielikuvitusta. Yhteisössä on kuitenkin koko joukko helposti tunnistettavia uskonnollisille lahkoille ominaisia toimintatapoja ja piirteitä.

Suljettuun yhteisöön sisään vihityt jäsenet noudattavat tiukkoja sääntöjä, jotka rajoittavat yksilön vapautta pukeutumisesta varallisuuden hallintaan. Ulkopuolisten kanssa tekemisissä oleminen halutaan rajata mahdollisimman vähiin, ja pahimmillaan jäseniltä edellytetään omista perheenjäsenistään luopumista. Uusilta jäseniltä edellytetään työpalvelua ja vaarallisen kuuloista unipaastoa. Lisäksi lahkon omistamana huvilan seinien sisällä tapahtuu monenlaista, mikä ei kestä auringonvaloa.

Aukenevatko Sinnan silmät ennen kuin on liian myöhäistä? Pystyykö Tuisku selvittämään, mitä hänen vanhempiensa ja lahkon välillä tapahtui? Kumpikin tyttö on vuorollaan romaanin minäkertojana, ja tapahtumat etenevät joutuisasti.

Autio ei selitä liikaa eikä myöskään kerro liian ahdistavia asioita lahkosta ja sen toiminnasta, vaan jättää pahimmat totuudet lukijan pääteltäviksi. Parisataasivuinen romaani on aiheestaan huolimatta kepeähköä ja helppoa luettavaa, mutta se ajatteluttaa sitäkin enemmän.

Autio pureutuu hienosti mekanismiin, joka saa ihmisen hakeutumaan erilaisten aurinkopiirien huomiin. Esimerkiksi tästä aiheesta voisin kuvitella käytävän hyvän keskustelun nuorten kanssa kirjan lukemisen jälkeen, samoin muista teoksen nuoruuteen ja itsenäistymiseen, perheeseen ja ystävyyteen liittyvistä teemoista. Lohikäärmekesä on oivallista luettavaa kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille ja sopinee vähän vanhemmillekin nuorille.

Maria Autio: Lohikäärmekesä
Karisto 2018. 214 s.

Arvostelukappale.

#nuortenkirjatorstai-sarja:

Tatu Kokko: RobMacCool ja Krimin jalokivi
Tatu Kokko: Rob MacCool ja Kirottu metsä
Marja-Leena Tiainen: Viestejä Koomasta
Juuli Niemi: Et kävele yksin
Nemo Rossi: Viimeinen etruski
Iida Sammalisto: Tähtimosaiikki
Jukka Behm: Pehmolelutyttö
L. K. Valmu: Poika - Murha seitsemännellä luokalla

Elina Rouhiainen: Muistojenlukija
Sanna Heinonen: Noland
Kalle Veirto: Kyläkaukalon lupaus 
Laura Suomela: Silmänkääntötemppu
Nonna Wasiljeff: Loukkupoika 
Riina Mattila: Järistyksiä
Jukka-Pekka Palviainen: Virityksiä 

Jyri Paretskoi: Shell's Angles - Aivot narikkaan
Kalle Veirto: Sählymestarit - Ruotsin kuninkaat
Maria Autio: Lohikäärmekesä 

Tulossa:


Kimmo Ohtonen: Ikimaa - Soturin tie 29.3.2018
Anniina Mikama: Taikuri ja taskuvaras 5.4.2018
Mervi Heikkilä: Revonpuro 12.4.2018
Anders Vaclin ja Aki Parhamaa: Beta 19.4.2018
Anne Leinonen: Noitakirja 26.4.2018