Laina Yli-Rautalammi surmattiin asuntoonsa Sepänkatu 19 Helsingissä
12. päivänä kesäkuuta 1932. 23-vuotiaan kampaajan pää oli hakattu murskaksi ja
lopuksi hänet oli hukutettu kylpyammeeseen. Tekopaikalta löydettiin verinen
miesten paita. Tapaus on edelleen selvittämättä.
Tämä verinen tosielämän nuoren valkoisen naisen murha
lukuisine epäiltyineen alkoi kutkuttaa suosittuna kävelyoppaanakin toimivan toimittaja-tietokirjailija
Pauli Jokisen mielikuvitusta niin, että koronan hiljennettyä maailman
hän päätti kirjoittaa sen ympärille esikoisdekkarinsa. Jääleinikin kuolemassa
alkuasetelma seurailee historiallisia faktoja, eli kampaaja Laina Yli-Rautalammi
löytyy asuntonsa kylpyammeesta raa’asti murhattuna.
Tästä helsinkiläisestä kerrostalosta Laina Yli-Rautalammi löytyi raa'asti murhattuna kesäkuussa v. 1932. |
Jääleinikin kuolemassa Laina Yli-Rautalammen murhaa alkaa
selvittää Helsingin rikospoliisin etsivä Arpia Haahti, joka on poliisivoimien
harvoja punikkitaustaisia työntekijöitä. Työpariksi hänelle osoitetaan jyrkän oikeistolainen
etsivä Nestor Frantsila, joka ei suostu menemään Helsingin punaisten
kortteleiden lähellekään ilman dobermanniaan Adaa.
Murhatutkinnan tuoksinassa miehet enemmän tai vähemmän
yrittävät ymmärtää toisiaan ja tutustua, koska työpariin luottaminen nyt kuitenkin
on poliisityössä tärkeä edellytys. Kummallakin on takanaan ankaria menetyksiä toistakymmentä
vuotta aikaisemmin käydyssä raa’assa sisällissodassa.
Laina Yli-Rautalammen tapaus vie Haahdin ja Frantsilan nopeasti
mielenkiintoisille mutta varsin vaarallisille jäljille. Käy ilmi, että Laina on
kampaajana työskentelyn ohella toiminut jonkinlaisena luksusprostituoituna, jolla
on ollut asiakkaanaan melkoisen kiinnostava joukko vaikutusvaltaisia miehiä.
Mutta onko Lainalla ollut vielä kolmaskin tulolähde? Mihin kaikkeen nuori
nainen on hyödyntänyt valokuvaustaitojaan?
Seuratessaan vihjeitä ja johtolankoja Haahti päätyy Vallilan
Voima -nyrkkeilyseuran harjoitussalille ja tutustuu Lainan kampaajatyötoveriin Raita
Harmoseen. Kiehtova nuori nainen vetoaa Haahtiin vaarallisen vahvasti, ja pian
hän huomaa olevansa ehkä rakastunut. Mutta onko Raita ollenkaan sitä, mitä sanoo
olevansa? Murhajuttu on poikkeuksellisen kimurantti, eikä oikein mikään ole
miltä näyttää. Ilmeisesti tapaukseen on sekaantunut myös ulkovaltojen
edustajia.
1930-luvun alun Suomi ja Helsinki ovat kuin luotuja
lähihistoriallisen dekkarin näyttämöiksi. Poliittinen tilanne on jännitteinen,
rikollisuus rehottaa sodan traumatisoimassa maassa kieltolain nostettua
kierroksia, poliisivoimat toimivat mitenkuten hyvin ohuen koulutuksen saaneen
henkilöstön voimin ja EK eli suojelupoliisin edeltäjä Etsivä Keskuspoliisi
vainoaa sumeilematta kaikkia kommunisteiksi epäilemiään. Meno on villiä, eikä
väkivaltaa karteta tai poliisia kunnioiteta.
Pauli Jokinen myös tuntee Helsingin ja sen murhien historian
kuin omat taskunsa, sillä hän on muun muassa kirjoittanut teoksen Helsingin murhahistoria (Into, 2020). Jääleinikin kuolemassa Jokinen
soveltaa tietämystään tarinankerronnassa oivallisesti, ja miljöö on todellakin
aito ja kiinnostava. Juonenpunonta Jokiselta sujuu mainiosti, ja Lainan murhan
selvittelyn tuoksinassa niin poliisit kuin lukijakin hapuilevat moneen
otteeseen pimeässä tai joutuvat tekemään kiperiä valintoja johtolankojen
kesken.
Henkilökuvauskin toimii oikein mukavasti, ja enemmän kuin
mielelläni lukisin lisää Haahdin ja Frantsilan rikostutkimuksista ja yksityiselämänkin
kiemuroista Helsingissä. Toivottavasti siihen tarjoutuu jo pian mahdollisuus,
viimeistään ensi vuonna.
Esikoisdekkaristi aloittamassa murha- kävelyä hyytävässä Helsingissä keväällä 2022. |
Jokisen esikoisdekkarin ilmestymistä juhlistettiin pienessä piirissä
jäätävän kylmässä keväisessä illassa viime viikolla kirjailijan vetämällä murhakävelyllä.
Mikäli murhakävelyt tai muut opastetut Helsinki-kävelyt kiinnostavat, kannattaa
vilkaista Walk Helsingin sivuja.
Pauli Jokinen: Jääleinikin kuolema
Myllylahti 2022. 335 s.
Äänikirjan lukija Panu Vauhkonen.
Kansi Kaisu Sandberg.
Arvostelukappale.
Dekkarifani kiittää vinkistä!
VastaaPoista