Mainitsin edellisessä jutussani, että välillä käy pitkien dekkarisarjojen kanssa niin, että oma
mielenkiinto vain herpaantuu ja sitten huomaakin pudonneensa kirjojen
julkaisuvauhdista. Lukurästiä on kertynyt niin, että vain luovuttaa. Vähän näin
on päässyt käymään yhdysvaltalaisen Suyata
Masseyn Rei Shimura -dekkareiden
kanssa. Muistan innostuneeni kovasti, kun ensimmäinen yhdysvaltalaisjapanilaisesta
Rei Shimurasta kertova dekkari Rei Shimuran
ensimmäinen tapaus (Gummerus, 2000) ilmestyi.
Olen merkinnyt kirjasta itselleni muistiin lyhyesti:
”Hauska ja vauhdikas
jännäri nykyajan Japanissa. Päähenkilö on amerikkalaisjapanilainen nuorehko
nainen, joka haluaa tulla omillaan toimeen Japanissa. Vastoinkäymisiä on
kosolti, koska japanilainen kulttuuri on aika erilaista kuin amerikkalainen.
Oma identiteettikin tuottaa ongelmia, samoin rakkausasiat.
Murha tapahtuu Japanin
vuoristossa uutenavuotena hotellissa, ja Rei joutuu mukaan tulkiksi, koska
paikalla on ulkomaalaisia. Lehtimiehet ja poliisi sekä mafia jahtaavat
henkilöitä vuoron perään ja meno on vauhdikasta. Loppuratkaisukin on yllättävä!”
Sittemmin sarjaan on tullut vielä kymmenen osaa lisää.
Muistiinmerkintäni paljastavat, että olen sitkeästi roikkunut Rein vauhdissa
kahdeksan kirjan verran. Seuraavat kaksi olen ostanut hyllyyni ja säästänyt,
vaikka luetut kirjat olen antanut jossain vaiheessa pois. Viimeinen osa on
jäänyt hankkimattakin. Syy tämän sarjan lukemisen hyytymiseen lienee ainakin,
että idea alkoi jossain vaiheessa menettää hohtoaan. Keveä chick lit ja jännitysjuoni
toimivat kyllä alkuun hyvin, mutta meno muuttui kaavamaiseksi ja aloin
kyllästyä Rein loputtomiin tuskailuihin identiteettinsä ja rakkausmurheidensa
parissa. Sitten vain jäi lukematta ja tässä nyt ollaan. Luenko sarjan joskus
loppuun? Jää nähtäväksi, mutta nyt ei vaikuta kovin todennäköiseltä.
Mahdollisesti Suyata Masseykin lopulta kyllästyi Reihin,
sillä hän on alkanut julkaista uutta Intiaan sijoittuvaa historiallista Perveen Mistry -dekkarisarjaa. Ensimmäinen
osa Murha Bombayssa on hiljattain
ilmestynyt suomeksi, ja kakkososa The
Satapur Moonstone on ilmestynyt Yhdysvalloissa tänä vuonna.
Sarjan päähenkilön Bombayn ensimmäisen naisasianajaja
Perveen Mistryn hahmo on saanut vaikutteita oikeasta historiallisesta henkilöstä
eli Intian ensimmäisestä naisasianajajasta Cornelia Sorabjista. Mistryn suku
kuuluu zarathustralaisiin ja Perveenin vanhemmat edustavat hyvin vapaamielistä
zarathustralaisuutta. Vanhoja perinteitä noudatetaan vain viitteellisesti. Suku
ja perhe ovat hyvin varakkaita. Mistryjen omaisuus on peräisin rakennusalalta
ja Perveenin isoveli on asettunut rakennusliikkeen johtoon.
Perheen isä on ammatiltaan juristi ja hänellä on oma asianajotoimisto. Siihen hän on toivonut jatkajaa tyttärestään Perveenistä. Älykäs ja päättäväinen Perveen onkin suorittanut lakiopinnot Oxfodissa ja palannut sitten kotiin ottamaan paikkansa yrityksessä. Takaumajaksoista käy ilmi, että Perveen on ensin yrittänyt opiskella lakia Bombayssa, mutta opinnot ovat lopulta keskeytyneet miespuolisten opiskelijoiden ja opettajien järjestelmällisen sabotoinnin takia.
Perheen isä on ammatiltaan juristi ja hänellä on oma asianajotoimisto. Siihen hän on toivonut jatkajaa tyttärestään Perveenistä. Älykäs ja päättäväinen Perveen onkin suorittanut lakiopinnot Oxfodissa ja palannut sitten kotiin ottamaan paikkansa yrityksessä. Takaumajaksoista käy ilmi, että Perveen on ensin yrittänyt opiskella lakia Bombayssa, mutta opinnot ovat lopulta keskeytyneet miespuolisten opiskelijoiden ja opettajien järjestelmällisen sabotoinnin takia.
Näiden opiskelukokemusten ja eräiden muiden, myöhemmin
paljastuvien karmeiden tapahtumien takia Perveen on intohimoinen naisten
oikeuksien puolestapuhuja.
Mistryn lakitoimisto ovat saa hoidettavakseen varakkaan
myllynomistaja Omar Faridin testamentin. Muslimina Faridilla on ollut kolme
vaimoa, jotka asuvat edelleen miehen talossa tiukasti eristyksissä. Heidän ei
ole lupa tavata muita miehiä kuin sukulaisiaan tai heidän asioitaan hoitamaan määrättyä
edustajaa. Perveen tarjoaa isälleen kuitenkin mahdollisuuden, jota muilla asianajotoimistoilla
ei ole. Naisena Perveenin on mahdollista tavata Farisin lesket
henkilökohtaisesti.
Tutkiessaan asiapapereita Perveen huomaa nopeasti, että Faridin kolmesta leskestä jokainen on luovuttanut perintönsä hyväntekeväisyyteen. Yksi vaimoista on allekirjoittanut lomakkeen pelkällä ruksilla. Yrittääkö joku käyttää leskien tilannetta hyväksi? Kun tapahtuu murha, varmistuu, että Perveen on osunut ounasteluissaan oikeaan. Mutta kuka on voinut tehdä murhan talossa, jonka asukkaista enemmistö on suljettu lukkojen taakse? Perveenin toimia ei katsota ihan joka taholta hyvällä, ja pian nuori nainen huomaakin olevansa hengenvaarassa. Mutta uhkaako Perveenin henkeä murhaaja vai joku hänen henkilökohtaisesta menneisyydestään?
Tutkiessaan asiapapereita Perveen huomaa nopeasti, että Faridin kolmesta leskestä jokainen on luovuttanut perintönsä hyväntekeväisyyteen. Yksi vaimoista on allekirjoittanut lomakkeen pelkällä ruksilla. Yrittääkö joku käyttää leskien tilannetta hyväksi? Kun tapahtuu murha, varmistuu, että Perveen on osunut ounasteluissaan oikeaan. Mutta kuka on voinut tehdä murhan talossa, jonka asukkaista enemmistö on suljettu lukkojen taakse? Perveenin toimia ei katsota ihan joka taholta hyvällä, ja pian nuori nainen huomaakin olevansa hengenvaarassa. Mutta uhkaako Perveenin henkeä murhaaja vai joku hänen henkilökohtaisesta menneisyydestään?
Perveen Mistry vaikuttaa tämän ensimmäisen dekkarin perusteella
oikein mukavalta tuttavuudelta, jonka edesottamuksia varmasti seuraan
jatkossakin. Intia ja erityisesti Bombay ovat oivallinen miljöö taitavasti
punotulle tarinalle, ja Massey kuvaa sadan vuoden takaista brittihallinnon alla
elävää maata ja kaupunkia verrattoman värikkäästi ja elävästi. Erilaiset
kulttuurit törmäilevät päivittäin ja välillä syntyy omituisia tilanteita,
joista selviytymisessä tarvitaan melkoisia diplomaatintaitoja.
Suyata Massey: Murha
Bombayssa (The
Widows of Malabar Hill)
Suom. Maija Heikinheimo.
Äänikirjan lukija Erja Manto, kesto 15 h 21 min.
Suom. Maija Heikinheimo.
Äänikirjan lukija Erja Manto, kesto 15 h 21 min.
Storytel.
Laitan kirjan Helmet-lukuhaasteen kohtaan 20. Kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria.
Minä katselin tänään kirjastoautolla Mary Higgins Clarkin paria kirjaa, joita en ole lukenut, en sitten kuitenkaan lainannut juuri tuon kaavamaiseksi muuttuneen juonikuvion takia.
VastaaPoista