Brittiläisen Elly Griffithsin suosittua Ruth Galloway -dekkarisarjaa suomennetaan kiivasta tahtia eli kaksi osaa vuodessa -vauhdilla. Ilmeisenä tavoitteena on saada jossain vaiheessa kurottua umpeen suomennosten ja alkuperäisten julkaisujen välinen kuilu, joka on päässyt syntymään, kun suomeksi julkaiseminen aloitettiin kaksitoista vuotta jälkijunassa. Kirjailija on myös hyvin tuottelias, joten suomennosvauhdissa on pysyttävä, jos tavoite aiotaan saavuttaa!
On mukavaa, että Griffithsin
suomalainen kustantaja Tammi on kuitenkin päätynyt julkaisemaan koko sarjan
suomeksi alusta asti järjestyksessä. Nopeus tietysti on tärkeää, koska monet
dekkarifanit eivät malta odottaa suomennoksia vaan ahmivat suosikkikirjailijoidensa
teokset tuoreeltaan alkukielisinä. Mutta kuten sanottu, on ollut mukavaa
tutustua Ruthiin ja hänen ystäviinsä ja vihollisiinsa alusta alkaen sarjaa järjestyksessä
lukien.
Nopea suomennostahti vain on
välillä tipauttaa ainakin minut kyydistä. Nytkin huomasin Tammen
syyskatalogista, että alkusyksystä on ilmestymässä jälleen uusi Ruth Galloway
-dekkari Siniviittainen nainen. Montakos minulla olikaan hyllyssä rästissä…?
Onneksi heinäkuu on hyvää äänikirjan kuunteluaikaa mustikka- ja vadelmapuskien pursutessa
poimittavaa satoa, joten sain kuunneltua vuoroaan odotelleet osat Kadonneet
ja kuolleet sekä Aavekentät.
Kadonneissa ja kuolleissa
on oikeastaan kolme juonilinjaa. Ruth on mukana Norwichin linnan alueella
tehtävissä kaivauksissa, joiden yhteydessä maasta löytyy Koukkumuoriksi
kutsutun pahamaineisen Jemima Greenin jäännökset. Green, jonka toisen
käsivarren tilalla oli metallinen koukku, piti aikanaan 1800-luvulla rahasta kasvattilapsia.
Hänet tuomittiin kuolemaan kahdenkymmenen lapsen murhista.
Ruthin ällistykseksi ja hänen
pomonsa Philin suureksi riemuksi amerikkalainen tv-yhtiö kiinnostuu löydöstä ja
haluaa tehdä siitä jakson ’Naiset, jotka tappavat’ -sarjaansa. Ohjelmassa
toimii historioitsijana komea amerikkalaistohtori Frank Barker, joka Ruthin Cathbad-ystävän
tavoin uskoo, että Jemima Green tuomittiin aikanaan syyttömänä.
Komisario Harry Nelson
ryhmineen saa tutkittavakseen vastenmielisen tapauksen. Liz Donaldson -nimisen
naisen kahdeksan kuukauden ikäinen David-poika on löytynyt kuolleena omasta sängystään.
Traagisen tapauksen tekee epäilyttäväksi se tosiseikka, että Liz on menettänyt
kaksi edellistä poikalastaan suurin piirtein samanlaisissa olosuhteissa. Lizin
tyyni käytös ja viimeistelty olemus herättävät komisariossa voimakkaita vastenmielisyyden
tunteita. Onko Liz itse tappanut Davidin ja kenties myös aiemmat poikansa?
Kolmas juonilinja liittyy
sekin pikkulapsiin. Varakkaan perheen nuorin lapsi Poppy siepataan omasta
vuoteestaan. Johtolankana on leikkimökkiin jätetty viesti ’Lastenhoitajalta’. Kuten
lukija arvaa, kaikki kolme juonta liittyvät monimutkaisella tavalla yhteen, ja
jälleen kerran vaarassa on myös joku Griffithsin omista keskeisistä henkilöistä
läheisineen.
Kadonneiden ja kuolleiden
teemoina ovat äitiys, äidinrakkaus, perheen ja työn yhdistämisen pulmat sekä
se, rakastavatko lastenhoitajat hoidettaviaan ja pitäisikö heidän ylipäätään
rakastaa vai vain hoitaa työnsä. Näitä kysymyksiä pyöritellään eri näkökulmista
miltei uuvuksiin asti.
Toinen lukijaa uuvuttava asia
sekä Kuolleissa ja kadonneissa että Aavekentissä on Ruthin yhä
ilmeisemmäksi muuttuva itseinho. Alkupään kirjoissa vielä onnistuin
sivuuttamaan tämän, mutta enää en. Miksi fiksu, koulutettu ja kaikin tavoin pätevä
Ruth voi olla niin raivostuttavan epävarma itsestään? Hän moittii alati
ulkonäköään ja pitää itseään lihavana ja rumana, eikä voi uskoa, että joku
komea mies ihan oikeasti voisi olla hänestä kiinnostunut. Jos Griffiths
suostuisi tätä itseinho-osuutta leikkaamaan, pitäisin Ruthista vielä paljon
nykyistä enemmän.
Aavekenttien lähtöasetelma
on verrattoman kutkuttava! Blackstock Hallin entisille maille ollaan
rakentamassa asuinaluetta, kun kaivinkoneen kauha osuu metalliin. Maasta
paljastuu hautautunut amerikkalainen tiedustelukone, joka on syöksynyt maahan
toisen maailmansodan aikana. Ohjaamosta löytyvät pilotin jäännökset. Miestä on
ammuttu otsaan.
Komisario Nelson kutsuu
paikalle forensisen arkeologian asiantuntijansa eli Ruth Gallowayn. Ruth huomaa
heti, että asiat eivät ole kohdillaan. Maata koneen ympärillä on kaivettu
hiljattain, ja lisäksi ruumis on säilynyt aivan väärällä tavalla. Lisää
ihmeteltävää kertyy nopeasti. Maasta löytyneen koneen pilotti on aikanaan löytynyt
niityltä menehtyneenä. Ohjaamossa on siis mitä ilmeisimmin väärä mies!
Pilotin jäänteet
tunnistetaankin pian. Kyseessä on Fred Blackstock, viereisen rapistuvan mutta
arvovaltaisen Blackstock Hallin omistajien eli Blackstockien poika, jonka
lentämä amerikkalainen pommikone syöksyi mereen ollessaan suorittamassa tehtäväänsä.
Fredin ruumista ei koskaan löytynyt. Miten kummassa hänen jäännöksensä nyt
löytyvät kotikartanon liepeiltä ihan väärästä koneesta? Missä hänen ruumiinsa
on ollut ennen kuin se on siirretty nykyiseen olinpaikkaansa? Miksi ja kuka on
sen siirtänyt?
Kaikki selville saatu alkaa
viitata Blackstock Halliin ja Blackstockien suvun suuntaan, joihin liittyykin
kosolti kummallisia piirteitä. Taloa hallitsee edelleen Vanha-George, joka oli
kolmesta veljeksestä nuorin. Vanhin Fred kuoli siis sodassa, ja keskimmäinen
Lewis katosi sodan jälkeen ja oletettavasti hukuttautui. Fredin hautajaisissa Ruth
kuitenkin tapaa mystisen muukalaisen, ja muistotilaisuudessa pahoinpidellään
yksi perheenjäsenistä vakavasti, ilmeisesti tappamistarkoituksessa.
Ainekset todella karmivaan
tarinaan ovat siis oivallisesti koossa, mutta Griffiths pysyy tyylilleen uskollisena
ja Aavekentätkin jää varsin leppoisaksi dekkariksi. Amerikkalainen tv-yhtiö
kiinnostuu myös Fredin tarinasta ja haluaa tehdä siitä jakson historiasarjaansa,
joten Ruthin ja Frankin tiet risteävät jälleen. Komisario Nelsonin tiimissäkin
tapahtuu monenlaista dramaattista. Loppuhuipennus tapahtuu tulvan saartamassa
Blackstock Hallissa, kun Fredin tarinan yksityiskohdat on ensin saatu selville.
Elly Griffiths: Kadonneet
ja kuolleet (The Outcast Dead)
Suom. Anna Kangasmaa.
Tammi 2019. 352 s.
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn, kesto 10 h 50 min.
Suom. Anna Kangasmaa.
Tammi 2019. 352 s.
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn, kesto 10 h 50 min.
Painettu kirja ostettu,
äänikirja Strorytel.
Elly Griffiths: Aavekentät (The Ghost Fields)
Suom. Anna Kangasmaa.
Tammi 2020. 352 s.
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn, kesto 10 h 40 min.
Elly Griffiths: Aavekentät (The Ghost Fields)
Suom. Anna Kangasmaa.
Tammi 2020. 352 s.
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn, kesto 10 h 40 min.
Painettu kirja ostettu,
äänikirja Strorytel.
Ruth Galloway -sarja:
The Crossing Places (2009) Risteyskohdat (2017)
The Janus Stone (2010) Januksen kivi (2017)
The House at Sea’s End (2010) Jyrkänteen reunalla (2018)
A Room Full of Bones (2012) Käärmeen kirous (2018)
Ruth’s First Christmas Tree (2012)
Dying Fall (2012) Korppikuningas (2019)
The Outcast Dead (2014) Kadonneet ja kuolleet (2019)
The Ghost Fields (2015) Aavekentät (2020)
The Woman in Blue (2015) Siniviittainen nainen (2020)
The Chalk Pit (2017)
The Dark Angel (2018)
The Stone Circle (2019)
The Lantern Men (2020)
The Night Hawk (2021)
The Janus Stone (2010) Januksen kivi (2017)
The House at Sea’s End (2010) Jyrkänteen reunalla (2018)
A Room Full of Bones (2012) Käärmeen kirous (2018)
Ruth’s First Christmas Tree (2012)
Dying Fall (2012) Korppikuningas (2019)
The Outcast Dead (2014) Kadonneet ja kuolleet (2019)
The Ghost Fields (2015) Aavekentät (2020)
The Woman in Blue (2015) Siniviittainen nainen (2020)
The Chalk Pit (2017)
The Dark Angel (2018)
The Stone Circle (2019)
The Lantern Men (2020)
The Night Hawk (2021)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti