maanantai 6. heinäkuuta 2020

Maria Adolfsson: Myrskyvaroitus




Rikoskomisario Karen Eiken Hornbyn sairausloma ja joulunvietto katkeavat, kun esimies pyytää häntä ottamaan johdettavakseen Nooröltä löytyneen ruumiin tapauksen tutkinnan. Karen ei ole varsinaisesti pahoillaan. Virkatehtävissä syksyllä satutettu jalka vihoittelee edelleen, mutta pää kaipaisi jo muuta ajateltavaa. Lisäksi jouluksi hänen luokseen on majoittunut aivan liikaa sukulaisia ja suojatteja.

Pomon mielestä Karen sopii tehtävään siksikin hyvin, että hänellä on sukua Nooröllä. Se pitää paikkaansa, mutta Karen ei ole käynyt isänsä pohjoisella kotisaarella vuosiin. Syy selviää lukijallekin tarinan mittaan. Nyt ei kuitenkaan enää voi väistellä, vaan on pakko poiketa Ingrid-tädin luona tervehtimässä. Karenille on epämieluisa yllätys, että yksi serkuista on mitä ilmeisimmin liittynyt saarella päämajaansa pitävään pahamaineiseen moottoripyöräjengiin. Vastaanotto ei siis ole pelkästään lämmin.

Noorö on Doggerlandin pohjoisin saari, joka on kärsinyt vuosia väestökadosta. Elinkeinoja ei oikein ole tarjolla. Perinteinen kalastus ei elätä, ja kaivos on lakkautettu vuosia sitten. Eniten työpaikkoja tarjoaa viskitislaamo. Ei siis ihme, että saaren nuoria miehiä houkuttaa myös moottoripyöräjengiin liittyminen.

Joulupäivän aamuna löydetään eläkkeellä olevan yliopiston opettajan ruumis hylätyn kaivoksen avolouhoksesta. Nopeasti käy ilmi, että vanha mies on ensin pahoinpidelty ja sitten työnnetty alas reunalta. Mutta kuka on halunnut murhata entisen biologin, joka on vanhuuden ratoksi keskittynyt tutkimaan kotisaarensa historiaa?

Tarvitaan vielä toinen murha, paljon rutiinipoliisityötä ja Ingrid-tädin paikallistuntemusta, ennen kuin Karen ryhmineen pääsee tekijän jäljille. Mutta onko murhaaja sittenkin ovelampi kuin poliisi?

Karenin pitää joulun välipäivät kiireisenä toinenkin tapaus. Hyvä ystävä on joitakin vuosia aikaisemmin avioitunut huippujuristin kanssa. Kaikki ei kuitenkaan ole avioliitossa kunnossa. Miten pelastaa vaimo ja lapset väkivaltaisesta perhehelvetistä, kun aviomiehellä on vaikutusvaltaisia suhteita vaikka muille jakaa? Tämä sivujuoni on raastava, mutta se vaikuttaa jonkinlaiselta pääjuonen lisätilkkeeltä.

Myrskyvaroitus on ruotsalaisen Maria Adolfssonin Doggerland-sarjan toinen osa. Harha-askeleessa jo tutustuttiin sekä kiehtovaan Doggerlandiin että vähän äkkiväärään ja räväkkään Karen Eiken Hornbyhyn, mutta kirjojen rikosjuonet ovat itsenäisiä ja kirjat voi kyllä lukea epäjärjestyksessäkin. Kolmas osa Meren ja pirun välissä on ilmestynyt tänä keväänä.

Adolfssonin Doggerland-dekkarit ovat kahden ensimmäisen osan perusteella kohtalaisen hyvää pohjoismaista tasoa. Väkivallalla ei mässäillä eikä inhottavuuksia kuvata, mutta päähenkilö joutuu kohtaamaan melkoisia kauhunhetkiä kummassakin tutkinnassaan, ennen kuin roistot on saatu käpälälautaan. Poliisiorganisaatiossa on runsaasti ikävästi käyttäytyviä pomoja ja kollegoja, mutta onneksi hyviäkin tyyppejä. Karen itse traumoineen ja menneisyyden painolasteineen on ihan siedettävä, ei liian ärsyttävä tai rasittava.

Adolfsson on siis luonut dekkareittensa miljöönkin itse, mikä tuo oman mausteensa tarinoihin. Harha-askeleeseen olisin toivonut vähän enemmänkin paikallisväriä, mutta Myrskyvaroituksessa kuva syvenee jo mukavasti.

Maria Adolfsson: Myrskyvaroitus (Stormvarning)
Suom. Sirkka-Liisa Sjöblom.
Tammi 2019.
Äänikirjan lukija Karoliina Kudjoi, kesto 12 h 41 min.

Äänikirja Nextoryn kokeilujakso.

Maria Adolfssonin Doggerland-sarja:

Harha-askel
, Tammi 2019
Myrskyvaroitus, Tammi 2019
Meren ja pirun välissä, Tammi 2020

5 kommenttia:

  1. Tämä on kyllä aivan kelpo dekkarisarja. Varsinkin edetessään paranee!

    VastaaPoista
  2. Minusta se lisätilke oli jännempi kuin pääjuoni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, en kiistä tätä, mutta silti vähän outoa, että se sai niin suuren tilan. Ei ollut ihan perusteltua eikä kovin tasapainoinen lopputulos.

      Poista
  3. Hyvä jos paranee vielä edetessään. Kuuntelin ensimmäisen osan hiljattain ja muuten ihan tykkäsin, varsinkin Karenista itsestään, mutta jestas kun siellä neukkarissa istuttiin. Jännitysmomentteja olisi myös voinut olla enemmän. Nautin siitä kun saan jännittää yhdessä päähenkilön kanssa miten tässä käy. Luulenpa että kritiikistäni huolimatta jatkan Doggerlandienkin kuuntelemista, tämäkin kuulostaa ihan kelpo dekkarilta ja pakko sanoa että tuo sivujuoni kiinnostaa tässä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tuossa jo harkitsin kolmososan aloittamista, mutta antaa nyt vielä hetken hautua :D

      Poista