Joona Keskitalo: Tottelemattomat

 

Vuosi 2021 on ollut poikkeuksellisen hieno, jos sitä katsoo kotimaisen esikoisdekkarisadon näkökulmasta. Uusia kirjailijoita on putkahtanut dekkarikentälle sankoin joukoin. Osa on samalla esikoiskirjailijoita, osa taas on jo julkaissut jotain muuta mutta siirtynyt nyt kirjoittamaan aikuisten jännityskirjallisuutta. Määrä on ainakin minun näppituntumallani aiempaa suurempi, mutta erityisen ilahduttavaa on esikoisdekkareiden poikkeuksellisen kova laatu.

Kustannusmaailman ilmiöitä on sekin, että nykyään yhä useampi esikoisdekkari on samalla myös uuden sarjan aloitusosa. Niin on myös Joona Keskitalon Tottelemattomat, joka kustantaja Bazarin mukaan ”aloittaa huumekaupan maailmaan sijoittuvan rikosromaanisarjan ja kertomuksen kaveriporukasta, jossa jokaiselle oma etu on paras etu.”

Seuraava osa Kunniattomat ilmestyy syksyllä 2022. Jotain suomalaisen kirjallisuuden mainiosta nykytilasta kertoo sekin, että tämä Keskitalon sarja on jo ostettu Saksaan, ja että Tottelemattomat on jo optioitu tv-draamaksi.

Joku muukin on siis ollut innoissaan tästä aloituksesta kuin minä. Pidin Tottelemattomista niin paljon, että valitsin sen tämän vuoden parhaiden lukemieni kotimaisten dekkarien kuusikkoon eli Varjo-Johtis-listalleni.

Sain Tottelemattomien ennakkokappaleen jo kevätkesän tietämillä, mutta kirjan ulkonäkö ei nostanut sitä lukupinoni yläpäähän. Kiinnostus kuitenkin nousi kertaheitolla, kun katselin Keskitalon haastattelun syksyn Dekkarifestivaalissa. Silti varsinainen kirjaan tarttuminen eli tällä kertaa äänikirjan kuunteleminen (ennakkokappaleeni on lainassa) jäi melko myöhäiseen vaiheeseen.

Tottelemattomat on rikosromaani, jossa ei ratkaista rikosta vaan oikeastaan päinvastoin seurataan, miten periaatteessa aivan tavalliset suomalaiset miehet luisuvat lain väärälle puolelle ja vielä erittäin syvälle sinne, ja miten kiinni jäämistä ja tuhoa onnistutaan välttämään. Kehyskertomuksessa yksi päähenkilöistä eli Pete kertoo tarinaansa toimittajalle vuonna 2021.

Varsinainen tarina, joka sijoittuu noin kymmenen vuotta aikaisemmaksi eli 2010-luvun alkuun, avautuu monesta eri näkökulmasta. Kyseiseen ajankohtaan osui suomalaisen huumekaupan murros. Kauppaa alettiin tehdä laajasti netin pimeällä puolella, mikä oli mullistava muutos aiempaan käsikauppadiilaamiseen verrattuna.

Samaan aikaan tapahtumayrittäjänä nopeaa menestystä hamunneen Peten haaveet karahtavat pahasti kiville. Jostain olisi saatava nopeasti tilille rahaa, tai edessä on paitsi konkurssi myös avioero. Kasvojen menettämisen pelko on kova. Sattumalta Pete törmää peruskouluaikaiseen kaveriinsa Maxiin, jonka elämä ja yritys ovat vielä surkeammassa jamassa kuin hänellä.

Mutta Maxilla on tarjota idea. Jos kaverukset saisivat jostain taiottua pääomaa, hän tietää, mistä saa ostaa hashista. Sen saisi nopeasti muutettua rahaksi, ja kaksikon huolet pyyhkiytyisivät kuin taikaiskusta kadoksiin. Alkupääoma päätetään lainata kaksikon niin ikään peruskouluaikaiselta kaverilta Jesseltä, joka on nykyään menestyvän ohjelmointiyrityksen omistaja.

Kunnollinen ja rahahuoleton Jesse vastustelee jyrkästi, ja asettaa lopulta osallistumisehdokseen kolmikon yhteisen koulukaverin Jonaksen mukaan tulon. Jonas on nykyään juristi ja mukana menestyvässä lakifirmassa. Nelikko on kouluaikoinaan pyörittänyt laajaa tupakan salakuljetusta ja kauppaa, mutta aikuisiällä yhteydenpito on jäänyt vähäiseksi.

Alkuvaikeuksien ja muutaman todella kiperän tilanteen jälkeen Jonas tajuaa, miten huumebisnes saadaan oikeasti poikimaan isot rahat ja samalla riskit minimoitua lähes olemattomiin. Kaverukset perustavat Yhtiön, joka markkinoi ja välittää tuotteitaan aivan uudella ja mullistavalla tavalla.

Niin Jonaksen, Jessen kuin Petenkin osaamista hyödynnetään aiempaa huomattavasti tuottoisampiin bisneksiin. Mutta kun tuotot kasvavat, kovenevat myös panokset. Esimerkiksi Venäjän mafian tai kotimaisten liivijengien kanssa ei ole leikkimistä, sen saavat miehet huomata. Poliisikin aiheuttaa omat harminsa.

Nopeasti käy ilmi, että ammattirikollisen elämällä on varjopuolensa. Perhe tai muut rakkaat ihmiset ovat rikollisen heikko kohta, joka helposti joutuu uhatuksi pelissä, jossa ei ole sääntöjä. Kun voitot ovat häikäisevän suuret ja rahaa on yllättäen kahmaloittain, paljastuu kaikista osallisista puolia, joita ei tavallisesti haluta näyttää.

Keskitalon vahvuuksia onkin taiten rakennetun kylmäävän juonen ja sen luistavan kuljetuksen lisäksi uskottava henkilökuvaus. Neljä kaverusta muodostavat mielenkiintoisen porukan, jota yhdistää lopulta vain rikollinen elämä. Ilman sitä he tuskin aikuisina olisivat keskenään paljoakaan tekemisissä. Lojaalius on pakon sanelemaa, ja kun tarve vaatii, kukin valvoo tiukasti omaa etuaan. Surullisen nopeasti tavallinen kunnon kansalainen sotkeutuu niin pahasti rikoksen verkkoon, ettei paluuta enää ole, vaikka kuinka haluaisi niin itselleen uskotella.

Kustantajan sivuilla kerrotaan, että ”kirjailija on saanut aiheita ja ideoita lukuisilla matkoillaan kohtaamiensa ihmisten elämästä.” Tottelemattomien perusteella kirjailijan elämä ja tuttavuudet alkavat vaikuttaa jokseenkin – pelottavilta? Tälle kirjalle jään malttamattomana odottamaan jatkoa!

Joona Keskitalo: Tottelemattomat
Bazar 2021.

Äänikirjan lukija Markus Niemi, kesto 13 h 6 min.

Ennakkokappale kustantajalta, äänikirja itse maksettu BookBeat.

 

Vuoden 2021 aikana lukemani uudet kotimaiset esikoisdekkarit:
Tuomas Niskakangas: Roihu (Otava)
Kauko Röyhkä ja Anneli Aunola: Liian lempeä mies (CrimeTime) 
Antti Vihinen: Punainen prinsessa (Into)
Tommi Laiho: Uhanalaiset (Myllylahti)
Heidi Airaksinen: Vierge moderne (Arktinen Banaani)

Risto Miettinen: Petturi (Aula & Co)
A. M. Ollikainen: Kontti (Otava)
Martta Kaukonen: Terapiassa (WSOY))
Milka Hakkarainen: Ei verta rantaa rakkaampaa (Myllylahti)
Johanna Savolainen: Se, joka pääsi pakoon (Mäkelä)

Mikko Kalajoki: Velkakirja (Otava)
Johanna Hasu: Roihu (Reuna)
Saija Kuusela: Katse (Tammi)
Sari Rainio ja Juha Rautaheimo (R&R): Vainajat eivät vaikene (Siltala)
Janne Toivoniemi: Sateenkaarimurhat (CrimeTime)

Anu Ojala: Jääsilkkitie (Like)
Joona Keskitalo: Tottelemattomat (Bazar)
Lasse Honkanen: Tilaisuus tekee murhaajan (Karisto)