Iltalehti otsikoi 11.3.2020: ”Superyllätys! Terhi
Kokkonen kirjoitti kirjan – ex-rakas suunnitteli kannen.” Tosin huomasin
tämän sokeeraavan uutisotsikon vasta nyt, kun ryhdyin kirjoittamaan omaa
juttuani Terhi Kokkosen esikoisromaanista Rajamaa. Tilanne
paljastaa aika paljon oman yleissivistykseni suuntautumisesta. En nimittäin
tunnistanut Terhi Kokkosen nimeä enkä osannut yhdistää häntä Ultra Bra -yhtyeeseen
ja Scandinavian Music Groupiin. Ex-rakkaan henkilöydenkin kurkkasin kirjan takaliepeestä (Joel Melasniemi). Mutta millään tällä ei ole lopulta merkitys. Kirja on tärkein juttu minulle.
Kustantaja Otava kuvailee Rajamaata trillerimäiseksi teokseksi,
jossa ”Twin Peaks kohtaa Nukkekodin.” ”Rajamaa on vahvatunnelmainen,
psykologinen romaani ihmisistä poikkeusolosuhteissa. Se pitää lukijan
pihtiotteessaan ja lähettää kylmiä väreitä sivu toisensa jälkeen.”
Tällä evästyksellä lähdin Rajamaata lukemaan, ja
melko pian olin jokseenkin hämmentynyt. Loppuun päästyäni tulin siihen tulokseen,
että Rajamaa on oikein hyvä psykologinen romaani, jossa (ehkä) on kyse
rikoksesta, jopa useammasta, mutta trillerimäisenä rikosromaanina sitä ei
välttämättä kannata lähteä lukemaan, ei edes psykologisena trillerinä.
Viittauksen Nukkekotiinkin ymmärrän, sillä ennen kaikkea Rajamaa
on romaani eräästä avioliitosta.
Karo ja Risto ovat palaamassa Lapin-lomaltaan, kun heidän autonsa
suistuu tieltä. Pariskunta selviää vähäisin fyysisin vammoin, mutta sokki on
tietysti kova. Auto romuttuu, ja he joutuvat hakeutumaan tilapäismajoitukseen
läheiseen luksushiihtokeskus Arctic Mirageen (yhden yön hinta
mökkimajoituksessa on 700 euroa!). Karo alkaa pian muistaa, että
onnettomuuspaikalta ajoi pois tummansininen lava-auto, mutta Riston ja poliisin
mielestä tiellä ei tapahtumahetkellä ollut muita autoja.
Yksi yö muuttuu vähitellen melkein viikoksi. Risto ei ole
halukas lähtemään eikä riisumaan niskatukeaan. Karolla olisi Helsingissä töitä,
mutta hiihtokeskuksen lääkäri määrää mielellään nenänsä murtaneelle naiselle sairauslomaa.
Miksipä ei voisi jäädäkin pariksi päiväksi hiihtämään? Samalla Karo voisi
yrittää selvittää lava-auton omistajan nimeä ja tivata tältä selitystä onnettomuuspaikalta
poistumiseen.
Kokkonen avaa tapahtumia myös hiihtokeskuksen henkilökuntaan
kuuluvan vastaanottovirkailija Sinikan ja lääkäri Martin kautta. Kumpikin on päivien
kuluessa tekemisissä niin Karon kuin Ristonkin kanssa, mutta heidän omien
elämiensä solmuja sivutaan oikeastaan enemmän. Karon ja Riston avioliiton
kipukohtia ja dynamiikkaa Kokkonen avaa vähitellen ja palan kerrallaan. Niistä
paloista lukija saa koota palapelin, jonka viimeisten palojen loksahdettua kohdilleen
vasta paljastuu, mitä kuva itse asiassa esittää.
Terhi Kokkonen: Rajamaa
Otava 2020. 191 s.
Äänikirjan lukija Terhi Kokkonen, kesto 4 h 24 min.
Arvostelukappale, äänikirja Suomalainen Plus -kokeilujakso.
Terhi Kokkosen Rajamaa on yksi kymmenestä teoksesta, jotka ovat Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokkaina v. 2020.
Minusta tämä oli kummallisen sekava kirja. En pitänyt lainkaan. Väkisin kahlasin läpi kun oli oikein kirjallisuuspalkinnon voittanut ja yritin löytää siitä jotakin ideaa.
VastaaPoistaEsim. Anna Soukalovan esikoinen Mitä männyt näkevät olisi ilman muuta ansainnut palkinnon ennemmin kuin Rajamaa.