Peruskoululainen Eliisa Malkki arvioi Lukufiilis-lehdessä Anu Ojalan vuonna 2014 ilmestynyttä
nuortenromaania Pommi muun muassa
näin:
”Kirjan menoon ja tunteisiin oli välillä vaikea päästä mukaan. Siitä jäi mieleen vain hyvin ärsyttävä ja lapsellinen päähenkilö ja pitkän oikeudenkäynnin loppu. Vaikken kirjasta juurikaan pitänyt, toivoisin, että siihen tulisi toinen osa, joka omasta mielestäni sopisi teokseen. Olisi kiva lukea, miten Mian muuttuminen ja tapahtumat vaikuttavat hänen elämäänsä. --- Teos ei tuntunut todentuntuiselta, koska päähenkilölle tapahtui liian paljon ikäviä asioita toisensa perään ja vain pari hyvää asiaa, jotka lopulta päätyivät ikäviksi myöskin.”
”Kirjan menoon ja tunteisiin oli välillä vaikea päästä mukaan. Siitä jäi mieleen vain hyvin ärsyttävä ja lapsellinen päähenkilö ja pitkän oikeudenkäynnin loppu. Vaikken kirjasta juurikaan pitänyt, toivoisin, että siihen tulisi toinen osa, joka omasta mielestäni sopisi teokseen. Olisi kiva lukea, miten Mian muuttuminen ja tapahtumat vaikuttavat hänen elämäänsä. --- Teos ei tuntunut todentuntuiselta, koska päähenkilölle tapahtui liian paljon ikäviä asioita toisensa perään ja vain pari hyvää asiaa, jotka lopulta päätyivät ikäviksi myöskin.”
Eliisa Malkin toive on toteutunut, sillä tänä syksynä
ilmestyi Pommin jatkoksi Petos. Jouduin itse hyppäämään Petosta lukiessani tuntemattomaan, sillä
en ole Pommia lukenut. Ojala
paljastaa Petoksessa aika ronskilla
kädellä Pommiin liittyviä
juonenkäänteitä, joten siihen tuskin enää tulen palanneeksikaan. Jos siis aikoo
lukea molemmat kirjat, kannattaa ne ehdottomasti lukea ilmestymisjärjestyksessä.
Pommin
tapahtumista on kulunut kaksi vuotta. Mia on perheineen joutunut jättämään
kotikaupunkinsa ja muuttamaan nimensäkin aiempien tapahtumien aiheuttaman kohun
takia. Jostain syystä vanhaa kotia ei kuitenkaan ole myyty, vaan se odottaa
tyhjänä mahdollisesti joskus palaavia asukkaitaan. Tämä osoittautuu käytännölliseksi,
kun Mia saa kutsun osallistua kuolleen ystävänsä muistotilaisuuteen. Mia on
saanut itsensä jotenkuten kokoon ahkeran terapian avulla, mutta Ninan kohtalon
muistelu nostaa kaiken taas pintaan. Onneksi Thomas pelastaa hänet ja vie kotiin.
Sitä ennen Ninan äiti kuitenkin tyrkkää heille mukaan Ninan jäämistöstä
löytyneet muistiinpanot.
Eliisa Malkin mielestä Mia oli Pommissa ärsyttävä ja lapsellinen. Petoksessa Mia on 20-vuotias aikuinen, jonka asiat eivät ole kovin
hyvällä mallilla. Mieskuviot ovat ainakin kunnolla sekaisin. Ilmeisesti sekä
Nina että Mia ovat aikanaan rakastuneet salaperäiseen Kimiin. Sitten Mialla on
ollut jotain meneillään Thomasin kanssa, mutta on jättänyt tämän kylmästi
taakseen muuttaessaan kaupungista. Uudessa kaupungissa Mialla on iki-ihana
poikaystävä Antti. Mutta veto Thomasiin ei olekaan lainkaan heikentynyt, päinvastoin,
ja seurauksena on kuumottavaa vatulointia, miten menetellään tilanteessa, jossa
kummallakin on seurustelusuhde juuri sillä hetkellä poissa olevan ihmisen
kanssa. Kyllä, Mia on kuin onkin hieman ärsyttävä.
Ärsyttävyys tulee ilmi myös Mian jääräpäisenä käytöksenä,
kun vaikeuksia alkaa ilmaantua. Mian ollessa muualla kaupungin ympärillä oleva
maaseutu on joutunut TaikaMaito-konsernin haltuun ja joen yläjuoksulle on
perustettu valtava löyhkäävä eläintehdas. Sen yllä leijuu keltainen saastepilvi
ja kaupunkia piinaa paitsi haju myös kärpäsparvet. Kukaan ei ole pystynyt
asettumaan kunnolla yhtiötä vastaan, vaan kaupungin johto ja paikallinen
poliisi ja jopa sanomalehti tuntuvat olevan sen palveluksessa tavalla tai
toisella. Vain Thomaksen vanha ystävä Aarne pitää sitkeästi kiinni pienestä
hevostilastaan.
Mia tekee joesta inhottavan löydön, mutta se on vasta alkua
kammottaville tapahtumille. Ei aikaakaan, kun Mia on putkassa kuulusteltavana.
Harmillisesti on juuri ehditty säätää uudet terrorismilait, joiden suojan piirissä
ovat myös tuotantoeläintilat. Terrorismista epäiltynä Mialla ei ole mitään
oikeuksia ja häntä on lupa jopa kiduttaa. Tilanne alkaa olla todella tukala.
Eliisa Malkki viittaa Pommin
pitkään oikeudenkäyntiin. Petoksessa
on peräti kaksi piinallisen pitkää oikeusistuinkäsittelykohtausta. Anu Ojala on
koulutukseltaan juristi, mikä näissä kohdissa pääsee turhan vahvasti pintaan.
Houkutus harppoa pitkien lakijargonpätkien yli oli suorastaan infernaalinen (ja
ehkä siihen hieman sorruinkin). Sen sijaan esimerkiksi jakso, jossa Mia joutuu
pakenemaan vainoajiaan yksin ilman puhelintaan ja rahaa halki kaupungin, on hyvällä
tavalla ahdistava ja jännittävä.
Petos on loistavaa
luettavaa lukioikäisille ja koulukäyttöön, kun tarvitaan kirjaa, jossa ovat
teemoina esimerkiksi eläinten oikeudet, globaalin talouden mekanismit, oikeus
ja laki eri näkökulmista, median toiminta ja nuorten vaikutusmahdollisuudet. Ojalan tapa kärjistää asioita varmasti keskusteluttaa nuoria lukijoita. Kustantaja kuvaa Pommia ekotrilleriksi, mutta itse
luonnehtisin Petosta YA-dystopiaksi.
Anu Ojala: Petos
Otava 2018. 392 s.
Arvostelukappale.
Anu Ojala: Petos
Otava 2018. 392 s.
Arvostelukappale.
Tatu Kokko: RobMacCool ja Krimin jalokivi
Tatu Kokko: Rob MacCool ja Kirottu metsä
Marja-Leena Tiainen: Viestejä Koomasta
Juuli Niemi: Et kävele yksin
Nemo Rossi: Viimeinen etruski
Tatu Kokko: Rob MacCool ja Kirottu metsä
Marja-Leena Tiainen: Viestejä Koomasta
Juuli Niemi: Et kävele yksin
Nemo Rossi: Viimeinen etruski
Iida Sammalisto: Tähtimosaiikki
Jukka Behm: Pehmolelutyttö
L. K. Valmu: Poika - Murha seitsemännellä luokalla
Kalle Veirto: Kyläkaukalon lupaus
Laura Suomela: Silmänkääntötemppu
Nonna Wasiljeff: Loukkupoika
Riina Mattila: Järistyksiä
Jukka-Pekka Palviainen: Virityksiä
Jyri Paretskoi: Shell's Angles - Aivot narikkaan
Kalle Veirto: Sählymestarit - Ruotsin kuninkaat
Maria Autio: Lohikäärmekesä
Kimmo Ohtonen: Ikimaa. Soturin tie
Kalle Veirto: Sählymestarit - Ruotsin kuninkaat
Maria Autio: Lohikäärmekesä
Kimmo Ohtonen: Ikimaa. Soturin tie
Essi Ihonen: Ainoa taivas
Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous
Päivi Haanpää ja Marika Riikonen (toim.): Tusina - Novelleja
Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous
Päivi Haanpää ja Marika Riikonen (toim.): Tusina - Novelleja
Tapani Bagge: Polttava rakkaus
Tuija Takala: Lauralle oikea
Marja-Leena Tiainen: Hiekalle jätetyt muistot
Nemo Rossi: Salainen veljeskunta
Helena Waris: Linnunsitoja ja Vedenkehrääjä
Tuija Takala: Lauralle oikea
Marja-Leena Tiainen: Hiekalle jätetyt muistot
Nemo Rossi: Salainen veljeskunta
Helena Waris: Linnunsitoja ja Vedenkehrääjä
Anu Ojala: Petos
Tulossa:
Tulossa:
Minna Roininen: Heda 15.11.2018
Satu Kivinen: Pese hampaat ennen kuin pussaat 22.11.2018
Anu Holopainen: Sydänhengitystä 29.11.2018
Anu Holopainen: Sydänhengitystä 29.11.2018
Jyri Paretskoi: K15 - Salaisuuksia 6.12.2018
Maria Turtschaninoff: Maresin voima 13.12.2018
Heidi Silvan: John Lennon minussa 20.12.2018
Elina Pitkäkangas: (Kuura - Kajo -) Ruska 27.12.2018Maria Turtschaninoff: Maresin voima 13.12.2018
Heidi Silvan: John Lennon minussa 20.12.2018
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti