Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen

En seuraa juurikaan urheilua, vielä vähemmän moottoriurheilua ja F1-sarjaa. En myöskään lue aktiivisti iltapäivälehtiä tai muuta keltaiseen lehdistöön viittaavaa, eli en ole kovinkaan hyvin kartalla ns. julkkisten yksityiselämien käänteistä. Mutta koska kuitenkin elän ihan tavallista suomalaista arkea perheen ja työn parissa, omistan television ja nettiyhteyden, en voinut olla huomaamatta, että suomalaisesta formulatähdestä Kimi Räikkösestä oli ilmestymässä kirja. Mielenkiintoista asiassa oli, että kirjan tekijä on Kari Hotakainen. Siis ihan oikea kirjailija, vieläpä sellainen, jonka kirjoittamia teoksia olen lukenut korkeahkon pinon ja niistä vielä pääosin pitänyt, osasta kovasti.

Kun kirja pari viikkoa sitten julkaistiin, oli julkaisutilaisuus melkoinen mediaspektaakkeli suomalaisella mittapuulla arvioituna. Kimi Räikkönen on kansainvälinen julkkis ja urheiluidoli, sen alkoi tajuta kaltaiseni ummikko sivustaseuraajakin, tai kuten Räikkönen itse sanoisi, kotelo. Kirjan käännösoikeudet oli jo ennen ilmestymistä myyty lukuisiin maihin ja esimerkiksi englantilainen kustantamo on huhujen mukaan maksanut oikeuksista maltaita.

Media siis kävi kuumana, ja saman tien alkoi kuulua myös soraääniä. Spekuloitiin sillä, kuinka paljon Hotakainen tästä kirjasta nettoaa, miksi hän oli myynyt itsensä moiselle kaupalliselle hömpötykselle ja kuinka arvostettu kustantamo Siltala oli ryhtynyt mokomaan projektiin. Sosiaalisessa mediassa lukuisat lukuharrastajat kertoivat, että ovat Hotakaista tähän asti lukeneet mutta nyt jäisi kyllä väliin. Hieman kummastelin jyrkkiä kantoja, koska itselläni ei oikein ollut mitään valmista mielipidettä. Luen todella vähän elävien ihmisten henkilökuvia, eivätkä urheilutähdistä tehdyt ura- ja elämänvaiheselostukset oikein jaksa innostaa. Mutta en nyt ollut mitään päätöstä lukemattomuudestakaan tehnyt, vaan lähinnä vain olin pannut kirjan merkille.

Sitten parikymppinen poikani alkoi kysellä, onko tarkoitukseni hankkia Räikkös-kirjaa. Jos vaikka hankkisin sen äänikirjana, hän voisi kuunnella… Kuka äiti tällaista voi vastustaa?! En ainakaan minä. Ja saisinpa sitten itsekin kuunnella kohukirjan. Sanoista tekoihin, ja niin olin tullut hankkineeksi Tuntemattoman Kimi Räikkösen heti ilmestymispäivänä. Hieman kyllä pisti hymyilyttämään itseä. Äänikirjan kesto on vain varttia vaille kuusi tuntia, joten pari tuntia päivässä työmatkaa ajaneelle pojalle sen selättäminen kävi muutamassa päivässä.

Itselläni oli toinen kirja vielä kesken, mutta sen loputtua otin Räikkösen heti työn alle. Perjantain siivous- ja ruoanlaittopuuhien parissa kirjasta meni noin puolet ja tänään sunnuntaina samoissa merkeissä mukavasti toinen puoli. Kirja on erinomaisen viihdyttävä, kuten monet ovat jo ehtineet kertoakin.

Hotakainen on kertonut lukuisissa haastatteluissa, että hänen alkuperäinen ideansa oli kirjoittaa kirja aiheesta, josta hän tietää etukäteen mahdollisimman vähän. Sitten vain mieleen tulivat F1 ja Kimi Räikkönen. Tämä mieleenjuolahdus tapahtui jo viisi vuotta sitten, mutta vastaus formulatähden avustajalta tuli vasta viime vuoden keväällä. Onpa sitten totta tai ei, ettei Hotakainen tiennyt mitään formuloista, kirja on kirjoitettu juuri kaltaisilleni ihmisille, jotka eivät formuloista mitään tiedä eivätkä niin välitä tietääkään.

Hotakainen ei väsytä lukijaansa teknisillä yksityiskohdilla vaan kertoo, miltä formulasirkuksen sisäpiirissä ummikon silmin näyttää: mielenkiintoiselta, uskomattomalta. Hotakainen ällistelee näkemäänsä ja esittää kummallisia kysymyksiä tapaamilleen ihmisille. Formulat ovat järjetön bisnes, mutta Hotakainen ei ota kantaa puolesta tai vastaankaan, kunhan kertoo, mitä näkee ja kokee.

Kirjan syntymisen edellytys on ollut, että Hotakainen on saanut Räikkösen puhumaan itselleen. Selvästikin kirjailijan ja kuljettajan kemiat toimivat ja luottamus on syntynyt. Räikkönen ja hänen lähipiirinsä, etupäässä äiti, avautuvat henkilökohtaisistakin asioista. Silti kirja on hyvin häveliäs. Räikkösen naisseikkailuista tai edes ensimmäisestä avioliitosta ei puhuta kuin puoli sanaa, ja nykyisestä avioliitosta ja vaimosta kerrotaan kauniisti ja arvostavasti.

Sen sijaan viinan kanssa läträämisestä on puhetta paljon ja moneen kertaan ja sellaiseen sävyyn, että ne jutut eivät kertojaansa Räikköstä hävetä vaan lähinnä naurattavat. Hotakainen tosin muistuttaa lukijaa, että tarinoihin kannattaa suhtautua nimenomaan tarinoina. Haastateltavat ovat ne kertoneet ja kirjailija kirjoittanut kirjaan. Lukija tehköön omat tulkintansa.

Kirjasta välittyy, että Hotakainen suhtautuu haastateltaviinsa arvostavasti ja kunnioittaen. Todennäköisesti Hotakainen ja Räikkönen ystävystyivät kirjoitusprosessin aikana. Suomen Kuvalehden jutussa Hotakainen kertoo luottamuksen tärkeydestä ja luottamuksesta puhutaan myös kirjassa moneen kertaan. Räikkösestä piirtyy Hotakaisen tekstissä mies, joka on poikkeuksellisen lahjakas, määrätietoinen ja laiska, ujo ja huumorintajuinen, vähäpuheinen ja toimintaan keskittyvä, auktoriteettikammoinen ja ketään kumartamaton, kunnianhimoinen ammattimies viimeistä soluaan myöten mutta samaan aikaan rakastava perheenisä ja luotettava, lojaali ystävä. Jäämies, kuten sanottu, mutta vain töissä ollessaan.

Jäämies-brändiä siis teoksessa raotetaan ja näytetään pehmeämpää yksityiselämän Räikköstä, joka konttailee pienen poikansa leikeissä. Samalla kuitenkin vahvistuu sankarimyytti, ryysyistä rikkauksiin -tarina. Moneen kertaan esimerkiksi toistuu fakta, että Räikkösille saatiin rakennettua sisä-wc vasta Kimin ansaitsemilla rahoilla. Siihen saakka perheen kaikki omat ja lainatut rahat olivat menneet perheen poikien (ja koko perheen yhteisten) harrastusten kustannuksiin. Perheen omistautuminen oli välttämätöntä Kimin uran onnistumiselle, mutta myös onnea ja hyvää tuuria tarvittiin moneen kertaan matkan varrella.

Tuuria on minusta jo siinä, että poikkeuksellinen lahjakkuus yhdistyy Räikkösessä (ja kenessä tahansa formulakuljettajassa) fyysisiin ominaisuuksiin. Olen nimittäin nähnyt, kuinka älyttömän pieni tila F1-autossa kuljettajalla on. Siihen ei kovin moni aikuinen mies mahdu.

Tuntematon Kimi Räikkönen ei ole kaunokirjallinen merkkiteos. Sen lukematta jättäminen ei ole menetys, mutta toisaalta sen lukaiseminen on helppoa ja se tarjoaa mukavaa ajanvietettä. Formula-asiantuntijoille ja Räikkösen vaiheista kohtalaisesti kartalla oleville se tarjonnee vähänlaisesti uutta, näin ainakin oletan, mutta kaltaiselleni ummikolle siinä oli paljon ennen kuulumatonta (en esimerkiksi tiennyt Räikkösen menneen uudestaan naimisiin ja saaneen kaksi lasta, tai ehkä tiesin, mutta en muistanut…).

Räikkös-fania minusta ei tullut vieläkään eikä Formula-intoilijaakaan, mutta arvostukseni Hotakaisen kirjoittajan- ja jutunkerrontalahjoja kohtaan vahvistui. Kyllä häneltä syntyy hyvä ihmiskirja siinä missä romaani tai muu kaunokirjallinenkin teos. Ammattimies.

Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen
Siltala 2018. Äänikirjan lukija Aku Laitinen, kesto 5 h 45 min.
Painetussa kirjassa 260 sivua.

Äänikirja ostettu.

Äänikirjan puute on, että kuuntelija ei näe kuvia. Kuvituksesta en siis osaa sanoa mitään.

Kannattaa lukea Jokken kirjanurkan juttu samasta kirjasta. Jokke ei ole kaltaiseni kotelo, vaan täysin kartalla Kimin urasta ja vaiheista muutenkin. Harvinaisen hehkuttava juttu Jokkelta!