Sivut

maanantai 28. helmikuuta 2022

Ari Wahlsten: Kyynelten laakso

 


”Helsinkiläinen yksityisetsivä Kit Karisma on persoonallinen dekkarihahmo suomalaisessa dekkarigenressä. Miehen isä on afroamerikkalainen ja äiti suomalainen. Musta mies puhuu siis äidinkielenään suomea, mutta on kahden maan kansalainen monessakin mielessä.

Nelikymppinen karheankomea Kit pitää toimistoaan pääkaupungin teollisuusalueen liepeillä tyhjenevässä toimistokolossissa ja usein viskipulloa käden ulottuvilla. Karisma harrastaa intohimoisesti nyrkkeilyä ja suomalaista tangomusiikkia.

Kit Karisman tutkimukset ovat juonenkuljetukseltaan luistavia ja kieleltään vaivattomasti soljuvia napakoita dekkareita. Kovaksikeitettyä tyylikästä noir-henkeä on teosten tunnelmassa ihan mukavasti, ja humoristinen pilke silmäkulmassa -vire on kerronnan pohjalla.”

Näin esittelin Ari Wahlstenin dekkarisankarin Salon Seudun Sanomissa keväällä 2020, kun sain kirjoittaa lehteen arvion neljännestä Kit Karisma -dekkarista Hyvästi, enkelini! Samat sanat kopioin nyt tämän Wahlstenin sarjan uusimman eli jo kuudennen osan Kyynelten laakson esittelyni alkuun. Toisto sallittakoon, sillä Wahlstenin dekkarit ovat ihan oikeasti ’sarjan itsenäisiä osia’, mutta niiden perusrunko eli päähenkilö ja minäkertoja Kit Karisma on vakaa kuin kallio. Kitin aiemmista vaiheista ei tarvitse tietää mitään, kun avaa minkä tahansa osan kannen, eikä siinä varmasti myöskään paljasteta miehen aiempien seikkailujen ratkaisuja.

Olen monesti toistellut mukafiksua väitettäni, että hyvässä dekkarissa on kolme kriittistä kohtaa: alku, keskikohta ja loppu. Alun pitää olla täräyttävä, jotta lukija koukuttuu, keskikohdassa pitää tapahtua muutakin kuin jaanailua, jotta lukijan mielenkiinto ei herpaannu, ja lopun pitää tietysti olla palkitseva, mielellään vähän yllättäväkin.

Kyynelten laakso on malliesimerkki dekkarista, joka täyttää nuo vaatimukseni. Alku on suorastaan räjähtävä, sillä sivulla 18 Helsingin keskustassa räjähtää autopommi, ja Kit Karisma on aivan lähituntumassa tapahtumahetkellä ja saa tarinan ensimmäisen aivotärähdyksensä. Kyynelten laakso on nimittäin Kitin kannalta kahden aivotärähdyksen tarina, joten tuttuun tapaan Kit joutuu todella tukaliin tilanteisiin useaan otteeseen.

Osoittautuu, että tuhoisa räjähdys liittyy kuuden vuoden takaiseen rahankuljetusauton ryöstöön. Ilmeisesti kolme henkilöä on osallistunut kahden miljoonan euron arvoisen saaliin ryöstöön. Kaksi tekijöistä eli Niilo Salovaara ja Johannes Ritala jäi kiinni tuoreeltaan ryöstön jälkeen, mutta he eivät missään vaiheessa suostuneet paljastamaan sen paremmin kolmannen ryöstäjän henkilöyttä kuin rahojen kätköpaikkaakaan. Nyt kaksikko on vapautunut vankilasta kahden viikon välein. Ensin vapautunut Ritala on kadonnut kuin tuhka tuuleen, Salovaara on löytynyt kotoaan hengettömänä ja tapausta tutkinut poliisi on räjäytetty taivaan tuuliin.

Poliisi varoittaa Kitiä ankarasti puuttumasta tapauksen selvittämiseen, mutta se on luonnollisesti kuin kutsu ryhtyä toimeen. Niilo Salovaaran leski Tuija osoittautuu kaikin puolin miellyttäväksi naiseksi, joka pyytää Kitin apua. Joku tuntematon taho ahdistelee naista ja uhkailee tätä ja tämän pientä tytärtä. Ilmeisesti ainakin joku taho olettaa, että leskellä olisi tiedossaan rahakätkön paikka.

Vyyhti osoittautuu poikkeuksellisen sotkuiseksi. Peliin ovat sekaantuneet ainakin ammattirikolliset ja jokin tuntematon tekijä, joka häärii sekoittamassa pakkaa mitä yllättävimmissä tilanteissa. Kaikki Kitin tapaamat ihmiset tuntuvat salailevan jotain tai suoraan valehtelevan. Kun paljastusten hetket sitten koittavat, sekä Kit että lukijakin yllättyvät pariinkin kertaan. Kit tosin ei myönnä yllättyvänsä kuin vain toisella kerralla, mutta kuitenkin.

Minusta on tämän sarjan mittaan tullut melkoinen Kit Karisma -fani, kuten varmaan olette huomanneetkin. Wahlsten on onnistunut luomaan hänestä kovaksikeitetyn dekkarisankarin, joka on kuitenkin inhimillinen ja kiinnostava. Uuden Kit Karisma -dekkarin ilmestyminen alkaa olla jo vakiintunut dekkarikevääni kohokohdaksi. Seuraavaa kimuranttia tapausta jään tyytyväisenä odottelemaan!

Ari Wahlsten: Kyynelten laakso
CrimeTime 2022. 270 s.
Kansi Timo Numminen.


Arvostelu-/ennakkokappale.

 

Kit Karisma -sarja:

Kuka pelkää mustaa miestä? Kosmos, 2016
Lumimies Kosmos, 2016
Nelisormi Kosmos, 2017
Hyvästi, enkelini! CrimeTime, 2020
Ikiuni CrimeTime, 2021
Kyynelten laakso CrimeTime 2022

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti