Marie Benedict: Rouva Einstein

 

Serbialainen matemaatikko Mileva Marić oli suhteellisuusteorian isänä pidetyn fyysikko Albert Einsteinin vaimo vuosina 1903–1919. Pariskunnalla oli kolme lasta, joista esikoinen Lieserl-tytär syntyi ennen avioliiton solmimista ja ilmeisesti kuoli vain parin vuoden ikäisenä. Mileva Marić opiskeli ainoana naisena Zürichin teknillisen yliopiston vuosikurssilla, jolla myös Albert Einstein oli.

Vuonna 1986 löydettiin Milevan ja Albertin keskinäinen kirjeenvaihto. Se muun muassa paljasti Lieserlin olemassaolon. Aiemmin oli uskottu, että pariskunnalla oli vain kaksi poikaa, jotka syntyivät avioliiton aikana. Kirjeenvaihto myös aloitti spekulaation siitä, kuinka suuri osuus Milevalla oli suhteellisuusteorian synnyssä. Albert Einstein puhuu kirjeissä ’meidän tutkimuksestamme’, ja fakta on, että Einstein lahjoitti Nobel-palkintorahansa entiselle vaimolleen heidän avioeron yhteydessä tekemänsä sopimuksen mukaisesti.

Näiden verrattain hatarien tietojen ja oletusten pohjalta historiaa ja taidehistoriaa opiskellut yhdysvaltalainen Marie Benedict (oik. Heather Benedict Terrell) on kirjoittanut romaanin Rouva Einstein.  Romaani on kirjoitettu päiväkirjamuotoon, ja tapahtumat alkavat, kun Mileva aloittaa opintonsa Zürichissä pelätyn professori Weberin johdolla vuonna 1896. Päiväkirjamerkinnät päättyvät vuoteen 1914, kun Mileva poikineen muuttaa takaisin Zürichiin Albertin jäädessä Berliiniin.

Liv Strömquistin sarjakuva-albumissa Einsteinin vaimo on aloitustarinana Maailmanhistorian järkyttävimmät poikaystävät, jonka ykkössijan nappaa Albert Einstein. Strömquist luettelee Einsteinin vioiksi muun muassa suhteellisuusteorian omimisen itselleen, vaikka sen kehitti Mileva, suhteen aloittamisen oman serkkunsa kanssa ja vaimon ja poikien hylkäämisen tämän takia, jatkuvan uskottomuuden, naisten yleisen halveksunnan sekä erityisesti Milevan julkisen solvaamisen.

Strömquist on tiivistänyt Benedictin romaanin keskeisimmät asiat yhteentoista sarjakuvaruutuun, mutta pitkälti heillä on yhtenevä näkemys Albert Einsteinin käyttäytymisestä.

Benedict käyttää runsaasti sivuja Milevan opintojen alkuvaiheiden kuvaukseen. Syntymästään asti rampa tyttö on joutunut koulussa raa’an kiusaamisen kohteeksi. Serbiassa hänellä ei ole toiveita avioitumisesta, sillä ontuvaa naista ei kukaan kelpuuttaisi vaimokseen. Onneksi hänellä on kuitenkin verraton älynsä ja isä, joka kannustaa häntä opiskelemaan mahdollisimman pitkälle. Yliopistoon hän on päässyt anottuaan poikkeusluvan.

Milevalle on siis myönnetty erivapaus opiskeluun sukupuolestaan huolimatta, mutta helppoa se ei ole. Opettajat ja opiskelutoverit suhtautuvat häneen torjuvasti yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Ruskeasilmäinen, villihiuksinen juutalaisnuorukainen on hänelle ystävällinen ja haluaa tutustua häneen paremmin.

Ihmeekseen Mileva saa myös naispuolisia ystäviä, sillä hänen majapaikassaan asuu toisia naisopiskelijoita. Nuoret naiset kannustavat toisiaan ja suunnittelevat tulevaisuuttaan, johon eivät kuulu avioliitto ja lapset vaan oma työpaikka. Asiat eivät kuitenkaan mene aivan niin kuin on suunniteltu, kun rakkaus ja intohimo astuvat näyttämölle. Milevakin rakastuu hullun lailla, ja alussa kaikki onkin ihanaa ja oikein. Albert ihailee Milevan älyä ja hyväksyy hänet tasavertaiseksi kumppaniksi myös tutkijana. Haaveissa on yhteinen boheemi elämä tieteen parissa.

Vähitellen tilanne kuitenkin muuttuu. Käännekohtia on oikeastaan kaksi. Ensinnäkin (avioliiton ulkopuolinen) raskaus, joka käytännössä pilaa Milevan mahdollisuudet luoda uraa (tosin sen olisi todennäköisesti tuhonnut myös avioliitto). Toinen takaisku on yhdessä kirjoitetutun tutkimusartikkelin ilmestyminen vain Albert Einsteinin nimellä.

Luin Rouva Einsteinia hieman ristiriitaisissa tunnelmissa. Teos sopii valitettavan hyvin jatkumoksi monelle hiljattain lukemalleni romaanille ja tietoteokselle, kuten Venla Hiidensalon Suruttomille tai Hanna-Reetta Schreckin Säkenöiville ja oikukkaille. Vain runsaan sadan vuoden takana ovat ajat, jolloin naisella ei käytännössä ollut asiaa tieteelliselle tai taiteelliselle uralle. Näistä kohtaloista lukeminen saa kerran toisensa jälkeen tuntemaan voimatonta raivoa.

Samaa raivoa ja turhautuneisuutta tunsin Mileva Marićin tarinaa lukiessani. Vaikka kyse on fiktiivisestä romaanista, emmekä saa koskaan tietää, miten Albert Einstein oikeasti toimi ja tunsi, on romaanissa silti paljon yleispätevää faktaa tuon ajan maailmasta. Ja se ei totisesti näyt kovin hienolta ainakaan naisen aseman osalta! Einstein sai toki oman osansa syrjinnästä, sillä juutalaisvastaisuus kukoisti hänen nuoruudessaankin Euroopassa.

Marie Benedict: Rouva Einstein (The Other Einstein)
Suom, Kaisa Haatanen.
Sitruuna kustannus 2020. 350 s.

Arvostelukappale.