perjantai 24. heinäkuuta 2020

Elly Griffiths: Kadonneet ja kuolleet & Aavekentät





Brittiläisen Elly Griffithsin suosittua Ruth Galloway -dekkarisarjaa suomennetaan kiivasta tahtia eli kaksi osaa vuodessa -vauhdilla. Ilmeisenä tavoitteena on saada jossain vaiheessa kurottua umpeen suomennosten ja alkuperäisten julkaisujen välinen kuilu, joka on päässyt syntymään, kun suomeksi julkaiseminen aloitettiin kaksitoista vuotta jälkijunassa. Kirjailija on myös hyvin tuottelias, joten suomennosvauhdissa on pysyttävä, jos tavoite aiotaan saavuttaa!

On mukavaa, että Griffithsin suomalainen kustantaja Tammi on kuitenkin päätynyt julkaisemaan koko sarjan suomeksi alusta asti järjestyksessä. Nopeus tietysti on tärkeää, koska monet dekkarifanit eivät malta odottaa suomennoksia vaan ahmivat suosikkikirjailijoidensa teokset tuoreeltaan alkukielisinä. Mutta kuten sanottu, on ollut mukavaa tutustua Ruthiin ja hänen ystäviinsä ja vihollisiinsa alusta alkaen sarjaa järjestyksessä lukien.

Nopea suomennostahti vain on välillä tipauttaa ainakin minut kyydistä. Nytkin huomasin Tammen syyskatalogista, että alkusyksystä on ilmestymässä jälleen uusi Ruth Galloway -dekkari Siniviittainen nainen. Montakos minulla olikaan hyllyssä rästissä…? Onneksi heinäkuu on hyvää äänikirjan kuunteluaikaa mustikka- ja vadelmapuskien pursutessa poimittavaa satoa, joten sain kuunneltua vuoroaan odotelleet osat Kadonneet ja kuolleet sekä Aavekentät.

Kadonneissa ja kuolleissa on oikeastaan kolme juonilinjaa. Ruth on mukana Norwichin linnan alueella tehtävissä kaivauksissa, joiden yhteydessä maasta löytyy Koukkumuoriksi kutsutun pahamaineisen Jemima Greenin jäännökset. Green, jonka toisen käsivarren tilalla oli metallinen koukku, piti aikanaan 1800-luvulla rahasta kasvattilapsia. Hänet tuomittiin kuolemaan kahdenkymmenen lapsen murhista.

Ruthin ällistykseksi ja hänen pomonsa Philin suureksi riemuksi amerikkalainen tv-yhtiö kiinnostuu löydöstä ja haluaa tehdä siitä jakson ’Naiset, jotka tappavat’ -sarjaansa. Ohjelmassa toimii historioitsijana komea amerikkalaistohtori Frank Barker, joka Ruthin Cathbad-ystävän tavoin uskoo, että Jemima Green tuomittiin aikanaan syyttömänä.

Komisario Harry Nelson ryhmineen saa tutkittavakseen vastenmielisen tapauksen. Liz Donaldson -nimisen naisen kahdeksan kuukauden ikäinen David-poika on löytynyt kuolleena omasta sängystään. Traagisen tapauksen tekee epäilyttäväksi se tosiseikka, että Liz on menettänyt kaksi edellistä poikalastaan suurin piirtein samanlaisissa olosuhteissa. Lizin tyyni käytös ja viimeistelty olemus herättävät komisariossa voimakkaita vastenmielisyyden tunteita. Onko Liz itse tappanut Davidin ja kenties myös aiemmat poikansa?

Kolmas juonilinja liittyy sekin pikkulapsiin. Varakkaan perheen nuorin lapsi Poppy siepataan omasta vuoteestaan. Johtolankana on leikkimökkiin jätetty viesti ’Lastenhoitajalta’. Kuten lukija arvaa, kaikki kolme juonta liittyvät monimutkaisella tavalla yhteen, ja jälleen kerran vaarassa on myös joku Griffithsin omista keskeisistä henkilöistä läheisineen.

Kadonneiden ja kuolleiden teemoina ovat äitiys, äidinrakkaus, perheen ja työn yhdistämisen pulmat sekä se, rakastavatko lastenhoitajat hoidettaviaan ja pitäisikö heidän ylipäätään rakastaa vai vain hoitaa työnsä. Näitä kysymyksiä pyöritellään eri näkökulmista miltei uuvuksiin asti.

Toinen lukijaa uuvuttava asia sekä Kuolleissa ja kadonneissa että Aavekentissä on Ruthin yhä ilmeisemmäksi muuttuva itseinho. Alkupään kirjoissa vielä onnistuin sivuuttamaan tämän, mutta enää en. Miksi fiksu, koulutettu ja kaikin tavoin pätevä Ruth voi olla niin raivostuttavan epävarma itsestään? Hän moittii alati ulkonäköään ja pitää itseään lihavana ja rumana, eikä voi uskoa, että joku komea mies ihan oikeasti voisi olla hänestä kiinnostunut. Jos Griffiths suostuisi tätä itseinho-osuutta leikkaamaan, pitäisin Ruthista vielä paljon nykyistä enemmän.

Aavekenttien lähtöasetelma on verrattoman kutkuttava! Blackstock Hallin entisille maille ollaan rakentamassa asuinaluetta, kun kaivinkoneen kauha osuu metalliin. Maasta paljastuu hautautunut amerikkalainen tiedustelukone, joka on syöksynyt maahan toisen maailmansodan aikana. Ohjaamosta löytyvät pilotin jäännökset. Miestä on ammuttu otsaan.

Komisario Nelson kutsuu paikalle forensisen arkeologian asiantuntijansa eli Ruth Gallowayn. Ruth huomaa heti, että asiat eivät ole kohdillaan. Maata koneen ympärillä on kaivettu hiljattain, ja lisäksi ruumis on säilynyt aivan väärällä tavalla. Lisää ihmeteltävää kertyy nopeasti. Maasta löytyneen koneen pilotti on aikanaan löytynyt niityltä menehtyneenä. Ohjaamossa on siis mitä ilmeisimmin väärä mies!

Pilotin jäänteet tunnistetaankin pian. Kyseessä on Fred Blackstock, viereisen rapistuvan mutta arvovaltaisen Blackstock Hallin omistajien eli Blackstockien poika, jonka lentämä amerikkalainen pommikone syöksyi mereen ollessaan suorittamassa tehtäväänsä. Fredin ruumista ei koskaan löytynyt. Miten kummassa hänen jäännöksensä nyt löytyvät kotikartanon liepeiltä ihan väärästä koneesta? Missä hänen ruumiinsa on ollut ennen kuin se on siirretty nykyiseen olinpaikkaansa? Miksi ja kuka on sen siirtänyt?

Kaikki selville saatu alkaa viitata Blackstock Halliin ja Blackstockien suvun suuntaan, joihin liittyykin kosolti kummallisia piirteitä. Taloa hallitsee edelleen Vanha-George, joka oli kolmesta veljeksestä nuorin. Vanhin Fred kuoli siis sodassa, ja keskimmäinen Lewis katosi sodan jälkeen ja oletettavasti hukuttautui. Fredin hautajaisissa Ruth kuitenkin tapaa mystisen muukalaisen, ja muistotilaisuudessa pahoinpidellään yksi perheenjäsenistä vakavasti, ilmeisesti tappamistarkoituksessa.

Ainekset todella karmivaan tarinaan ovat siis oivallisesti koossa, mutta Griffiths pysyy tyylilleen uskollisena ja Aavekentätkin jää varsin leppoisaksi dekkariksi. Amerikkalainen tv-yhtiö kiinnostuu myös Fredin tarinasta ja haluaa tehdä siitä jakson historiasarjaansa, joten Ruthin ja Frankin tiet risteävät jälleen. Komisario Nelsonin tiimissäkin tapahtuu monenlaista dramaattista. Loppuhuipennus tapahtuu tulvan saartamassa Blackstock Hallissa, kun Fredin tarinan yksityiskohdat on ensin saatu selville.

Elly Griffiths: Kadonneet ja kuolleet (The Outcast Dead)
Suom. Anna Kangasmaa.
Tammi 2019. 352 s.
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn, kesto 10 h 50 min.

Painettu kirja ostettu, äänikirja Strorytel.

Elly Griffiths: Aavekentät (The Ghost Fields)
Suom. Anna Kangasmaa.
Tammi 2020. 352 s.
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn, kesto 10 h 40 min.

Painettu kirja ostettu, äänikirja Strorytel.




Ruth Galloway -sarja:

The Crossing Places (2009) Risteyskohdat (2017)
The Janus Stone (2010) Januksen kivi (2017)
The House at Sea’s End (2010) Jyrkänteen reunalla (2018)
A Room Full of Bones (2012) Käärmeen kirous (2018)
Ruth’s First Christmas Tree (2012)
Dying Fall (2012) Korppikuningas (2019)
The Outcast Dead (2014) Kadonneet ja kuolleet (2019)
The Ghost Fields (2015) Aavekentät (2020)
The Woman in Blue (2015) Siniviittainen nainen (2020)
The Chalk Pit (2017)
The Dark Angel (2018)
The Stone Circle (2019)
The Lantern Men (2020)
The Night Hawk (2021)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti