Simone Buchholz: Verikuu

 

Hampurin poliisissa St. Paulin alueella syyttäjänä työskentelevä Chastity Riley saa työparikseen osavaltion rikospoliisin yksiköstä 44 Ivo Stepanovicin, kun suuren mediakonsernin pääkonttorin edestä löytyy kummallisen rikoksen uhri. Yksi talon esimiesportaan jäsenistä on teljetty alastomana ja huumattuna suureen häkkiin. Mitä ilmeisimmin miestä on pahoinpidelty tai kidutettu raa’asti ennen paikalle kuljettamista.

Vieläkin oudommaksi tilanteen tekee, että konsernin työntekijät ovat joko vain ohittaneet häkin töihin mennessään tai pysähtyneet paikalle sen verran, että ovat ehtineet sylkäistä häkkiin suljettua miestä. Poliisi on hälytetty vasta puoli tuntia sen jälkeen, kun ensimmäiset henkilöt huomasivat häkin.

Chastityn kanssa samaan aikaan rikospaikalle saapuu hänen uusi väliaikainen työparinsa Stepanovic, joka ottaa oitis ohjakset käsiinsä. Mediatalossa tunnelma on poliisin silmin omituinen. Juuri kukaan ei tunnu olevan järkyttynyt kollegan kohtalosta, vaan pikemminkin ilmassa on huonosti salattua vahingoniloa ja pahansuopuutta. Kukaan ei osaa tai halua myöskään kertoa poliisille uhrista oikein mitään. Mies itse ei osaa kertoa tapahtuneesta mitään, mistä olisi poliisille apua.

Sitten mediakonsernin pääkonttorin edestä löytyy toinen häkki, jossa vapisee yksi talon johtajista alastomana, tokkuraisena ja kauttaaltaan väkivallan merkein kirjottuna.

Mitkä asiat uhreja yhdistävät? Mitä tekijä haluaa häkillä ja kiduttamisella kertoa? Onko joku muukin vielä vaarassa?  

Nelikymppinen, uransa sivuraiteelle ajanut viinaan ja miehiin menevä Chastity Riley on Saksan dekkarikuningatar Simone Buchholzin karheapintainen päähenkilö, jonka tutkimuksista ja sotkuisista ihmissuhdekuvioista on julkaistu Saksassa yhdeksän kirjaa. Niistä on suomennettu toistaiseksi kolme eli sarjan ensimmäinen osa Revolverisydän, kuudes osa Krokotiiliyö ja viimeisimpänä tämä seitsemäs eli Verikuu. Buchholzia suomentaa Anne Kilpi, jonka omistama kustantamo Huippu julkaisee suomennokset.

Buchholzilla on omanlaisensa kirjoitustyyli, joka sopii kuin nyrkki silmään Chas Rileyn ja kumppaneiden kuvaamiseen. Kumpi sitten on aiheuttanutkaan kumman, lienee yhdentekevää. Hampurin vähän nuhjuisen St. Paulin alueen kujat, jokirannat ja kuppilat ovat oivallinen miljöö noir-tyyppiselle dekkarikerronnalle. Paketti on siis napakasti kasassa kaikin puolin. Napakoita ovat kirjatkin, alle 300-sivuisia ja väljästi taitettuja. Niissä ei ole mitään turhaa.

Juoni on kutkuttava yhdistelmä tuttuja dekkarikuvioita ja vähemmän tuttuja, yllättäviäkin vetoja. Buchholz ei vaivaudu selittelemään mitään. Eikä selittely kyllä sovi Chastityllekaan.

Simone Buchholz: Verikuu (Beton Rouge)
Suom. Anne Kilpi.
Kustantamo Huippu 2020. 272 s.

Arvostelukappale.