Anu Lahtinen: Ebba kuningattaren sisar

 

Törmäsin vuodenvaihteessa Turun Sanomissa ilmestyneeseen toimittaja Heli Peltoniemen artikkelisarjaan nimeltä Kynän viemää (13.12.2020, 27.12.2020, 10.1.2021 ja 24.1.2021), jossa hän esitteli varhaisia suomalaisia naisten kirjoittamia romaaneja. Teoksilla ja tekijöillä on yhteisenä nimittäjinä myös jokin kytkös Turkuun. 

Yksi esitellyistä teoksista on Fredrika Runebergin historiallinen romaani. Sigrid Liljeholm., joka sijoittuu nuijasodan aikaiseen Suomeen, Turkuun ja Turun linnaan. Nimihenkilö Sigrid Liljeholmin isä Eerik Liljeholm on linnanherra Klaus Flemingin uskollinen palvelija, joten on luontevaa, että Jaakko Ilkka joukkoineen ryöstää Liljehomien omistaman Tannilan talon kapinan melskeissä. Kaikeksi onneksi Sigrid onnistuu piiloutumaan ryöstäjiltä, jotka jättävät myös talon rouvan henkiin. Tapahtuman jälkeen Sigrid kutsutaan Turun linnaan Klaus Flemingin ja hänen vaimonsa Ebba Stenbockin vieraaksi.

Tänä keväänä ilmestyi Johanna Valkaman uuden historiallisen romaanisarjan Ilkkalan Susanna aloitusosa Katariinanpyörä, jonka päähenkilö on Jaakko Ilkan tuore ja epätoivoinen leski Katariina Weck alias Ilkkalan Susanna. Pitkän ja vaarallisen Pohjanmaalta Turkuun tehdyn pakomatkan jälkeen Katariina päätyy Turun linnaan ja silmätysten miehensä tapattaneen Klaus Flemingin lesken Ebba Stenbockin kanssa.

Olen siis muutaman kuukauden aikana törmännyt rouva Ebbaan kirjojen sivuilla pariin kertaan. Kolmas tapaaminen sattui Salon Taidemuseo Veturitallin näyttelyssä Aito vai ei?, jossa on esillä sekä Helene Schjerfbeckin kopio Albert Edelfeltin maalauksesta Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista että Kaj Stenvallin parafraasi samasta teoksesta eli Pieni Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista. Teoksissa leski ja Turun linnan juuri antautunut päällikkö Ebba Stenbock seisoo todistamassa miehensä ruumiin häpäisyä ylpeänä ja nujertumattomana.

Taidenäyttelyn seinällä ryhdikkäänä seisova leskirouva kai antoi lopullisen sysäyksen tarttua keväällä ilmestyneeseen historioitsija Anu Lahtisen kirjoittamaan elämäkertaan Ebba kuningattaren sisar. Teoksen mainitaan olevan ensimmäinen 1500-luvun naisesta kertova suomalainen elämäkerta.

Naisten elämistä ei ole jäänyt jälkipolville juurikaan tutkittavaa, sillä heidät mainitaan säilyneissä asiakirjoissa kovin harvakseltaan. Esimerkiksi Ebba Stenbockin vanhempien perukirjassakin mainitaan nimeltä hänen aviomiehensä Klaus Fleming, ei häntä itseään. Edes Ebban syntymävuotta ei tiedetä. Tutkijat ja elämäkerturit siis joutuvat tekemään melkoista salapoliisintyötä kerätessään tietoja merkittävistäkin entisajan naisista. Tätä työtä Lahtinen myös kiinnostavasti kirjassaan avaa.

1500-luvun loppupuolisko ja 1600-luvun alkukin olivat Ruotsin politiikissa kovin sekavaa ja sekasortoistakin aikaa. Määrätietoista vallan keskittämistä pitkällä hallitsijanurallaan harjoittaneen Kustaa Vaasan jälkeen valtakunta ajautui melkoisiin vaikeuksiin, kun vahvan miehen pojat osoittautuivat monin tavoin kykenemättömiksi valtion johtamiseen. Valtataistelun tuoksina ulottui myös tänne Pohjanlahden itäpuolelle, ja Turun linna oli yksi sen näyttämöistä.

Lahtisen teoksen ehkä suurin ansio omalta kannaltani on, että sain sen perusteella varsin selkeän kuvan sekavista tapahtumista. Se ei ole mikään vähäpätöinen asia, sillä olen lukemieni romaanien takia yrittänyt tuota poliittisten melskeiden ristiaallokkoa saada jonkinlaiseen järjestykseen mutta heikohkoin tuloksin. Lahtinen myös avaa tuon ajan aateliston elämää monipuolisesti ja valaisevasti.

Ebba Stenbockin, jonka vanhempi sisar Katarina siis oli Kustaa Vaasan kolmas vaimo (ja jäi leskeksi 27-vuotiaana ja eli pitkän elämän), monipolvinen ja ankarien menetysten kirjoma elämä avautuu Lahtisen teoksessa kiinnostavasti. Kyseessä on tietokirja laajoine lähdeluetteloineen ja runsaine alaviitteineen, mutta se on myös selkeä, helppolukuinen ja kiehtova teos. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille historiasta kiinnostuneille lukijoille.

Kirjailija Kristiina Vuori on kertonut tehneensä paljonkin yhteistyötä dosentti Anu Lahtisen kanssa kirjoittaessaan historiallisia romaanejaan. Tässä yhteydessä kannattaa nostaa esiin yksi Vuoren teoksista eli Filippa (Tammi 2017), joka kertoo Klaus Flemingin sisaresta.

Filippa Flemingin testamentti oli aikanaan hätkähdyttävä, sillä hän jätti omaisuutensa orvolle veljentyttärelleen Anna Flemingille ja kuninkaalle jättäen näyttävästi elossa olleen veljensä Klausin perinnöttä. Testamentissa on myös perusteltu tätä päätöstä lyhyesti, mutta niin epämääräisesti, että se on sytyttänyt kirjailijan mielikuvituksen melkoiseen laukkaan. Filippan testamentti mainitaan myös Lahtisen teoksessa.

Anu Lahtinen: Ebba kuningattaren sisar
Atena 2021. 196 s.

Arvostelukappale.