Sivut

sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Taru Anttonen ja Milla Karppinen: Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) + ARVONTA!



Elena Favillin ja Francesca Cavallon Iltasatuja kapinallisille tytöille (Good Night Stories for Rebel Girls) oli viime vuonna Suomessa ihan kohtalainen menestys ja maailmalla vielä suurempi ilmiö. Teokseen on jo tehty jatko-osakin, joka ilmestyy myös suomeksi tänä syksynä. Kirjassa kerrotaan iltasatumuodossa sadan itsenäisen, rohkean ja päättäväisen naisen tarinat värikkäin kuvin höystettynä. Ideana on rohkaista nykyajan pieniä tyttöjä unelmiensa saavuttamisessa.

Suomalaiset kustantamot ovat tarttuneet ideaan innolla, ja tänä syksynä on ilmestynyt peräti kolme samaa ideaa hieman eri tavoin varioivaa teosta. Kaksi niistä on Favillin ja Cavallon teoksen suomennoksen julkaisseen S&S:n kustantamia eli Ida Salmisen Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa ja Elina Tuomen Itsenäisiä naisia: 70 suomalaista esikuvaa.

Kolmas teos on Into-kustantamon kautta julkaistu mutta joukkorahoituskampanjalla rahoitettu Taru Anttosen ja Milla Karppisen toimittama Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Osallistuin keväällä itsekin tämän teoksen mesenointiin muistaakseni 25-30 euron panoksella, ja siitä vastineeksi sain kirjan käsiini uunituoreena. Rahoituskampanjaan osallistui kaikkiaan 725 mesenaattia erikokoisilla summilla.

Melkoista joukkovoimaa on käytetty myös itse teoksen toteutuksessa. 62 naisen tarinat kertoo yhteensä 24 kirjoittajaa ja kuvituksista vastaa 41 eri kuvittajaa. Nimilistan perusteella kaikki tekijätkin ovat naisia. Teoksen nimilistat muuten kummastuttavat, sillä ne on aakkostettu erikoisesti. Esiteltävät naiset on aakkostettu etunimen mukaiseen aakkosjärjestykseen. Kirjan takaosasta löytyvät tekijä- ja mesenaattiluettelot taas on aakkostettu sukunimen mukaiseen järjestykseen mutta painettu niin, että henkilön etunimi on kuitenkin ensin. Perinteisempään tyyliin tottuneelle nämä tavat ovat melkoisen hankalakäyttöisiä.

Meeri Koutaniemen muotokuva Annika Pitkänen.


Teoksen rakenne on kuitenkin selkeä ja ilme raikas. Jokaisen tarinan päähenkilöstä on laadittu värikäs muotokuva, taideteos, jolla virittäydytään tunnelmaan. Sitä seuraa kahden sivun mittainen tarina päähenkilöstä. Tekstissä kerrotaan esimerkiksi esitellyn henkilön lapsuuteen liittyvä tarina, mutta voidaan keskittyä enemmän myös varsinaiseen uraan tai johonkin sen yksityiskohtaan. Lopussa on vielä sivu, jossa on henkilöön liittyvä motto tai lainaus sekä lyhyt faktaluettelo, johon on poimittu tärkeimpiä saavutuksia, esimerkiksi palkintoja uran varrelta.

Teokseen on selvästikin halutta valita hyvin monipuolinen kattaus esikuviksi kelpaavista suomalaisnaisista. Osa valinnoista on tietysti itsestäänselvyyksiä, joita ei vain voi ohittaa, kuten Minna Canth, Aurora Karamzin tai Tarja Halonen. Mutta ilahduttavan moni oli ainakin minulle entuudestaan tuntemattomampia ja myös aivan kokonaan uusia nimiä. En esimerkiksi ollut koskaan kuullutkaan Rosa Emilia Claysta, joka adoptoitiin suomalaiseen perheeseen Ambomaalta 1800-luvun lopussa ja joka kouluttautui opettajaksi ja muutti myöhemmin Yhdysvaltoihin. Tämä elämäntarina olisi vallan upea romaanin tai elämäkerran aihe!

Liisi Oterman muotokuva Maija Hurme.

Itselläni ei ole kotona sopivaa koelukuyleisöä, joten en osaa sanoa, miten kirjan tarinat toimisivat esimerkiksi oikeina iltasatuina ääneen luettuina. Syntyykö näistä perheissä keskustelua? Kannustavatko tarinat lapsia toteuttamaan omia ammatinvalinta- tai harrastushaaveitaan? Toivottavasti. Itse huomasin välillä lukevani teosta aikuistietokirjamaisesti ja ärsyyntyväni, kun kiinnostavista henkilöistä kerrottiin niin vähän. Oli pakko muistutella itseään, että en ole ihan kohderyhmää enää.

Lisätiedon kaipuu ei ole huono juttu, päinvastoin. Clayn tarinan ohella mieleen jäi hauskasti kerrottu tarina maanmittausinsinööri Sirkka Liakasta (1908 – 1999). Kunnioitusta en voi myöskään olla tuntematta palopelastaja Sari Rautialaa kohtaan. Kumpikin, sekä Liakka että Rautiala, tekevät hyvin arkista työtä, mutta ovat olleet, ja Rautiala on edelleenkin, tienraivaajia arkisen työnsä ansiosta, siitä sen kummempaa numeroa tekemättä.

Kirjan henkilö- ja tekijäluettelot löytyvät kustantamon sivuilta.

Taru Anttonen ja Milla Karppinen, toim.: Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)
Into 2018. 256 s.


Ostettu.

***
Arvonta!
Into-kustantamo on ystävällisesti luvannut yhden kappaleen Sankaritarinoita tytöille -teosta arvottavaksi blogini seuraajien kesken. Jos siis kiinnostuit kirjasta tai Sinulla olisi vaikka mielessä joku, jolle haluaisit sen antaa lahjaksi, ilmoita kiinnostuksesi alla kommentissa. Arvon kirjalle uuden omistajan keskiviikkona 19.9.2018 klo 18 mennessä osallistuneiden kesken. Jätä kommenttiin myös jokin vinkki, miten saan Sinuun yhteyden, mikäli onni suosii (s-postiosoite, Twitter-tili tms.).

Kiitokset Into-kustantamolle ja onnea arvontaan!

***
Lämpimät kiitokset kaikille arvontaan osallistuneille! Arpaonni suosi tällä kertaa Salli M:aa. Onnea ja lukuiloa!

22 kommenttia:

  1. Tämä kirja olisi oivallinen lukukirja Uudenkaupungin yhtenäiskoulun kotitalousluokkaan, jonne haaveilen perustavani hiljaisen työskentelyn tilan ja lukunurkkauksen. Keittokirjat myöntävät tilaa hyllystä aivan varmasti tälle, siinä missä hyville sarjiksillekin. Mukavaa kirjasyksyn sinulle, jään väijymään taas mielenkiintoisia lukuvinkkejä, @lottakoisti

    VastaaPoista
  2. Osallistun arvontaan! Tykkään kovasti rehellisestä ja suorasanaisesta bloggaustyylistäsi ja liityin nyt lukijaksi. :)

    VastaaPoista
  3. Ja edellisen meiliosoite on siis joanniina ät gmail piste com!

    VastaaPoista
  4. Arvontaan! Hieno kirja, hankintalistalle menee joka tapauksessa. @IkiMiira Twitterissä.

    VastaaPoista
  5. Hei, minäkin osallistun 🙂 Kirjaa luettaisiin lasten kanssa. Sähköpostin löydät blogistani

    VastaaPoista
  6. Kirja kiinnostaa, joten mukana arvonnassa.
    paulan.blogiposti ät gmail.com

    VastaaPoista
  7. Kiinnostaa lukea! Osallistun arvontaan :)
    Jenna
    jeccunen@gmail.com

    VastaaPoista
  8. Lainasin tämän jo kirjastosta, mutta kiireiden takia taitaa jäädä lukematta kun uusiakaan ei voi. Kiinnostaisi siis lukea ja saada omaksi hyllyyn :) Sähköposti löytyy blogistani.

    VastaaPoista
  9. Arvontaan mukaan! Lukisin itse, mutta mielessä on myös nuori neiti, jolle tämän haluaisin lahjoittaa.
    postin.tuomaa@gmail.com

    VastaaPoista
  10. Arvontaan myös. Ottaisin soveltuvin osin työkäyttöön, lapsille luettavaksi. vuosikerta(at)live(piste)fi

    VastaaPoista
  11. Mukana. Olen jo aiemmin lukenut Iltasatuja kapinellisille tytöille, josa tämäkin kirja selkeästi saanut inspiraationsa, joten mielellään lukisin myös suomalaisista naisista ^_^ kaljukeiju@gmail.com

    VastaaPoista
  12. Mukana!!! Tyttärelle menisi joululahjapakettiin tämä <3

    mira.jylaskoski@gmail.com tai @mirppu (twitter)

    VastaaPoista
  13. Mukaan mielenkiintoisen kirjan arvontaan ja menisi lahjaksi tytölleni. Salli.moilanen35@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea, Salli! Arpaonni suosi Sinua! Välitän sähköpostiosoitteesi Into-kustantamon yhteyshenkilölle, joka pyytää sitten lähetysosoitteen. Lukuiloa teille!

      Poista
  14. Kummitytölle antaisin :)
    anna_88@luukku.com

    VastaaPoista
  15. Joulupukin konttiin menisi :)
    hilsan@luukku.com

    VastaaPoista
  16. Vau, kuulostaapa hienolta kirjalta. Osallistun ehdottomasti. Tää pitää kyllä saada luettavaksi, vaikka en arvontaa voittaisikaan. :)
    yuenkynnet(ät)gmail.com

    Vähän aikaa sitten katsoin dokumentin Suomen historian merkittävimmistä taiteilijoista/kirjailijoista/muusikoista ja kovasti sain ihmetellä, kun koko dokkarissa mainittiin vain kaksi naista (toinen oli Minna Canth) ja heidätkin vain ohimennen yhdellä lauseella. Pitäisi kyllä tosiaan varta vasten sivistää itseä lukemalla Suomen ja maailman merkittävistä naisista, koska tuntuu, että heistä monista ei puhuta niin paljon kuin pitäisi.

    VastaaPoista
  17. Omalle teinityttärelle tämä olisi varmasti hyvää luettavaa! Ja itsekin lukisin.

    Luin juuri erään tutkimusjulkaisun 1980-luvulta, jossa oli naistutkimusta ja keskustelua naistutkijoiden asemasta, kokemuksista yliopisto-opinnoissa ja naisten asemasta työelämässä muutenkin. Itse olen syntynyt lehden julkaisun aikoihin, ja minua tosissaan hämmästytti lukemani. Ihanko totta vielä 30 vuotta sitten on naisia pidetty sukupuolensa perusteella niin typerinä ja kykenemättöminä! 30 vuodessa on tapahtunut paljon, mutta rohkeita ja rohkaisevia naisesikuvia tytöille tarvitaan.

    annaeveliinanen(at)gmail.com

    VastaaPoista
  18. Tyttärelle menisi, kun itse ensin lukisin. Naisten itsetuntoa on tärkeää edistää. E-mail anthan29@gmail.com

    VastaaPoista
  19. Tyttärelleni Iltasatuja kapinallisille tytöille oli mainio joululahja. Kahdeksanvuotias on niitä lukenut niitä ystävilleen ja itsekseen kurjan läpi useamman kerran. Kirja on herättänyt keskustelua ja ihmetystä siitä että kaikki eivät tunnu tietävän tyttöjen olevan yhtä taitavia kuin pojat. Tämä kotimainen kirja menisi innokkaalle lukijalle innoitukseksi.

    mustarastas2014(at)mail.com

    VastaaPoista