Olen lukenut useampia kirjailija Juha Ruusuvuoren
teoksia ja pitänyt niistä muustakin syystä kuin siitä, että Ruusuvuori asuu
vähän laajasti tulkiten lähiseudullani. Varsinaissuomalaisia ja erityisesti
lounaissuomalaisia kirjailijoita ei liiaksi ole, joten kaikki kiinnostavat.
Joitakin vuosia sitten panin merkille, että Juha Ruusuvuori on kirjoittamassa
yhdessä vaimonsa lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ulla Ylisirniö-Ruusuvuoren kanssa
psykologista jännitysromaania. Pistin asian korvan taakse, mutta sinne se
sitten unohtuikin toviksi.
Olen urakoinut kertymään päässyttä ostettujen
äänikirjatiedostojen pinoa alemmaksi, ja äkkäsin hankkineeni sinne ensimmäisen Ruusuvuori-nimellä
julkaistun jännitysromaanin Yksi näistä pienimmistä. Oli siis aika
vihdoinkin tarttua toimeen ja kuunnella kirja.
Etelä-Suomeen asettuneen lastenpsykiatri Saara Julinin
viisitoista vuotta vanhempi Lahja-sisko asuttaa suvun vanhaa tilaa Sirniön
kylän laitamilla Posiolla. Lahja on naimaton säntillinen virkamies, jolla on
karussa kotimökissä seuranaan vain uskollinen ja rakas Seppo-koira. Sisarusten
välit ovat hyvät joskin etäiset, sillä ikäero ja välimatkakin pitävät sisarussuhteen
lähinnä asiallisena. Lahjalla on kuitenkin tapana soittaa Saaralle kerran
viikossa perjantai-iltaisin. Nyt soittoa ei ole kuulunut, eikä sisar vastaa
Saaran soittoyrityksiin.
Lahjan käytös on kummastuttanut myös naisten yhteistä
ystävää Janne Dunderia, joka on saanut Kemin läheltä papin pestin. Lahja on
täysin varoittamatta piipahtanut Jannea tervehtimässä. Sellainen ei ole lainkaan
Lahjan tapaista. Saara päättää lähteä käymään kotiseudulla, ja he Jannen kanssa
käyvät tapaamassa Lahjaa. Kaikki näyttää olevan päällisin puolin kunnossa,
mutta Seppo-koirasta ei näy jälkeäkään eikä Lahja oikein osaa kertoa, mitä
Sepolle on tapahtunut.
Lähdin kuuntelemaan kirjaa sillä mielellä, että luvassa on
todellakin psykologista jännitystä ja että kirjassa ratkottaisiin jotain rikosta.
Lähestymistapani oli väärä, sillä Yksi näistä pienimmistä toimii kohtalaisen
mukavasti ihmissuhderomaanina, mutta jännitysromaaniksi se on aivan liian
vaisu. Kaunokirjallisuudeksi siinä on myös turhan paljon luentomaista
selostusta lestadiolaisuudesta, liikkeen toimintatavoista ja psykiatriaan liittyvistä
ilmiöistä. Nämä aiheet liittyvät kyllä suoraan sekä pää- että sivujuoniin,
mutta tekijät eivät oikein usko, että lukijalla olisi niistä lainkaan perustietoa
entuudestaan tai että hän pystyisi päättelemään jotain myös itse.
Pohjoisen Suomen elämäntapaa kirjassa käsitellään teräviäkin huomioita tehden ja niitä saa myös lukija itse tehdä, mikä aina on mukavaa.
Rikoksiakin tarinassa ratkotaan, mutta kyse ei silti mielestäni ole
jännitysromaani. Kerronallisena ratkaisuna Lahjan oman tarinan kertominen
nykyhetken tapahtumien lomassa on jokseenkin paljon käytetty. Siitä olisi
ainakin voinut reippaasti tiivistää. Kirjan nimi jo paljastaa, minkä tyyppisiin
rikoksiin teoksen teema liittyy, ja lukijalla on hyvissä ajoin käsitys
suunnasta, johon tapahtumat ovat johtamassa.
Yksi näistä pienimmistä aloitti Ruusuvuoren Lapponia-sarjan
vuonna 2017. Viime vuoden tammikuussa ilmestyi sarjan toinen osa Aavikkosutten
veli (WSOY, 2019). Päähenkilöinä ovat edelleen Janne Dunder ja Saara Julin.
En pidä lainkaan mahdottomana, että senkin lukisin tai kuuntelisin jossain
vaiheessa.
Ruusuvuori: Yksi näistä pienimmistä
WSOY 2017. Äänikirjan lukija Aku Laitinen, kesto 10 h 42 min.
Ruusuvuori: Yksi näistä pienimmistä
WSOY 2017. Äänikirjan lukija Aku Laitinen, kesto 10 h 42 min.
Ostettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti