Anders Vacklin ja Aki Parhamaa: Beta. Sensored Reality 1 #nuortenkirjatorstai

Minne haluat mennä?
Mitä haluat tehdä?
Mitä haluat saavuttaa?

Katso mielesi linnunrataa ja valitse.

Kun loppuvuodesta haastoin itseni #nuortenkirjatorstai-projektiini, arvasin, että jossain vaiheessa saisin eteeni teoksen kaukaa mukavuusalueeni ulkopuolelta. Arvelin, että jo jääkiekko- tai sählyaiheiset romaanisarjojen ties monennetko osat saattaisivat alkaa kakisuttaa kurkkuani, mutta nepä ovat ainakin toistaiseksi solahtaneet alas vaivatta.

Kun posti toi Anders Vacklinin ja Aki Parhamaan Sensored Reality -trilogian aloitusosan Beta, tunsin kylmän hien nousevan otsalleni. ”Kapinallinen ja itsepäinen tyttö viettäisi päivät mieluummin pelikonsolillaan kuin uudessa koulussa, jossa kaikki menee pieleen ensi hetkestä alkaen. Bugin elämä muuttuu, kun animoitu videopeli-lohikäärme kutsuu hänet betatestaajaksi keskiajan Japaniin sijoittuvaan ninjapeliin.” Apua… en ole koskaan pelannut ainuttakaan konsolipeliä. En ymmärrä pelimaailmasta tai videopeleistä mitään! (Eikä oikeastaan kiinnostakaan, sen puoleen…)

Mutta luvattu mikä luvattu. Edessä oli siis 327 sivua tekstiä, joka ei todennäköisesti kiinnostaisi minua juuri lainkaan, mutta kaikkeahan voi kokeilla, ainakin lukemisen saralla. Siispä kirja auki ja lukemaan.

Kuusitoistavuotias Minako Takeda alias Bug on muuttanut vuonna 2117 Japanista Suomeen, tarkemmin sanoen Meri-Helsinkiin, koska Minakon japanilaisen isän kuoltua tapaturmaisesti tytön suomalainen äiti on saanut himoitun työpaikan kansainvälisen pelifirman Realdream Interactive Studiosin pääkonttorista. Äidin työ on huippusalaista.

Tulevaisuuden Helsinki näyttää Betassa hyvin erilaiselta kuin nykyinen. Ilmaston lämpeneminen on nostanut merenpintaa rajusti, mutta ihmiset ovat sopeutuneet. Vedenalaiset osat rakennuksista ja esimerkiksi metro on kapseloitu, joten niitä voidaan edelleen käyttää. Katukuiluissa liikutaan sujuvasti vaporettoilla, gondoleilla ja vesiskoottereilla.

Minakon koulu-ura uudessa lukiossa ei ala lupaavasti. Parantumattomana peliaddiktina hän ’unohtaa’ mennä kouluun ensimmäisenä päivänä ja jääkin kotiin pelaamaan. Niin ei pitänyt käydä, mutta kävi kuitenkin. Vastaanotto on siis jo lähtökohtaisesti kylmäkiskoinen, kun Minako lopulta opinahjoonsa saapuu. Epäonnekseen hän onnistuu vielä usuttamaan luokkansa ja ehkä koko koulun pelätyimmän kiusanhengen, mustan vyön karateka Jaden kimppuunsa ja saamaan oikein kunnon selkäsaunan päivän päätteeksi.

Tämä episodi johdattaa Minakon parin mutkan kautta tilanteeseen, jossa hänet puoliväkisin värvätään Realdream Interactive Studiosin uuden tulossa olevan mullistavan erilaisen ja upean videopelin Shadow Warriors II:n betatestaajaksi. Peliä ei pelata perinteisesti käsiohjaimilla vaan ohjaimena toimiin käyttäjänsä mukaan yksilöityvä puku, jonka sensorit toimivat aistien välittäjinä. Pelaaja haistaa, maistaa ja tuntee sen lisäksi, että kuulee ja näkee pelin. Sensored Reality, kuten jo kirjasarjan nimi kertoo.

Minako on siis melkoisissa vaikeuksissa reaalimaailmassa, mutta ne ongelmat eivät ole mitään verrattuna niihin, joita hän kohtaa lähdettyään tutustumaan Shadow Warriorsin japanilaiseen menneeseen maailmaan. Siellä hänen on opeteltava vaikeita ninjataitoja ja ratkaistava ongelmia, jotka mittaavat älyä, nokkeluutta, sitkeyttä ja fyysisiä taitoja. Kun Shadow Warriors -pelin ja mullistavan pelipuvun julkistamispäivä koittaa, sekoittuvat reaali- ja virtuaalimaailmojen ongelmat ennen näkemättömäksi vyyhdiksi, jossa ihmishenki on halpaa ja pelipisteet ennätystiukassa. Minako joutuu laittamaan kirjaimellisesti kaiken peliin, mutta sekään ei taida riittää.

Betan lopussa on vielä kutkuttava maistiainen seuraavasta osasta Glitchistä, jotta lukija varmasti pysyy tiukasti koukussa. Saako Minako selville, mitä hänen isälleen oikeasti tapahtui? Löytääkö Minako äitinsä, joka Betan lopussa katoaa väitettyään lähtevänsä töihin? Mitä tapahtuu Minakon opinnoille? Isoja kysymyksiä jää auki!

Mutta miten kävi mukavuusalueensa ulkopuolelle joutuneelle keski-ikäiselle täti-ihmiselle Betan ja Minakon matkassa? Aivan loistavasti! Viihdyin ja tempauduin lopulta täysin tarinan vietäväksi. Scifi ja dystopiat ovat minulle tuttua ja mieluisaa luettavaa, joten aivan uppo-oudon pariin en sittenkään joutunut, vaikka sitä pelkäsinkin. Samaten tuttuja ovat dekkari- ja trillerigenret, joille tyypillisiä piirteitä tästä Vacklinin ja Parhamaan teoksesta myös löytyy oikeastaan aika paljonkin. Bonuksena on vielä aimo annos Japani-tietoa ja -tunnelmaa!

Pääosassa on kuitenkin pelaaminen ja ennen kaikkea futuristinen pelimaailma huikeine mahdollisuuksineen. Minakon matkassa niihin oli miellyttävää tutustua. Tunnustan, että jossain vaiheessa hiuksia nostattavan jännittäviä pelikohtauksia lukiessani mieleni perukoilla vilahti ajatus, että jospa sittenkin kokeilisin itsekin jotain peliä – onneksi tämä sentään meni nopeasti ohi!

Kenelle sitten suosittelisin Betaa? Ainakin kaikille pelaamisesta kiinnostuneille, sillä asiaa harrastavat löytänevät tekstistä paljon sellaista, joka minulta meni täysin ohi. Ikähaarukka lienee jossain (lukemaan tottuneista) yläkoulun kahdeksasluokkalaisista lukioikäisiin ja siitä tietysti ylöspäin vaikka kuinka iäkkäisiin. Mutta tämä sopii siis mainiosti lukiolaisille (minulta on toivottu nimenomaan lukuvinkkejä tälle kohderyhmälle), se mainittakoon vielä erikseen.

Vauhdikkaan pinnan alle kirjoittajat ovat ujuttaneet paljon vakavaa ajattelun aihetta, joten esimerkiksi koulukäyttöön teos on oivallinen. Monenlaiset teemalliset keskustelut onnistuvat hyvin lukemisen pohjalta. Yhdeksi tehtäväksi ehdottaisin, että teoksesta etsittäisiin kaikki hyvät ja hyödylliset seuraukset, joilla pelaamista kuin vaivihkaa lukijalle perustellaan!

Anders Vacklin ja Aki Parhamaa: Beta. Sensored Reality 1.
Tammi 2018. 327 s.

Arvostelukappale.

#nuortenkirjatorstai-sarja:

Tatu Kokko: RobMacCool ja Krimin jalokivi
Tatu Kokko: Rob MacCool ja Kirottu metsä
Marja-Leena Tiainen: Viestejä Koomasta
Juuli Niemi: Et kävele yksin
Nemo Rossi: Viimeinen etruski
Iida Sammalisto: Tähtimosaiikki
Jukka Behm: Pehmolelutyttö
L. K. Valmu: Poika - Murha seitsemännellä luokalla

Elina Rouhiainen: Muistojenlukija
Sanna Heinonen: Noland
Kalle Veirto: Kyläkaukalon lupaus 
Laura Suomela: Silmänkääntötemppu
Nonna Wasiljeff: Loukkupoika 
Riina Mattila: Järistyksiä
Jukka-Pekka Palviainen: Virityksiä 

Jyri Paretskoi: Shell's Angles - Aivot narikkaan
Kalle Veirto: Sählymestarit - Ruotsin kuninkaat
Maria Autio: Lohikäärmekesä 
Kimmo Ohtonen: Ikimaa. Soturin tie 

Anniina Mikama: Taikuri ja taskuvaras 

Mervi Heikkilä: Revonpuro 

Anders Vacklin ja Aki Parhamaa: Beta. Sensored Reality 1

Tulossa:

Anne Leinonen: Noitakirja 26.4.2018
Laura Lähteenmäki: Yksi kevät 3.5.2018
Veera Salmi: Saari 10.5.2018
Sini Helminen: Veden vallassa 17.5.2018